Kolumni: Sley pettyi arkkipiispan messulinjaukseen, ja nyt mitataan järjestön sitoutuminen kirkkoon

Maata näkyvissä 2017

Jos seurasi viime viikolla kirkkopoliittista keskustelua puolella korvalla, saattoi saada sen käsityksen, että arkkipiispa estäisi tuhansia nuoria pääsemästä ehtoolliselle. Se olisi arkkipiispalta sulaa hulluutta. Eikä se tietenkään ole totta.

Keskustelu liittyi Maata Näkyvissä -festareihin. Kristillinen nuortentapahtuma on järjestetty Turussa joka syksy yli 30 vuoden ajan. Perjantai-iltana festareiden ohjelmassa on perinteisesti messu, jossa tuhannet nuoret viettävät ehtoollista Turku-hallissa. Kymmenien ehtoollista jakavien pappien joukossa ei ole naisia, sillä tapahtuman pääjärjestäjä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ei hyväksy naisten pappeutta.

Linjaus on närkästyttänyt monia, sillä Maata Näkyvissä -festareille tullaan tavallisista seurakunnista, joiden jäsenille naisten pappeus ei yleensä ole ongelma. Viime viikolla arkkipiispa Tapio Luoma sitten ilmoitti järjestäjien kanssa keskusteltuaan, ettei festareilla enää saa viettää naispapitonta messua.

***

Sleyn edustajat reagoivat linjaukseen voimakkaasti. He sanoivat surevansa nuorten puolesta. Festareiden ystävät nimesivät nuoret kirkkopolitiikan sijaiskärsijöiksi. Verkossa alkoi kiertää adressi festarimessun säilyttämiseksi ennallaan.

Kauhistelijoille tiedoksi: nuoria ei estetä menemästä ehtoolliselle. Päinvastoin. Heidät halutaan viedä paikallisiin kirkkoihin viettämään messua. Messussa saa ehtoollista. Sen voi jakaa nais- tai miespuolinen pappi.

Jos nuorten saama ehtoollinen on pääasia, paikalla ja jakajalla ei kai ole väliä. Valtaosa Maata Näkyvissä -festareille tulevista nuorista ei vastusta naisten pappeutta. Joukossa on monia, jotka ovat tuskin ajatelleet koko asiaa. Silti, tai ehkä juuri siksi, heihin kuitenkin vaikuttaa se, jakavatko ehtoollista naiset ja miehet vai pelkät miehet. Se, että alttarilla ei ole lainkaan naisia, ei kerro nuorille totuutta kirkosta. Sleytä se ei ehkä haittaa. Kirkkoa se haittaa.

***

Tunnelma kärsii, se on selvä. Monituhatpäisessä joukossa vietetty messu on monelle nuorelle ikimuistoinen kokemus. Jatkossa kaikki eivät mahdu messuun samaan kirkkoon.

Kirkkosuhdetta ei kuitenkaan voi rakentaa tunnelman varaan. Jo 25 vuotta sitten, kun itse kävin järjestörippikoulun, meille korostettiin, kuinka tärkeää on mennä mukaan tavallisen seurakunnan toimintaan.

Sley on pitänyt arvokkaana sitä, että Maata Näkyvissä -festarit järjestetään yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa. Nyt koetellaan järjestön suhdetta kirkkoon. Sitoutuminen mitataan siinä, kannustetaanko nuoria seurakunnan ehtoolliselle.

Kuva: Minna Penkkimäki / Maata Näkyvissä -festarit. Messu Maata Näkyvissä -festareilla vuonna 2017.

Arkkipiispa puuttui asiaan: Maata Näkyvissä -festareilla ei enää järjestetä naispapittomia messuja

Sley tyrmistyi Maata Näkyvissä -linjauksesta – "Päätös messun lopettamisesta tuntuu pahalta unelta"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

96 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Manu Ryösö :”Ehdottamallani mallilla ei ratkaista syvempää kysymystä, joka on juuriltaan Raamattu-teologinen.”

    Teologista tulkintaa: ”Isä (kreik. patir; ven. otets) viittaa papin tai piispan suhteeseen kaitsettavaan laumaansa sekä hänen hengelliseen sukulaisuuteensa seurakuntalaistensa suhteen. Papin ja piispan tulee huolehtia uskovaisista seurakuntalaisistaan kuin isä perheestään, seurakuntalaisten ollessa ikään kuin heidän hengellisiä lapsiaan. Nimi on siis seurakuntalaisten, paimennettavien, papille tai piispalle antama eräänlainen kunnioituksesta annettu arvonimi, ei ammattinimike, kuten esimerkiksi kirkkoherra tai ansaittu ja myönnetty arvonimi kuten rovasti.

