Kommentti: Ennakkoasetelmat pitivät paikkansa arkkipiispanvaalissa – yksi yllätys tuli

Ville Auvinen, Heli Inkinen ja Ilkka Kantola kauppakeskus Skanssissa Turussa

Arkkipiispanvaalin ennakkoasetelmat pitivät kutinsa myös ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen. Toiselle kierrokselle meni ensimmäisen kierroksen ennakkosuosikki Espoon piispa Tapio Luoma, joka sai 38 prosenttia annetuista äänistä.

Toiseksi tuli niin ikään toiselle kierrokselle veikkailtu Porvoon piispa Björn Vikström, mutta ehkä hitusen pienemmällä ääniosuudella kuin uskottiin eli 26 prosentilla.

Kärkikaksikko oli sama lähes kaikissa aiheen ympärillä käydyissä epävirallisissa keskusteluissa aina siitä lähtien, kun ehdokasasettelu marraskuun lopussa selvisi. Itse asiassa kolmen muunkin ehdokkaan järjestys oli ennakkoarvelujen mukainen.

***

Ennakkoaavisteluissa Heli Inkisen äänimäärän olisi pitänyt riittää kolmanneksi, ja niin myös tapahtui. Tosin täpärälle se meni (14 prosenttia äänistä). Inkisen äänimäärä oli odotettua heikompi. Ehdokkaan korostama naisnäkökulma ei tällä kertaa vedonnut äänestäjiin. Seuraavissa piispanvaaleissa sukupuolen merkitys vain korostuu.

Vaalin ainut yllätys oli Ville Auvisen ennakoitua parempi äänisaalis (13 prosenttia), vaikka hän neljänneksi jäikin. Se kertoo joko äänestäjäkunnan aidosta protestihengestä, kirkonsisäisen konservatiivisuuden laaja-alaisuudesta tai jopa pelisilmän puutteesta. Arkkipiispana naispappeutta karsastava Auvinen olisi nimittäin mahdottoman tehtävän edessä, ja hänen valintansa myötä kirkko olisi voinut joutua jopa naurunalaiseksi.

Ilkka Kantolan kohtaloksi tuli pitää perää äänimäärissä, kuten moni spekulantti laski mielessään alusta saakka. Jumbosija oli varmasti Kantolalle henkilökohtainen tappio, mutta kertonee myös kirkollisesta nurjamielisyydestä. Jos hyppää boksin ulkopuolelle, ei takaisin ole tulemista.

***

Oliko vaali siinä mielessä turha, että olisi suoraan voitu ottaa toinen kierros? Ei sentään. Välillinen demokratia sijansa saakoon, ja ensimmäisen kierroksen jäljiltä toiselle kierrokselle jää tilaa yllätykselle.

Ainakin 1.3. käytävästä vaalista tulee odotetun tiukka.

Kuva: Olli Seppälä. Vaalista ensimmäisen kierroksen jälkeen poistumaan joutuvat Auvinen, Inkinen ja Kantola kättelivät toisensa Turussa pidetyssä paneelikeskustelussa 13.12.2017.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

***

Lue myös:

Tapio Luoma ja Björn Vikström selvästi arkkipiispanvaalin toiselle kierrokselle

Ensimmäisen kierroksen ääniharava Tapio Luoma: "Tilanne kirkossa on sellainen, että kärjistäminen ei kannata"

Björn Vikström kakkoskierroksesta: "Lähden haastajan asemasta, mutta ero ei ole mahdoton"

Kolmanneksi arkkipiispanvaalissa jäänyt Heli Inkinen: "Minusta ei saa uhrilammasta tai itkijänaista"

Ville Auvinen ei yllättynyt äänimäärästään – "Molemmissa toisen kierroksen ehdokkaissa on puolensa"

Ilkka Kantola: "Minulle on selvää, ketä äänestän, mutta en lähde testamenttaamaan ääniäni"

52 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Mielestäni Ville Auvisen hyvä sijoitus kertoo kirkonsisäisen konservatiivisuuden laaja-alaisuudesta.

    Kantolan tappio ei mielestäni kerro kenenkään kirkollisesta nurjamielisyydestä. Se kertoo ehkä enemmänkin siitä, että arkkipiispaksi halutaan henkilö, joka on jo kirkon sisällä ja siten perillä siitä, missä nykykirkossa mennään.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Salme: “Ville Auvisen hyvä sijoitus”

      Onko toiseksi viimeinen hyvä sijoitus???

