Kolumni: Selkkaus, joka paljasti teologien muskelit

Teologinen tiedekunta helsingin yliopistossa

Piispa Samuel Salmen keväisestä vierailusta Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan löytyy loputtomasti uusia ulottuvuuksia. Ai miten niin? No, tiedekunnan entiset ja nykyiset opiskelijat tietävät. He kävivät sosiaalisessa mediassa vilkasta julkista keskustelua Kotimaa24:n uutisesta, jossa kerrottiin tiedekunnan dekaanin Antti Räsäsen reaktiosta piispa Salmen ulostuloon. Uutisen voi lukea täältä.

Avauksessaan Salmi väitti närkästyneenä, että yliopisto yritti estää häntä pitämästä hartauden teologeille.

Sosiaalisen median keskustelussa esille tulivat muun muassa seuraavat näkökulmat:

***

1. Teologisen tiedekunnan ja kirkon suhde. Paheksuttiin, että paikassa, jossa opiskellaan uskontoja, ei kestetä nähdä uskonnonharjoitusta. Pohdittiin, eikö uskonnosta saa puhua edes tilaisuudessa, jossa on kyse uskonnon harjoittamisen ammattilaisten, pappien, työllistymisestä? Muistutettiin, ettei teologisella tiedekunnalla voi olla akateemisessa yhteisössä erivapauksia. Muisteltiin menneitä vuosikymmeniä, jolloin kaikki oli toisin.

2. Poliittinen ilmapiiri. Ilmaistiin pettymystä siihen, että jopa teologisessa tiedekunnassa haksahdetaan negatiivisen uskonnonvapauden tulkintaan, jossa uskonnonvapaus on vapautta uskonnosta, ei vapautta uskontoon. Oltiin sitä mieltä, että negatiivinen uskonnonvapaus sisältää harhan mahdollisuudesta neutraaliin tilaan. Perättiin määritelmää julkiselle tilalle. Mietittiin, saisiko piispa rikkoa sääntöjä tahallaan. Pitäisikö hänen suorastaan tehdä niin, jos säännöt ovat päättömiä?

3. Hartauden harjoittamisen filosofia. Pohdittiin, mikä on hartauden määritelmä. Ovatko raamatunlauseet hartaus, entä mikä on tapakulttuurin ja uskonnon harjoittamisen raja? Väännettiin siitä, voiko hartauden harjoittamisen määritellä objektiivisesti. Kysyttiin, saako tilaisuus muuttua hartaudeksi pyytämättä ja yllätyksenä.

4. Ihmisoikeudet ja niiden suhde toisiinsa. Puhuttiin eri ihmisoikeuksien asettumisesta ristiriitaan keskenään. Kysyttiin, mikä oikeus ohittaa muut. Mietittiin, jääkö uskonnonvapaus aina jalkoihin.

***

Keskustelu osoitti, että teologit osaavat puhua siitä, mistä heidän pitääkin. Lisäksi se kiteytti, että vaikka piispan vierailu oli harmiton episodi, uskonnon sija julkisessa tilassa on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Teologisen tiedekunnan dekaani: Piispa Salmi toimi harkitsemattomasti pitäessään yliopistolla hartauden

Piispa Salmi: Yliopisto yritti estää minua pitämästä hartautta teologeille – Uskonnonvapaus kiihdytti kirkolliskokousta

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

17 kommenttia

  • Jouko Halttunen sanoo:

    Salmen esiintulo lienee positiivisessa mielessä Timoteuksen 2 kirjeen “saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella”.

    Yleensä tuota Tiomoteuksen 2 kirjeen kohtaa soveltavat negatiivisessa mielessä viidesläiset, jotka katsovat oikeudekseen ladella toisille Raamatunlauseista hölmöyksiä todella ärsyttävällä tavalla tilanteessa kuin tilanteessa. Mutta viidesläisyys onkin suoritususkonto joka edellyttää suorituksia joka tilanteessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Uskonnon harjoittamisen ammattilainen, kuten blogissa kirjoitetaan, sitä se pappi on. Kyseessä on rehellinen elinkeino.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Väisänen: “Kyseessä on rehellinen elinkeino.”

      jaa, elinkeino se voi olla, mutta jos elinkeinon harjoittamisen tavoitteena on saada ihmiset ihan oikeasti uskomaan näkymättömään henkiolentoon, joka kuoleman jälkeen jakaa ihmiset helvetin iankaikkiseen kidutukseen joutuviin tai taivaalliseen iloon pääseviin, niin sen rehellisyyden kanssa taitaa olla kyllä vähän niin ja näin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Olen Kimmo Wallentinin kanssa yhtä mieltä. Kirkon virka ei tuo olekaan. Me kristityt emme usko näkymättömään henkiolentoon vaan Jumalaan, jonka työt näkyvät jokaiselle, jolla on näkevät silmät.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Martti: ” jonka työt näkyvät jokaiselle, jolla on näkevät silmät.”

      Niinpä. Niitä Jumalan töitä lienevät myös mm. hirvittävät luonnonkatastrofit, joissa kuolee julmalla tavalla tuhansia ihmisiä vuosittain. Vai kuinka? Ja taitavat olla Jumalan kätösistä lähteneitä luomuksia kaikenmaailman pahantekijät, murhaajat, naisten hakkaajat ja lastenraiskaajapapitkin. Jos ihmisenkin luominen meni niin totaalisesti pieleen, osoittaa mielestäni kyllä melkomoista sinisilmäisyyttä kehuskella Jumalan aikaansaannosten ylivertaisella hyvyydellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Pidän todennäköisenä, että KW tulet joskus vielä uskoon, eikä tämä ole mikään pila.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Kettunen: “Pidän todennäköisenä, että KW tulet joskus vielä uskoon, eikä tämä ole mikään pila.”