    Varhaiskirkon aikana papiston jäseniä kutsuttiin nimellä: abba (kreik. abbas, ven. abba), joka on alkuaan armenialais-syyrialainen sana ja vastaa heprean ab-sanaa, joka tarkoittaa isää.” (Ortodoksi.net)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Ortodoksinen kirkko arvostaa perinnettä, mutta protestantit perustavat kaiken viime kädessä Raamattuun, jossa ovat muun muassa Jeesuksen sanat: ”Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa,” Mitä taas äidin virkaan seurakunnassa tulee, Jeesus sanoo: ”Jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Martti Pentti : ”Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa,” Mitä taas äidin virkaan seurakunnassa tulee, Jeesus sanoo: ”Jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”

      Ortodoksi-net: “Alkuaan sanalla tarkoitettiin vain Jumalaa ja siitä on useita merkintöjä Raamatussa (Mar.14:36 tai Room.8:15 tai Gal.4:6). Sanaa käytetään vahvan luottamuksen, aidon rakkauden ja ystävyyden osoittamiseen sekä myös esimerkiksi apostoli Paavali puhuttelee tällä nimellä Taivaallista Isää.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Paavali käyttää omasta asemastaan seurakuntien synnyttäjänä ja kasvattajana lähinnä äidillisiä kielikuvia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Haukka sanoo:

      Martti P.

      “…mutta protestantit perustavat kaiken viime kädessä Raamattuun…”

      Raamattu on osa Traditiota eli perinnettä. Eihän Raamattu ole tipahtanut taivaasta vaan se on Kirkon hyväksymä kirjakokoelma. Protestanttien “sola scriptura” raamattukäsitys on huonosti perusteltu ja täysin epälooginen

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Koska Raamattu on kirkon hyväksymä kirjoituskokoelma, sitä voi käyttää kirkon perinteenkin arvioimiseen ja tarpeen tullen hylätä sen raamatunvastaisia käytäntöjä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Manu,

    Ymmärrän pointtisi, kirkko tosin ei näe asiaa näin. Tähän keskusteluun ei voida tuoda avioeron teologisten perusteiden muuttamista 1960 luvulta, jossa Seppó Teinonen jäi yksin. Jos tätä linjaa seuraan päädytään vuoteen 1054, jolloin kirkko jakaantui. Eli pointti on tässä kaiken maailman asioita vaikka niillä olisi syy- yhteys ei ratkaista nyt.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Turtiainen sanoo:

    Kirkkojärjestys 2. luku, 9§, kohta c: “Ehtoollista saadaan tilapäisesti viettää kirkkoherran valvonnassa myös muualla kuin kirkossa tai 2 momentin mukaisesti hyväksytyssä paikassa”.

    Tästä lienee selvästi luettavissa, ettei esim. Turku-hallissa vietettävä ehtoollispalvelus ole lainkaan piispan päätösvallassa, vaan alueen seurakunnan kirkkoherran päätettävissä.

    Onko asiassa myös po. kirkkoherran päätös? Asiahan ei varsinaisesti edes (kirkkojärjestyksen mukaan) kuulu arkkipiispalle tai muille piispoille..

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Jounin näkökulma on tärkeä. Juuri näin asia varmaan, mutta on tuskin odotettavissa, että kukaan kirkkoherra haluaa nöyryyttää tuoretta arkkipiispaa ja linjata nyt eri tavoin.

      Koska Maata näkyvissä on hieno tapahtuma, jota on jo kauan rakennettu sovussa ja hyvässä hengessä, jopa minä, pahainen pystykorva, ymmärrän sen toimivan parhaiten niin, että myös arkkipiispan suuntaan on välit kunnossa… ainakin mikäli Sley voi vaikuttaa siihen asiallisen ja rehdin keskustelun ja teologisen pohdinnan kautta.

      Siksi olisi varmaan kaikkien etu, että perinteinen malli voisi Turku-hallissa jatkua, mutta sen ohessa voisi olla myös esillä mahdollisuus osallistua paikallisseurakuntien messuun.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Kirkkolain pykälä on varsin selvä ja varmasti tiedossa. Turun seurakuntien kirkkoherrat osallistuivat prosessiin joten se on heidänkin tahtotila.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Jo olen uutisointia oikein seurannut, kyse on ensisijaisesti ollut kirkkoherrojen linjauksesta, jonka arkkipiispa on tuonut julki.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Päätösvalta tässä asiassa ei ole millään kirkkoherrojen kollegiolla tai Turun piispoilla, vaan yksiselitteisesti ja ainoastaan sen seurakunnan kirkkoherralla, jonka alueella po. Turku-halli sijaitsee.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sitten vaan ystävällistä postia Mikaelin seurakunnan kirkkoherralle Jouni Lehikoiselle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Roomalaiskirjeen 14. luku puhuu vastaavasta tilanteesta. Toiset uskoivat voivansa syödä kaikkea, toiset vain kasvisruokaa. Tähän kiistaan Paavali sanoo: “Pyrkikäämme rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme. Älä ruuan (pappeusnäkemyksen) vuoksi hajota Jumalan työtä. — Älkää antako aihetta pilkata sitä hyvää, minkä olette saaneet.”