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Voidaan tietysti puhua yllättävän suuresta tai merkittävästä äänimäärästä, mutta se on ihan eri juttu kuin hyvä sijoitus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Jos arkkipiispakisassa arkkikonservatiivi ei jää viimeiseksi, se on suorastaan voitto – ei vain hyvä sijoitus. Sen verran on Auvisen mahdottomasta valinnasta hehkutettu, ettei kenellekään olisi pitänyt jäädä epäselväksi, ketä ei olisi pitänyt lainkaan äänestää..

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Turtiainen: “Jos arkkipiispakisassa arkkikonservatiivi ei jää viimeiseksi, se on suorastaan voitto”

      Juu, ihan niin kuin väyryspaavollaki pressanvaaleissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kantolan ‘synti’ on sosialidemokratia. Kirkko on edellen vanvasti oikeistolainen, mikä näky hyvin mm. Sadinmaan kohtamissa asenteissa. Jeesus kylläkin olisi minusta ollut enämbi demari kuin porvari: ainakin puheidensa ja opetustensa perusteella. (Matteus 25)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Kun lukee vaikka tämän sivuston keskusteluja (tai aikaisemmin Seurakuntalaisen kun siellä vielä sai keskustella), olen aidosti hämmästynyt, että Auvinen sai vain 13% äänistä. Olisin kuvitellut, että konservatiiveja on lähemmäs puolet äänestäjistä.

      Nythän tilanne on se, että 87% äänistä meni liberaalemmille ehdokkaille, mitä pidän yllättävän suurena ja laaja-alaisena äänipottina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Jusu, Kirjoitat “Auvinen sai vain 13% äänistä. Olisin kuvitellut, että konservatiiveja on lähemmäs puolet äänestäjistä.”

      Ehkä huomioon pitää ottaa se seikka, että kaikki konservatiivisesti suuntautuneet eivät äänestäneet Auvista, koska tiesivät selvästi, että hän ei voi tulla valituksi.

      Mielestäni Auvisen äänimäärä on hyvä. Jos se olisi ollut yhtä huono kuin Kantolan, niin sitten voisi sanoa, että se oli huono.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Salme, se olisi kyllä ensimmäinen kerta kun konservatiivit kannattavat liberaalimpia ehdokkaita sen vuoksi, että tietävät jo etukäteen häviävänsä. En ole vastaavaan ilmiöön aiemmin törmännyt.

      Mielestäni Kantolan ja Auvisen äänimäärissä ei ole erityisen merkittävää eroa. Molemmat jäivät 10% tietämille, toinen hieman yli ja toinen hieman alle.

      Yksi Kantolan ongelmista voi olla myös se, että hän ei oleellisesti eroa Vikströmistä ja Inkisestä joilla on valtteinaan piispuus ja naiseus. Toki Kantolan jumbosijan perimmäinen syy on se, että hänellä oli pienin kannatus arkkipiispan virkaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Auvinen sai hiippakunnissa 13,4% äänistä, Kantola 2.5% Ero on yli viisinkertainen. Painotetussa vaalissa vanhat tutut Turussa kaunistelivat lopputulosta.

      Jos tulee neljän miljoonan kirkonjäsenen joukosta neljänneksi tai viidenneksi. On jo aika valikoidussa joukossa. Hienoja sijoja kaikki viisi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      KW, sinäpä sen sanoit.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kuosmanen sanoo:

    Ei Ville Auvisen saama 13 prosentin kannatus ollut yllätys vaan täsmälleen ennusteiden mukainen. Enemmänkin se kertoo siitä, miten vakaana naispappeutta vastustavan konservatiivirintaman kannatus on pysynyt.

    Kirjoitin 30 vuotta sitten 4.12.1988 edesmenneessä Uudessa Suomessa kolumnin Suomen Teologisen Instituutin perustamisen nostattamasta keskustelusta, kun konservatiivirintama tiivisti rivejään piispa Olavi Rimpiläisen johdolla – siis kaksi vuotta sen jälkeen, kun naispappeus oli hyväksytty kirkolliskokouksessa.

    Tuolloin oli juuri julkistettu mielipidemittauksia, joissa naispappeuden vastustajien määräksi kirkossa mitattiin samaiset 13 prosenttia. US:n kolumnissani vähän moitiskelin Kirkon tutkimuskeskuksen edesmenneen johtaja Harri Heinon kommenttia, kun hän vähätteli naispappeuden vastustajien määrää ja käytti siitä ilmaisua ”vain 13 prosenttia”.

    Totesin jo tuolloin, että 13 prosenttia on aika suuri joukko ihmisiä. Ja kirkollisessa päätöksenteossa se on huomattavasti kokoaan suurempi määrä ihmisiä, sillä se muodostaa usein juuri kirkon aktiivisimman joukon konservatiivisen ydinryhmän – varsinkin Kehä III:n pohjoispuolella.

