Kolumni: Yhteinen uskonnonopetus ei sovi kaikille, mutta valinnanvapauden puute ei ole nykypäivää

Abit tekevät ryhmätöitä erilaisista ihmiskäsityksistä.
Kuvattu syksyllä 2016 uskonnonopetusta ja koulumaailmaa käsitteleviin aiheisiin kuvituskuvaksi.

Toisin kuin vielä taannoin luultiin, uskonnonopetuksesta on tulossa monikulttuuristuvassa Suomessa tärkeä kysymys.

Toissa viikolla Helsingin Sanomissa uutisoitiin, että vähemmistöuskontojen näkökulmasta kaikille koululaisille yhteinen uskontotiedon opetus voi olla ongelma. Ortodoksien ja muslimien edustajat pelkäsivät, että oman uskonnon opetus jäisi mahdollisessa yhteisessä oppiaineessa lapsipuolen asemaan.

Kuulemma tarve islamilaisille kouluillekin lisääntyisi, jos islaminuskon opetus koulussa lakkaisi. Ruotsissa niitä on, ja se on jutun mukaan ”karua todellisuutta”. Olisi muuten joskus mukava kuulla selvästi, miksi juuri islamilaiset koulut olisivat ongelma. Onhan Helsingissä juutalainenkin koulu ja on siellä ollut myös tataarimuslimien koulu. Maailma pursuaa katolisia kouluja.

Koraanikouluun jotkut musliminuoret menevät vapaa-aikanaan joka tapauksessa.

***

HS:n mukaan myös elämänkatsomustiedon opettajat pelkäävät mahdollista uutta yhteistä oppiainetta. Se tihkuisi liikaa uskontoa.

Eivät kaikki luterilaista uskonnonopetusta edustavat tahotkaan ole ihastuneita kaikille yhteiseen oppiaineeseen. Eduskuntakin on asiassa jakautunut.

Uskonnonopetus jatkuu toistaiseksi kuten aina ennenkin. Olisi myös muistettava, että Suomessa minkään uskonnon opetus ei ole uskontokuntien työtä kouluissa. Tämä koskee myös kaikkia vähemmistöuskontoja.

Ehkä kaikille yhteinen uskonto-oppiaine voisi silti olla olemassa, varsinkin lukiossa. Voisiko sellainen olla oman uskonnon opetuksen vaihtoehtona? Vai loppuisivatko resurssit kesken? Onhan vähemmistöuskontojenkin opetus jo nyt usein hankalasti järjestettävää.

Valinnanvapauden puute ei ole nykypäivää.

***

Vähemmistöuskontojen pelot ovat ymmärrettäviä ja niitä olisi syytä kuunnella – kuten myös luterilaisen enemmistön pelkoja. Vähemmistöjen oikeuksien ei automaattisesti pitäisi merkitä sitä, että enemmistöltä olisi otettava jotakin sen omaa pois.

Uskonto on tullut takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Miten uskonnonopetus sitten järjestetäänkin, on ilmeistä, että oppiaineessa ollaan yhden modernin maailman ymmärtämisen kannalta keskeisen asian äärellä.

Kuva: Matti Pirhonen

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.