    Tässä luvussa on tärkeä periaate meidän kristittyjen kiistoihin. Kunnioitettava se, joka pystyy luopumaan kädenväännöstä ja joustamaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Rm on kysymys adiaforasta, eikä sitä voi soveltaa opillisiin kysymyksiin. Joten tästä kohdasta ei ole ratkaisua tilanteeseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Onko kysymys oikeasti opillinen? Se, ettei naisten pappeuden vastustaminen ole harhaoppi, on mielestäni osoitus siitä, ettei se mikään oppi olekaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Liharuoka taas oli Paavalille opillinen kysymys, koska se oli yleensä uhrilihaa. Ovathan kosher- ja halalkysymykset edelleen ajankohtaisia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Martti Pentti: “Se, ettei naisten pappeuden vastustaminen ole harhaoppi, on mielestäni osoitus siitä, ettei se mikään oppi olekaan.”

      Totta on, ettei naisten pappeuden vastustaminen ole oppi. Se on seuraus opista, jonka mukaan pappeus on miessukupuoleen sidottu.

      Oikeampaa olisi tietysti sanoa, ettei kirkon perinteinen oppi pappeudesta vain miehille kuuluvaksi ole harhaoppi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      On hyvä erottaa kirkon oppi kirkon opetuksesta. Edellinen sisältää luovuttamattoman ytimen, jälkimmäinen muuttuu ajan ja olosuhteiden mukaan. Perinne elää vaikka perusta onkin pysyvä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Minusta asiassa on olennaista se, järjestetäänkö messu pelkästää Sleyn omin voimin, heidän itse kutsumallaan/ kustantamallaan henkilöstöllä, vai pyydetäänkö myös tapahtuman yhteistyökumppaneita lähettämään työntekijöitään paikalle.

    Ensin mainitussa tapauksessa tulisi voida edelleenkin toimia Sleyn oman käytännön mukaisesti. Sikäli kun messua toimittamaan tarvitaan yhteistökumppanien väkeä, ne itse valitsevat, ketä lähettävät. Asiassa ei ratkaise se, mikä taho on pääjärjestäjä, vaan se, mitkä tahot lähettävät työntekijöitä paikalle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Jukka,

    ” Ensin mainitussa tapauksessa tulisi voida edelleenkin toimia Sleyn oman käytännön mukaisesti. ” Sley:llä ei ole mitään autonomiaa kirkossa, kokonaisuus ratkaisee, miten ykseyttä rakennetaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sleyllä on ihan sama autonomia kuin muillakin herätysliikkeillä, esim. rukoilevaiset, heränneet, lestadiolaiset ja viidennen herätysliikkeen järjestöt. Niillä kaikilla on joitakin käytäntöjä omissa tilaisuuksissaan joista ne sitten joustavat kun tapahtumalla on muitakin järjestäjiä. Mikään niistä ei asetu asemaan, jossa yhteisissä tilaisuuksissa yksin sanelisi muille omat käytäntönsä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Jukka, juuri tuota minäkin tarkoitin autonomialla, monethan niistä ovat yhdistyksiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Manu Ryösö sanoo:

    Nyt ihan uusi näkökulma…

    Täällä me pääosin pappaosaston miehet pohdimme naispappien asemaa ja mahdollista närkästystä. Iltalenkillä hoksasin erään jännittävän asian tässä Maata näkyvissä -draamassa. – Tarinan sankareita emme ole me “viisaita” puhuvat miehet. Jo nyt voidaan varmasti sanoa, että tarinan sankareita tai oikeastaan sankarittaria ovat ne kaksi nuorta naista, jotka vetosivat arkkipiispaan adressinsa kautta. Tuskin meistä kukaan olisi saanut kokoon jo yli 2400 nimeä, ja näin aktiivista pohdintaa niin keskeisestä teemasta kuin Herran ehtoollinen.

    Suomalaiseen herätyskristillisyyteen kuuluu naisten vahva panos. Vaikka paimenvirka ymmärretäänkin esim. Sleyssä, Kansanlähetyksessä, rukoilevaisuudessa ja lestadiolaisuudessa perinteisesti miehille kuuluvaksi kutsumukseksi se ei tarkoita naisten profeetallisen äänen vaikenemista.