    Ei Ville Auvista näillä prosenteilla tietenkään arkkipiispaksi valittu. Mutta ei prosentteja kannata vähätellä edelleenkään. Siellä ne luuraavat kirkolliskokouksen määrävähemmistön enemmistönä, edelleenkin.

    Eivätkä ole asetelmat 30 vuodessa miksikään muuttuneet, vaikka niin moni muuta toivoo ja omassa kuplassaan kuvittelee. Tämä on hyvä muistaa myös avioliittokeskustelussa, sillä nyt naispappeuden vastustaminen on vain saanut lisäpontta sukupuolineutraalin avioliiton kirkollisen vihkimisen vastustamisesta.

    Tuossa kolumnissa muuten vertasin kirkon tilaa silloin kovasti keskenään riitelevään Suomen kommunistiseen puolueeseen. Kirjoitin, että mitä suurempi riita, sen pienemmät kannatusprosentit. Ettei vain olisi tuokin pelko käymässä vähitellen toteen myös kirkossa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pietari Kuittinen sanoo:

      “Eivätkä ole asetelmat 30 vuodessa miksikään muuttuneet, vaikka niin moni muuta toivoo ja omassa kuplassaan kuvittelee.” Se on kylläkin 30 vuodessa muuttunut merkittävästi, että meitä,sittemmin kansankirkon jättäneitä ja ev.lut. Lähetyshiippakuntaan liittyneitä on nyt kohtuullinen seurakuntaverkosto Suomessa. Auvinen olisi meille “melekeinpä tosihyvä piispaehdokas”….:)))

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kuosmanen sanoo:

      Kuten kommentissani totesin, konservatiivirintaman merkitys kirkon päätöksenteossa on ollut ja on edelleen kokonaan suurempi.

      Lähetyshiippakunnan merkitys sitä vastoin on edelleen marginaalinen: vuonna 2016 liikkeen jäsenmäärä oli 1842 henkeä ja hiippakunnan 32 seurakunnan sunnuntaisiin messuihin osallistui keskimäärin 47 henkeä.

      Toki jäsenmäärään verrattuna lähetyshiippakunta on myös saanut kokoaan enemmän julkisuutta, mutta ei sinne mitään kansanvaellusta ole tapahtunut. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä http://www.lhpk.fi/hiippakunta/tilastot/

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pietari Kuittinen sanoo:

      Jos vertaa lähetyshiippakunnan jäsenmäärä/messuihin osallistuvan väen suhdetta, niin eipä todellakaan huonolta näytä! Meille, jotka olemme löytäneet hengellisen kodin sieltä, asia on elämäntärkeä, eikä marginaalinen. Eikä toiminnassa veronkantovaroin “mällätä.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kuosmanen sanoo:

      Ei lähetyshiippakunnan jäsenille messuun osallistuminen tietenkään ole marginaalista. En kuitenkaan puhunut siitä vaan siitä, että lähetyshiippakuntaan siirtyneiden kirkon jäsenten määrä on edelleen marginaalinen.

      Vuoden 2016 tilastot kertovat, että ev.-lut. kirkossa järjestettiin 41758 pääjumalanpalvelusta. Niihin osallistui 3 166 954 seurakuntalaista. Keskimäärin yhteen jumalanpalvelukseen osallistui 75 henkeä. Jos lukuja vertaa lähetyshiippakunnan lukuihin, niin kyllä lähetyshiippakunta on edelleen kovin pienen joukon hengellinen koti.

      Ja jos tilastoilla vielä leikitellään, niin jos Auvisen saama 13 prosentin kannatus muutetaan suoraan nuppiluvuksi, niin se tarkoittaisi, että Auvisen edustaman konservatiivirintaman kannattajia olisi kirkossa yli 500 000. Näinhän luvut eivät tietenkään mene moniportaisessa edustuksellisessa demokratiassa, mutta antavat jotain suuntaa mittasuhteista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Voipio sanoo:

      Kun puhutaan Suomen ev.-lut. kirkon piispanvaalista, ei ole paikallaan pohtia Lähetyshiippakunnan mahdollista kannatusta tai siihen liittyviä näkökohtia. Lähetyshiippakunta on täysin Suomen kirkon ulkopuolinen yhteisö, joka voi valita toimihenkilönsä, asettaa kelpoisuusehdot ja määrätä tunnustuksestaan, opillisista ja muista kannanotoistaan jne vapaasti haluamallaan tavalla ilman, että sillä on mitään vaikutusta tai rinnastusta muihin uskonnollisiin yhteisöihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Onko kuitenkin niin, että ainakin osa Lähetyshiippakunnan tilaisuuksissa käyvistä on ev-lut.kirkon jäseniä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Voipio sanoo:

      Suomen ev.-lut. kirkon jäseniä käy myös helluntaiseurakuntien, ortodoksisen kirkon, katolisen kirkon ja maallusten yhteisöjen tilaisuuksissa. Ja vastaavasti ev.-lut. kirkon tilaisuuksissa käy ihmisiä, jotka eivät ole kirkon jäseniä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kuosmanen sanoo:

      Olet Risto oikeassa siinä, ettei Lähetyshiippakunnalla todellakaan ole mitään tekemistä luterilaisen kirkon arkkipiispanvaalin kanssa. Mielenkiintoista on kuitenkin se, miten vähäistä sen vetovoima on käytännössä ollut kirkon jäsenten osalta.

      Siis niin päin, että ylivoimaisesti suurin osa naispappeuden ja sukupuolineutraalin avioliiton kirkollisen vihkimisen vastustajista ja konservatiivis-fundamentalistista raamattunäkemystä edustavista haluaa edelleenkin olla luterilaisen kirkon jäseniä ja vaikuttaa sen toimintaan sisältä päin.

      Sitä voi tietysti kysyä, onko tämä kirkon paljon mainostettu moniäänisyys enemmänkin rasite kuin rikkaus. Kirkkohan on nimenomaan vähemmistöjensä vanki, eikä tämä koske vain konservatiiveja vaan yhtä hyvin ääriliberaaleja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Voipio sanoo:

      Pitää paikkansa. Minun kommenttini tässä liittyy siihen, että Suomen ev.-lut- kirkosta ulkopuoliset ja siihen mitenkään kuulumattomat Luther-säätiö ja Lähetyshiippakunta mainintaan ikäänkuin Suomen ev.-lut. kirkon “konservatiivien” tai “vanhauskoisten” tai “perinteistä kantaa” edustavien tai “tunnustuksellisten” edustajana. Usein tuntuu, että se ei ole vain tahatonta hämäämistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      “Siis niin päin, että ylivoimaisesti suurin osa naispappeuden ja sukupuolineutraalin avioliiton kirkollisen vihkimisen vastustajista ja konservatiivis-fundamentalistista raamattunäkemystä edustavista haluaa edelleenkin olla luterilaisen kirkon jäseniä ja vaikuttaa sen toimintaan sisältä päin.”

      Miksi eivät haluaisi? Näin herätysliikeväki on maassamme toiminut yli kaksi sataa vuotta. Pieniä ryhmiä on siirtyneet toisiin kirkkoihin, tai perustaneet omia. Valta virtavirrat ovat jääneet rakentamaan luterilaista kansankirkkoamme, jonka tunnustusperusta nojaa edelleenkin pyhään Raamattuun jota luterilaiset tunnustuskirjat oikein selittävät. Sanan nälkää on ruokittu seurapuheilla ja sakramentit on saatu kirkosta kirkon omien pappien toimittamina.

      Mikä sitten on kirkon ns. vanhalla virkakannalla olevien suhde Luther-säätiöön ja lähetyshiippakuntaan. Näin ajattelevien yhtenä keulahahmona pidetty piispa Rimpiläinen sanoitti asiaa hyvin Perustan teologisilla opintopäivillä. Hän kertoi ymmärtävänsä heitä, mutta se ei ollut hänen tiensä. Hänellä on yhä hengellinen koti Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa.

      Mitä puolestaan tulee samaa sukupuolta olevien kihlaparien kirkollista vihkimistä vastustaviin, niin kyse on edelleenkin kirkon aktiivijäsenten valtavirrasta. Ei siis vain herätysliikepiireissä, vaan ihan perusjoukossa kirkonmäellä. Säännöllisesti messussa käyvät eivät toki edusta täyttä läpileikkausta seurakunnan koko jäsenistöstä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matti Hernesaho sanoo:

    Mistä lie kertoo, että kirkolliset “asiantuntijat” kerta toisensa jälkeen yllättyvät konservatiiviehdokkaan menestyksestä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Mikkelissä Auvinen sai toiseksi eniten ääniä ja jaettu kakkostila tuli Tampereella ja Oulussa. Niiden määrä, jotka haluaisivat antaa tilaa kirkossa perinteisellä virkakannalla oleville on paljon isompi kuin yleisesti ehkä luullaan.

    Heli Inkisen äänimäärä olisi todennäköisesti ollut paljon isompi ellei Helsingin piispanvaalin jälkiselvittely olisi ollut edelleen menossa.

    Jos kakkoskierrosta saa veikata niin Luoma siirtyy piirun pari keskemmälle voittaa niukasti, mutta selkeästi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Haukka sanoo:

    Olli Seppälä,

    “…ja hänen valintansa myötä kirkko olisi voinut joutua jopa naurunalaiseksi.”

