Kolumni: Valiokunta perustelee avioliittoa tunnustuskirjoilla ja jättää sielunhoidon sivuun

Sormukset

Tämän viikon kuuma teologinen aihe oli kiistatta kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintö. Asiakirja käsitteli kirkon avioliittokäsityksen laajentamista.

Mietinnön valmistumista edelsivät seuraavat tapahtumat: Viime vuoden alussa 22 kirkolliskokousedustajaa teki aloitteen, jossa esitettiin, että kirkko laajentaisi avioliittokäsitystään koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan mielestä aloite oli hyvä, joten kirkolliskokous pyysi kirkon uskosta ja opista vastaavaa perustevaliokuntaa pohtimaan aloitetta. Perustevaliokunta jauhoi kantaansa luonnos luonnokselta. Viime viikolla se sai valmiiksi 54-sivuisen mietintönsä, jossa ehdotettiin avioliittokäsityksen säilyttämistä ennallaan. Viisi perustevaliokunnan jäsentä oli eri kannalla.

Jo ennen kuin kirkolliskokous pääsi puimaan mietintöä, se ruodittiin läpi blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Toisten mielestä mietintö oli argumentoitu hyvin, toisten mielestä huonosti. Kriitikot sanoivat, että mietintö keskittyi puolustamaan ennalta lukkoon lyötyä perinteistä linjaa. Mietinnön nähtiin takertuvan avioliiton ihanteeseen kouristuksenomaisesti. Perustevaliokunnan tulkittiin kuvittelevan, että vasta aloitteen hyväksyminen toisi kirkkoon kaksi avioliittokäsitystä. Se on todellisuutta jo nyt! moni parkaisi.

***

Aloite ja mietintö toivat kirkkaasti esiin kirkossa vallitsevat näkemyserot. Aloitteen mukaan yhteiskunnan muutokseen pitää reagoida. Mietintö kuittasi, että kirkko on haastanut yhteiskunnan kehityksen ennenkin. Aloite painotti tieteellisen tiedon merkitystä. Mietintö korosti, kuinka tiede ei voi vastata kysymykseen Jumalan tahdosta. Aloitteessa pidettiin viisaana sisarkirkkojen mallin seuraamista. Mietintö näki vertailussa ongelmia.

Puhtaimmillaan ero näyttäytyi raamattukäsityksissä. Mietinnössä perinteistä kantaa puolsivat Raamatun jakeet, jotka ottivat suoraan kantaa joko avioliittoon tai homoseksuaalisuuteen. ”Mietinnön tapa käsitellä nykyhetken homoseksuaalisuutta ja liittää siihen Raamatun tekstejä on yksioikoinen ja kohtuuton”, eksegetiikan dosentti Kari Latvus kirjoitti blogissaan. Selkeänä piirtyi myös erimielisyys siitä, onko avioliitto luterilaisessa teologiassa kehällinen vai uskon kannalta olennainen kysymys.

Sekin kävi selväksi, että kun perustevaliokunta linjaa, se puhuu tunnustuskirjoista ja jättää sielunhoidon teologian vähälle. Aloitteessa mainittiin raamatuntulkinnan tärkeänä avaimena lähimmäisen paras. Mitä sanoi siihen mietintö? Vaiensi näkemyksen viileän rauhallisesti toteamalla, ettei lähimmäisen parasta ole kovinkaan yksinkertaista tietää.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

"Jumalan siunauksesta tämä kokous ei päätä" – Näin kirkolliskokous pui avioliittokäsityksen laajentamista

Kirkon avioliittokäsityksen laajentamista ehdottaneelle aloitteelle tyrmäys – perustevaliokunta jakautui

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.