      Jaa, voi olla. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka seniliteetti (vanhuudenhöperyys) pääsisi iskemään.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Korhonen sanoo:

    Jos teologisen tiedekunnan tarkoitus on kouluttaa uskonnon harjoittamisen ammattilaisia kirkon käyttöön, tiedekunta (ainakin pappien koulutusohjelma) olisi syytä siirtää kirkon hallittavaksi ja rahoitettavaksi.

    Jos taas halutaan edelleen toimia tiedepohjalta ja silti vaaditaan uskonnollisia tilaisuuksia, pitäisi minusta eri uskontojen palvontamenoja järjestää vuorotellen. Eihän valtion ylläpitämä tiedeyliopisto pidä mitään tiettyä uskontoa muita arvokkaampana, vai mitä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Minun mielipiteeni on, että paljon melua tyhjästä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Salme: “että paljon melua tyhjästä.”

      Jos (piispa)Salmen edesottamukset yliopistolla olivat yhtä tyhjän kanssa, niin miksi ihmeessä hän sitten yleenskään niihin ryhtyi uhmaten vieläpä nimenomaista kieltoa?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Lääkärien koulutukseen kuuluu myös toimintaa sairaalassa ja terveyskeskuksessa, opettajien koulutukseen kuuluu opetustuntien pitämistä sekä harjoituskoulussa että myös ihan tavallisissa kouluissa. Näiden toimintojen ei katsota vaarantavan tieten vapautta. Kirko on teologien ylivoimaisesti tärkein työnantaja ja osallistuminen kirkon toimintaan on luonteva osa papiksi aikovien teologien koulutusta,näin ainakin meillä Joensuussa. Niinpä yliopiston tiloihin kuuluu myös jumalanpalveluskäyttöön vihitty kappeli telogian opetustilojen yhteydessä. Tätä kappelia käytetään harjoitusmessuihin ja siellä järjestetään opiskelijapapin vastuulla viikottainen rukoushetki, jonka toimittajina ovat enimmäkseen teologian opiskelijat.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Juuei. Tuolla logiikalla teologian opiskelijoiden harjoitteluun pitäisi sitten kuulua eri uskontojen palvontamenot, erilaisissa pyhissä paikoissa. Hieno ja avarakatseinen ajatus minusta sinänsä, mutta ei semmoinen homma yliopistokoulutukseen kuulu.

      Oletkos Yrjö huomannut, että lääkäreitä ja opettajia ei kouluteta käyttämään työssään yliluonnollisa keinoja?

      “Niinpä yliopiston tiloihin kuuluu myös jumalanpalveluskäyttöön vihitty kappeli telogian opetustilojen yhteydessä. Tätä kappelia käytetään harjoitusmessuihin ja siellä järjestetään opiskelijapapin vastuulla viikottainen rukoushetki, jonka toimittajina ovat enimmäkseen teologian opiskelijat.”

      Oho, enpäs tiennytkään. Nyt olen varma, että teologian opetus todella kuuluisi muualle kuin suomalaiseen yliopistoon. Tai ehkä siellä yliopistolla harjoitellaan myös muiden uskontojen palvontalaitteita/-välineitä/-rakennuksia käyttämään?

      Tuohan on vähän sama kuin että fysiikan laitoksella (ja kaikilla muillakin tietysti, turvallisuuden vuoksi) opiskelijat määrättäisiin kieputtamaan rakennuksen ympäri metallilankaa. Maasäteilyn haitallisten vaikutusten estämiseksi, tiedättehän.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Jaa, taisin muuten olla epätarkka. Jyväskylän yliopistossa kyllä kasvatustieteissä huomioidaan (tai ainakin ennen huomioitiin) myös yliluonnollinen ulottuvuus. Joku ainakin siellä tekaisi gradun Saatanan haitallisesta vaikutuksesta nuorisoon.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Risto Korhonen tuntuu sekoittavan teologian ja uskontotieteen. Uskontotiede tutkii kaikkia uskontoja kulttuurisina ja yhteiskunnallisina ilmiöinä. Teologia eurooppalaisissa yliopistoissa on kiinteästi kytköksissä kristinuskoon. Esim. arabimaissa oletettavasti on vastaavasti islamilaisen teologian tutkimusta. Teologisten tieteiden joukkoon kuuluvat meidän oloissamme mm. eksegetiikka, joka tutkii raamatun tekstejä, dogmatiikka, joka tutkii kristillisen kirkon opinmuodostusta filosofian ja historian näkökulmista ja käytännöllinen teologia, joka tutkii mm. kirkkojen jumalanpalveluskäytäntöjä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Kiitos kommentista Yrjö. En ole asiantuntija teologian sisältöjen suhteen, joten saatan siis käyttää termejä kömpelösti. Tarkoitan kuitenkin sitä, että minusta minkä tahansa uskonnon suhteen tunnustuksellinen teologia ei luontevasti kuulu sekulaarin valtion yliopistoihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Risto: “Tarkoitan kuitenkin sitä, että minusta minkä tahansa uskonnon suhteen tunnustuksellinen teologia ei luontevasti kuulu sekulaarin valtion yliopistoihin.”

      Juuei kuulu.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • KW! Ihan uteliaisuuttani kysyn: Milloin Suomi on julistettu sekulaariksi maaksi?

    Ilmoita asiaton kommentti