    Mielenkiintoista, pidät ilmeisesti pahana että “kirkko joutuu naurunalaiseksi”., mitä sitten sanalla “kirkko” tarkoitatkin.

    Jos tarkoita sanalla “kirkko”: 

    1) sitä mitä kristinuskossa tarkoitetaan, ei kai ole huono asia joutua naurunalaiseksi, päinvastoin. “Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” (1. Kor 1:18)

    2) sekulaaria kansalaisjärjestöä (esim. ev. lut. yhteisöt Suomessa?), huolesi on toki ymmärrettävä. Kaikkien, erityisesti liberaali-sekulaarien mielistely on menestymisen ehto.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Juha: Mitä jos keskittyisit Leon ja Ambrosiuksen väliseen kärhämään, joka kuitenkin edes jollakin tavalla koskettanee sinua? Tai Leon ja Iisalmen ortodoksiseurakunnan lähes avoimeen sotatilaan (http://www.iisalmensanomat.fi/news/arkkipiispa-leo-sulkeutuu-ulkomaailmalta/)? Jos minä kirjoittelisin sellaisia tekstejä ortodokseista teidän nettialustallenne kuin mitä sinä syydät tälle alustalle, niin olisitko tyytyväinen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Jari Haukka kirjoittaa täällä toisaalla blogissaan, että: “Verorahoilla toimiva Yle levittää törkeää vihapuhetta kun vertaa Paavo Väyrystä kiusalliseenn kasvaimeen keskustan sisällä”.

      https://www.kotimaa24.fi/blogit/yle-levittaa-vihapuhetta/

      Täällä hän kuitenkin itse vertaa Suomen ev.lut.yhteisöjä sekulaareiksi kansalaisjärjestöiksi ja on aiemmin useasti kutsunut ev.lut.kirkkoa harhaoppiseksi lahkoksi. Puhumattakaan siitä minkälaisia herjoja hän on lukuisia kertoja heittänyt maailmankatsomukseltaan uskonnottomien ja ateistien niskaan.

      Herra Haukka voisi peiliin katsomalla löytää toisen samanmoisen vihapuheiden levittäjän, kuin miksi hän YLEä kutsuu.

      Pata kattilaa…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Haukka sanoo:

    “Jos hyppää boksin ulkopuolelle, ei takaisin ole tulemista.”

    Onko tämä uusi eufemismi aviorikokselle?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Turtiainen sanoo:

    K24: “Seuraavissa piispanvaaleissa sukupuolen merkitys vain korostuu.”

    Mielenkiintoinen näkökulma kirkossa, jossa pyritään sukupuolisensitiivisyyteen, ja kysymystä seurakuntalaisten sukupuolesta (erityisesti uudessa rippikoulusuunnitelmassa) varotaan korostamasta.

    Näissä vaaleissa piispaehdokkaiden sukupuolella ei selvästikään ollut väliä. Kokemus ja muu pätevyys ratkaisevat – tietysti myös kirkkopoliittisesti kuuma kysymys eli suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittoon kirkossa.

    Seuraavalla kierroksella, kun vastakkain on kaksi kokenutta piispaa, tämä avioliittokysymys nousee keskiöön, kun muutakaan erottavaa (äidinkielen lisäksi) ehdokkaista ei oikein tahdo löytyä.

    Olli Seppälä on lopulta ehkä oikeassa: sukupuolella on väliä – tosin ei piispaehdokkaiden sukupuolella, vaan niiden sukupuolella, jotka tahtovat kirkossa naimisiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Turtiainen: ” sukupuolella on väliä – tosin ei piispaehdokkaiden sukupuolella, vaan niiden sukupuolella, jotka tahtovat kirkossa naimisiin.”

      Mielenkiintoinen näkökulma kirkossa, jossa pyritään sukupuolisensitiivisyyteen, ja kysymystä seurakuntalaisten sukupuolesta (erityisesti uudessa rippikoulusuunnitelmassa) varotaan korostamasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      ” vaan niiden sukupuolella, jotka tahtovat kirkossa naimisiin.”

      Kimmolle: Kysymys on siis siitä, mitkä sukupuolet tahtovat keskenään kirkollisen vihkimisen. Samaa vai eri sukupuolta olevat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Salme, molemmat kommenttini mielipiteet olivat suoraan herra Turtiaisen kommentista. Pointtini oli osoittaa kuinka taitavasti Turtiainen kykenee olemaan ristiriidassa itsensä kanssa, vieläpä yhden ja saman kommentin sisällä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Kimmo – Kyllä ihmiset osaavat lukea tällaisen edellä olevan ammattimiehen kommenttien sisällön. Turha niitä on kokoajan kopioda ja toistaa. Tulee vaan turhaa löysää puhetta, joka ei rakenna ja vie asiasta keskustelua eteenpäin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Turtiainen lainasi vain Seppälää. Ja totesi, että sukupuolisensitiivisyys on asia, johon on hyvä kiinnittää huomiota. Niin piispoista puhuttaessa kuin avioliitosta puhuttaessa.