    Ajatelkaapa vaikka lääkäri Päivi Räsästä. Hän on kantanut rohkeasti moniin miehiin nähden paljon raskaampaa profeetallista ristiään puolustaessaan julkisuudessa Raamatun sanaa ja ihmisarvoa (niin syntymättömien lasten kuin vanhustenkin).

    Meillä on myös Mailis Janatuinen, jonka selkeät opetukset kuluvat kristittyjen käsissä kirjoina ja raamattupiirien opetusohjelmina.

    Monelle Liisi Jokiranta edustaa myös tätä samaa naissarjaa.

    Herätysliikehistoriamme tuntee myös Lestadiukseen vaikuttaneen “Lapin Marian”, rukoilevaisuudesta tutun Liisa Eerikintyttären ja Uukuniemen profeettana yhä monesti siteeratun Helena Konttisen. Oman kirkkoni puolesta minun täytyy mainita myös Inkerin kirkon vainoissakin uskolliset naiset kuten esimerkiksi Maria Kajavan.

    Perinteinen suomalainen herätysliikekristillisyys ei ole missään nimessä naisvastaista, vaikka virkakysymyksessä elää laajasti yhä vanhauskoinen vakaumus. Historiamme ja nykyhetkemme valossa uskovien naisten äänellä on herätysliikekentässä luovuttamaton ja ainutkertainen arvonsa.

    Näitä pohtien haluan jo tässä vaiheessa antaa tunnustustusta niille kahdelle nuorelle naiselle, jotka antoivat äänensä kuulua. Heidän äänellään on ainutkertaisen tärkeä merkitys riippumatta siitä, miten vallan istuimilla olevat jatkossa päättävät. Kiitos!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Manu Ryösö :”Ajatelkaapa vaikka lääkäri Päivi Räsästä. Hän on kantanut rohkeasti moniin miehiin nähden paljon raskaampaa profeetallista ristiään puolustaessaan julkisuudessa Raamatun sanaa ja ihmisarvoa (niin syntymättömien lasten kuin vanhustenkin).”

      Niin on Leena Kaartinenkin. https://www.kylvaja.fi/uutiset/2015/04/lastenlaakari-leena-kaartiselle-pyhan-henrikin-risti

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Olen aina hämmästellyt kristillisyyden opettajina ja julistajina arvostettujen naisten asemaa liikkeissä, jotka takertuvat jakeeseen ”Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Suni sanoo:

      Tosi hyvä näkökulma asiaan Manulta.

      Itse olen miettinyt, että isäni ja äitini yhdessä veivät minut lapsena kasteelle. Olen siitä heille kiitollinen. Äitini opetti minulle iltarukouksen. Kuinka monet äidit ja isät opettavatkaan edelleen lapsilleen iltarukouksen. Tätini ja kummitätini ovat myös olleet esirukoilijoita. Naiset, nuoret ja vanhat ovat varmasti monessa suvussa olleet sukujen esirukoilijoita.

      Kuinka monet lähetyspiirit ovat saaneetkaan hyviä tukijoita naisista? Entäpä lähetyskentille lähteneet naiset? Esimerkkinä vaikkapa Sley:n Japanin lähetyksen alun vuonna 1900 naiset tai vaikka Tuulan mainitsema Leena Kaartinen?

      Entäpä pyhäkoulujen opettajat, koulujen opettajat ja uskonnon opettajat ja nyt vielä Manun mainitsemat Liisi Jokiranta ja Mailis Janatuinen? Herätysliikkeitten ja seurakuntien naisten panos on vastaansanomaton. Ajatelkaapa vain kuinka monissa tehtävässä naisia on palvellut. Siitä täytyy tunnustusta antaa.

      Hienoa, että nämä kaksi nuorta naista ovat tällaisen adressin halunneet tehdä! Toivottavasti heitä kuullaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Haukka sanoo:

      Martti P.

      ”Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä.”

      Pyhien lahjojen jakajat ovat miehiä, koska vain apostolit olivat läsnä kun ehtoollinen asetettiin. Tällä ei siis ole juurikaan tekemistä Pyhän Apostoli Paavalin opetuksen kanssa vaan Herran itsensä toiminnasta on kyse.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Niiden kahdentoista ominaisuuksista voisi kehitellä muitakin turhia sääntöjä. He olivat kaikki ympärileikattuja arameaa puhuvia juutalaisia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Ylösnousemuksen jälkeen alkoi uusi aikakausi, jossa naisilla oli uusi asema. He saivat olla nsimmäisiä sen todistajia apostolien epäuskostakin huolimatta.

      Ilmoita asiaton kommentti