Kommentti: "Anteeksi mutta miksi helatorstaita vietetään?" – "Ööö, tuota..."

Parroquia Santo Toribio De Mogrovejo

Helatorstai on Kristuksen taivaaseenastumisen juhla. Kristillisen uskon kannalta se on olennainen tapahtuma. Jeesus ei jäänyt hautaan.

Uskontunnustuksessa on perustelut useammalle pyhälle: marianpäivälle, joululle, pääsiäiselle, helatorstaille, tuomiosunnuntaille ja helluntaille. Marianpäivä ja tuomiosunnuntai eivät ole vapaapäiviä. Muut ovat – joulu, pääsiäinen ja helluntai vieläpä kirkon kolme suurinta juhlaa. Helatorstai ei niihin kuulu.

***

Suomessa helatorstai oli tärkeä juhlapäivä vielä 1800-luvulla. Se liittyi osin myös satokauden alkamiseen, ei yksin teologisesti sanoitettuun pelastushistorialliseen saranakohtaan. Vanhan kansan sanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.

Näinä aikoina yksi yleisimpiä kysymyksiä on, että mikäs se helatorstai taas olikaan.

Helatorstaita on vietetty 300-luvulta neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseen­astumisen muistoksi. Helatorstain ajankohta siis vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan.

Jeesuksen taivaaseenastumisesta kerrotaan Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa sekä Apostolien teoissa. Se on Jeesuksen jumaluustien välttämätön tapahtuma.

***

Oma kysymyksensä on helatorstain nykyinen asema niin sanottuna arkipyhänä. Siitä tulee ennen pitkää vain kirkon oma juhla, kun yhteiskunta ympärillä jatkaa arkista aherrustaan. Lähellä tämä oli jo taannoisilla työmarkkinoiden tyka- ja kiky-kierroksilla. Lähivuosina asiaan tuskin palataan, mutta ei se pois päiväjärjestyksestä ole.

Suomessa pyhään torstaihin ei enää liity yleistä kansanperinnettä – ellei sellaiseksi lasketa otsikon kysymystä.

Sen kun sanoo, on helatorstaitunnelmassa, ehkä.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Kommentti: Helatorstai on kirkon juhla, joka taistelee kummajaisena paikastaan tapakulttuurissa

10 kommenttia

  • Reino Suni sanoo:

    Markuksen itsensä kirjoittama evankeliuni päättyy tyhjään hautaan. Siinä ei ole mitään ylösnousemusta kuin neitseellistä syntymääkään.

    Helatorstain teksti antaa kirkolle mahdollisuuden Jeesuksen jumalaksi valitsemiseen. Voisi sanoa sen olevan avain teksti kirkon opissa vaikka sitä ei kirkko haluakaan tunnustaa julkisesti kuten esim. pääsiäistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      “Ilman Jesust’ tulen hukkaan, ilman armoo Jesuksen, sydän saa ahdistuksen.” – On veisattu satoja vuosia. “Astui ylös taivaaseen, istuu Isän oikealla puolella” -sama Jumalan Poika, kuten tunnustamme uskomme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    “Vanhan kansan sanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.”

    Se taisi olla silloin joskus ennen muinoin, menneessä maailmassa, kun kaikkien oli vielä pakko kuulua kirkkoonkin. Ei ole onneksi enää.

    Siksi toiseksi, ei se ruoho muutenkaan vielä tähän vuodenaikaan kasva – ainakaan kaikkialla Suomessa. Eipä siinä pyhyydellä liene osaa eikä arpaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Kyllä Kristuksen taivaaseenastumisen muistopäivä ja hänen sanansa ” Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti” on mielestäni paljon suurempi lohtu meille “kerettiläisille” kuin palkansaajien helatorstaista saama arkipyhäkorvaus on palkansaajille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Taivaaseen nousivat myös monet muut antiikin sankarit lähtien Heenokista ja Eliaasta mukaan lukien mm. veljesparista Romulus ja Remus jäljelle jäänyt Romulus, joka oli ensin tappanut veljensä. Mainittakoon että veljesten äiti oli Vestan neitsyt Rhea Silvia, jonka oli tehnyt raskaaksi sodan jumala Mars. Mars motiivi on läsnä voimakkasti myös Iesous-narraatiossa. Gabriel oli juutalaisuudessa omistettu Marsille ja Iesous 888 on 24×37 ja Marsin vrk on täsmälleen 24 tuntia ja 37 minuuttia luvun 37 vallitessa voimakkaasti muutenkin Raamatun numeriikassa..

    Ilmoita asiaton kommentti
  • May Roth-Edelmann sanoo:

    Odotin tänään aamulla, kun kuuluttajat toivottelivat hyvää helatorstaita, että tulisiko jotain selvitystä päivän laadusta. Ei tullut.

    Uutisten lukija klo 7 pelasti tilanteen sanomalla: Tänään vietämme helatorstaita, joka on se neljäskymmenes päivä pääsiäisestä, jolloin kristityn maailman mukaan Jeesus nousi pilven päällä taivaaseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      May Roth-Edelmann,

      tämä maanpäällinen elämä olisi mielestäni voinut olla meille ”kerettiläisille” muutakin kuin jatkuvaa poliittista säbätreeniä.

      Lapsemme, joka meidän ja muiden perheemme lasten tavoin oli rakastunut universaaliin Rakkauteen, jota apostoli Paavali 1. korinttolaiskirjeessä tulkintani mukaan kuvaa, erosi kirkosta, kun Pyhään Henkeen ja ”uuteen viiniin” manifestoitunut evl.kirkon pappi sanoi hänelle riparilla keskeyttäen hänen puheensa tästä Rakkaudesta, että ”täällä puhuu Paha Henki”.

      Jo alle kouluikäisenä ”luonnonsuojelijana” toimineena ja lapsuudenystävänsä kanssa mm. tienvarrelta roskia keränneenä, “koska niitä ei kukaan huomaa”, hän on nykyisin aktiivinen WWF:n tukija ja Vihreiden puolueen jäsen. Samat ”kirkko- tai muut poliittiset” jutut on myös puolisoni yhtenä yksityisen sektorin yrityksen johtajista joutunut kokemaan.

      ”Punaorvon evakon” lapsenlapsena suuri lohtu on, että tämä maanpäälinen vaellus kestää ”päivän vain, ja hetken kerrallansa…”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    “Uskontunnustuksessa on perustelut useammalle pyhälle: marianpäivälle, joululle, pääsiäiselle, helatorstaille, ”

    Patrhaimmat perustelut usimmile kirkon juhlapyhille löäytyvät kylläkinjo kelttiläisestä kalnterista,jonka symboli on ollut mm tässä erilaiset muodot saanut risti takanaan maapallon kehä: https://www.google.fi/search?q=celtic+cross&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjLyf6C5fvaAhUM1ywKHVFqAAkQ_AUICigB&biw=850&bih=535

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    “Uskontunnustuksessa on perustelut useammalle pyhälle: marianpäivälle, joululle, pääsiäiselle, helatorstaille, ”

    Parhaimmat perustelut usimmille kirkon juhlapyhille löytyvät kylläkin jo kelttiläisestä kalenterista, jonka symboli on ollut mm. tässä erilaiset muodot saanut risti takanaan maapallon kehä: https://www.google.fi/search?q=celtic+cross&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjLyf6C5fvaAhUM1ywKHVFqAAkQ_AUICigB&biw=850&bih=535

    Ilmoita asiaton kommentti