      Kirkossa sukupuolisensitiivisyys merkitsee sitä, että sukupuolten ero avioliiton ehtona tunnustetaan, mutta virkavalinnoissa sillä ei pitäisi olla merkitystä.

      Olinko jotenkin ristiriidassa itseni vai KW:n oman ajattelun kanssa..?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Werneri: “tällaisen edellä olevan ammattimiehen ”

      Ammattimiehen? Mikä “ammattimiehen” kommenttien sisällöstä tekee oikeinluettavampia kuin mistä muista kommenteista tahansa? Minun valistuneen käsitykseni mukaan “ammattimiesten” kommentit saattavat usein olla jopa sieltä vaikeaselkoisemmasta päästä. (Luinkohan nyt sinun kommenttisi sisällön oikein?)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Voipio sanoo:

    Jounin ennustus avioliittokysymyksen nousemisesta keskiöön on -pelkäänpä – valitettavasti oikea. Tiedossa on siis kolmen viikon mittainen myötähäpeän ja kuisaantuneisuuden puuduttava vuorottelu, kun kahden uskollisen kirkon sotilaan pitäisi siinä kysymyksessä taiteilla niin, että kumpikin saa kodittomia konservatiivien ääniä menettämättä omia entisiä kannattajiaan eikä myöskään samanmielisten rannalle jäänien ehdokkaiden ääniä. Rajanveto osuu tällä kierroksella helposti – valitettavasti – siihen, että pitää korostaa, että yhteiskunnan aviolittokäsitys on perusteiltaan erilainen kuin kirkon avioliittokäsitys, jotta “konservatiivit” pidettäisiin kelkassa. Ja samalla pitisi yrittää selittää, ettei avioliittokäsitys kuitenkaan niin kovin erilainen ole. jotta saataisiin tavallinen kirkkokansa ja “liberaalit” pysymään porukoissa. So sad, kuten muuan ulkomainen diilihenkilö tapaa sanoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Ei asia ole kovinkaan vaikeaa kun pidetään mielessä mikä kirkko on. Vaalissa äänioikeututtujen keskudessa asiasta ei pitäisi olla epäselvyyttä.

      Kirkko on ristuksen ruumis, pyhien yhteisö. Näkyvän kirkon tehtävä on Sanan julistus ja sakramenttien hoitaminen sekä kristillisestä rakkaudesta kumpuava laupeuden työ. Totta kai tästä lähtökohdasta kirkolla on omanlaisensa lähestymistapa ihmisten arkeen ja sitä kautta myös parisuhteisiin ja avioliittoon. Tämän pitäisi olla kutakuinkin selvää kannattipa sitten teologiselta painotukseltaan klassista kristinuskoa vai hieman moderninpaa versiota.

      Isompi ongelma on ne kirkon jäsenet, joiden arjessa kirkko ei juurikaan ole mukana. Niille, joiden jäsenyys ei tällä hetkellä laisinkaan perustu omakohtaiseen uskonkäsitykseen. Muistutus siitä, että kirkko muodostaa uskonyhteisön, jolla on oma, mahdollisesti yhteiskunnan yleisestä mielipiteestä poikkeava totuuskäsityksensä, saattaa merkitä päätöstä luopua jäsenyydestä. Tätä kehitystä arkkipiispaehdokkaat tuskin haluavat edistää. Toisaalta kolikolla on toinenkin puoli: Jos kirkko koetaan täysin yhteiskuntaan sulautuneeksi, niin miksi maksaa yhteiskunnan lisäksi veroa myös kirkkoon.

      Kansankirkko ajattelussa kirkko on selkeäati tunnustusyhteisö ja samalla myös osa yhteiskuntaa. Kirkko ottaa huomioon yhteiskunnan avioliittokäsityksen muutoksen, mutta tekee omat ratkaisunsa omista lähtökohdistaan käsin. Nähdäkseni molemmat arkkipiispaehdokkaista ovat sitoutuneet tähän. Näkemysero lienee siitä, mikä sen ratkaisun tulisi lopulta olla.

      Olipa se ratkaisu mikä tahansa, on se joidenkin kirkon jäsenten mielestä kuitenkin väärä. Tämänkin molemmat ehdokkaista tiedostavat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Jukka Kivimäki sanoittaa tilannetta mielestäni osuvasti ja viisaasti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Kivimäki: “Isompi ongelma on ne kirkon jäsenet, joiden arjessa kirkko ei juurikaan ole mukana. Niille, joiden jäsenyys ei tällä hetkellä laisinkaan perustu omakohtaiseen uskonkäsitykseen.”

      Tuo suuri enemmistö kirkon jäsenistä tulee viime kädessä vaikuttamaan siihen miten kirkko tasa-arvoiseen avioliittolakiin tulee suhtautumaan. Ellei muuten, niin äänestämällä jaloillaan.

      Kivimäki: “Olipa se ratkaisu mikä tahansa, on se joidenkin kirkon jäsenten mielestä kuitenkin väärä. Tämänkin molemmat ehdokkaista tiedostavat.”

      Valistunut veikkaukseni on, että valittavaksi tulee se vaihtoehto, jonka oletetaan aikaansaavan vähemmän jäsenkatoa. Näin se vain menee, olivatpa teologiset näkemykset ihan mitä tahansa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Henkilökohtainen ennusteeni on kirkko tulee hyväksymään samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen jonain päivänä jollei se sitä ennen jäsenkadon takia kutistu nykyistä merkittävästi pieneksi konservatiivien yhteisöksi, johon kuuluun vain muutama prosentti suomalaista.

      Muodollisen vihkimispäätöksen tekemiseen menee kuitenkin vuosia ellei vuosikymmeniä, koska määräenemmistösäännön takia kirkolliskokous tulee olemaan todella pitkän aikaa kyvytön tekemään päätöstä vihkikiellon kirjaamisesta kirkkojärjestykseen (kieltää vihkimiset) tai vihkikaavaan lisäämisestä kirkkokäsikirjaan (sallia vihkimiset). Määrävähemmistö halvaannuttaa kyvyn tehdä päätöksiä ja edustajien poterot ovat niin syvät, että minkäänlaista kompromissikykyä ei tule löytymään.

      Todellisuudessa asian ratkaisevat “kapinapapit”, jotka tuomiokapitulien varoituksista huolimatta jatkavat samaa sukupuolta olevien vihkimistä. En usko, että kirkko haluaa profiloitua julkisuudessa massairtisanomalla nämä “kapinapapit”, joten tuomiokapitulien rooliksi jää antaa hiljainen hyväksyntä vihkimiselle ja kirjata sivutolkulla varoituksia tyydyttämään kiihtyvällä tahdilla kanteluita tehtailevien konservatiivien tuomitsemisvimma.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Voipio sanoo:

      Ei nyt aloiteta tätä vanhaa jargonien vaihtoa aidasta ja aidan seipäistä enää tämän otsikon alla. Murehdin vain kohdallani sitä, että kirkossa on niin paljon niitä, jotka kirkkain otsin haluavat viedä asioita ylipäänsä sellaiseen tilaan, jossa avioliiton solmivat parit lähtökohtaiseti ajattelevat vihityttävänsä itsensä maistraatissa ja saattavat ehkä tulla ajatelleeksi, että kirkossakin voisi tulla vihityksi. Se on iso ajattelutavan muutos, kun tilanne vielä äsken on ollut se, että lähtökohtaisesti ajatellaan kirkkohäitä ja toissijaisesti maistraatissa asioimista. Kirkossa on kovin paljon halua nyt saada kirkko rajatuksi”tosiuskovien” vihkimisympäristöksi ja siten marginaaliseksi toimijaksi silläkin sektorilla. Marginaaliin pääsee helpommin kuin sieltä pois.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Voin liittyä Riston huoleen siitä, kuinka tämä asia kärsii elefanttitaudista, ikään kuin kirkossa ei muita asioita olisikaan, joihin arkkipiispan (tai muun johdon) pitäisi tarttua.

      Surullista on, että kirkkopolitiikka ohjaa keskustelua aina samaan suuntaan – kuten tämän palstan kommenteista on saatu huomata: olipa asia mikä tahansa (vaikka STI:n 30-vuotisen juhlat) keskustelu jossain vaiheessa vääntäytyy avioliittokeskusteluksi (lue: “inttämiseksi”).

      Piispoilla voisi olla paljon annettavaa erit. keskustelussa kirkon ykseydestä: uusista messuyhteisöistä, jäsenseurakunnista, kirkon missiosta ja lähetystyön sekä evankelioimisen roolista ja tarpeesta, rahoituksen suuntaamisesta keskushallinnosta paikallisseurakuntiin, diakonaatin uudistamisesta ja vaikka medianäkyvyydestä (tosin jokaisesta näistä piilee ansa lähteä avioliittokeskusteluun, mutta piispojen viisaus punnittaisiin siinä, kuinka he onnistuisivat välttämään sen ansan).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Jouni Turtiainen kirjoittaa: “Surullista on, että kirkkopolitiikka ohjaa keskustelua aina samaan suuntaan”

      Olen tässä täysin samoilla linjoilla. Tämä kirkkopoliittinen kuuma peruna peittää alleen kaiken muun ja dominoi kirkon julkisuuskuvaa täysin suhteettomalla tavalla, kuten piispainkokouksen tilaamassa selonteossa myös todettiin.

      Ironista tilanteessa on se, että kyse on muutamasta kymmenestä vihkimisestä vuodesta ja ne kaikki tapahtuisivat sellaisen papin toimesta, joka hoitaisi ne ilomielin. En tiedä, olisiko tässä yhteydessä sopiva käyttää kulunutta fraasia: “se ei olisi keneltäkään pois.”

      Jos millä tahansa yrityksellä olisi tällainen imagohaitta, joka peittäisi alleen yrityksen muun viestinnän, asia olisi hoidettu kuntoon jo aikaa sitten. Mutta mitä tekee kirkko? Pyörittää samaa kysymystä kirkolliskokouksesta toiseen, tilaa hyllymetreittäin selvityksiä ja valiokuntalausuntoja ja poteroissa istuvat kirkolliskokousedustajat pitävät samat palopuheet joka kerta kun päättäjät ovat koolla.

      Noinkin ison organisaation täydellistä kyvyttömyyttä ratkaista tällainen kysymys on merkillistä seurata kun ottaa huomioon, että aikaa eduskunnan tekemästä päätöksestä on kulunut yli 3 vuotta. Henkilökohtaisesti en usko, että keväällä kokoontuva kirkolliskokous pystyy päättämään mitään vaan asian käsittelyä siirretään jälleen kerran puolella vuodella eteenpäin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Kirkon jäsenistön keskuudessa selkein ero ei kuitenkaan ole avioliittokäsityksessä vaan kirkkokäsityksessä. Kirkkososiologinen näkemysero avioliittoon vihkimisestä on tavallaan yksi oire kirkkokäsityksen erosta. Puhtaasti teologisin perustein muutosta kannattavat ovat kirkon koko jäsenistön keskuudessa äärimmäisen pieni joukko. Tosin heilläkin lienee edustajansa kirkolliskokouksen perustevaliokunnassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Minulla on jo ennakkoaavistus siitä, kumpi tulee valituksi. En kerro siitä sen enempää. Meidän tulee muistaa (tätä mantraa poliitikot toistavat jatkuvasti), että kirkko on Kristuksen kirkko, ei puolueiden, ei kirkkopoliittisten ryhmittymien, ei yksin lieberaalien tai konservatiivien vaan Kristuksen. Jumala voi vaikuttaa ihmisissä niin, että HÄNEN hyvä tahtonsa toteutuu tässäkin asiassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Salme: “Meidän tulee muistaa (tätä mantraa poliitikot toistavat jatkuvasti), että kirkko on Kristuksen kirkko”

      Suomen ev.lut.kirkko on ihmisten hallitsema, demokraattisten periaatteiden mukaan enemmistöpäätöksillä toimiva yhteisö.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Toivottavasti Tapio Luoma saa yli puolet äänistä todennäköisyydellä 0,92

      Björn Vikström saa yli puolet äänistä todennäköisyydellä 0,08

      Luultavasti ääni ero pysyy samana tai vähän kasvaa. Voi kasvaa enemmänkin. Jos kumminkin Vikström onnistuu saamaan kiinni. Tilanne on samanlainen, kun olisi päässyt juoksukilpailussa Lasse Virenin kanssa loppusuoralle. Ohittaminen on melkein mahdotonta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Eiköhän tulos ole jo selvä.

      Luomaa ja Vikströmiä ensimmäisellä kierroksella äänestäneiden keskuudessa tuskin tapahtuu suurta liikehdintää. Tuloksen ratkaisee se, kumman puolelle toiselta kierrokselta pudonneiden ehdokkaiden äänet siirtyvät.

      Vikström todennäköisesti saa Luomaa suuremman määrän ensimmäisellä kierroksella Inkistä, Kantolaa ja Auvista äänestäneiden äänistä. Se kaventaa ykkösehdokkaiden äänimäärien eroa, mutta tästä huolimatta Luoman etumatka riittää ja hänet kruunataan Mäkisen seuraajaksi.

      Mielestäni Vikström olisi kantaaottavampi ja karismaattisempi ensimmäinen piispa kuin mauttomaksi ja hajuttomaksi profiloitunut Luoma.

      Ilmoita asiaton kommentti