Kommentti: Helatorstai on kirkon juhla, joka taistelee kummajaisena paikastaan tapakulttuurissa

Helatorstai on nimensä mukaan torstaina viettävä pyhäpäivä – taustalta löytyy ruotsin sana helig, pyhä.

Mutta miksi päivää vietetään? Katugallupissa moni arkikansalainen varmaan raapisi päätään.

Kirkollisissa piireissä vastaus sen sijaan on tiedossa. Helatorstai on Kristuksen taivaaseenastumisen muistopäivä. Juhlan suomenkielinen nimi tosin on hämäävä, sillä esimerkiksi saksaksi se on Christi Himmelfart, englanniksi Ascension Day. Sana ascension tarkoittaa taivaaseenastumista, nousemista tai nousua.

Kansanperinteessä helatorstailla on ollut merkittävä asema. Se sekoittui myös helajuhliin, jolloin poltettiin hela- eli toukovalkeita pahojen henkien karkottamiseksi.

***

Helatorstai on yksi lakisääteisistä 11 virallisesta juhlapyhästä. Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Päivän sisältö ja ajankohta on saatu Apostolien teoista (Apt. 1:6–14).

Helatorstain asema on ollut useaan otteeseen vaakalaudalla, viimeksi kiky-neuvottelujen yhteydessä. Suomen kilpailukykyä haluttiin parantaa lisäämällä työpäiviä eli poistamalla arkipyhistä loppiainen ja helatorstai. Näin itse asiassa olikin vuosina 1973–1991, jolloin helatorstaita viettiin työmarkkinajärjestöjen toiveesta ja kirkon suostumuksella edellisen viikon lauantaina eli rukoussunnuntain aattona.

Loppiaisen ja helatorstain siirto herätti kuitenkin kirkon piirissä närää, ja lopulta kirkolliskokous esitti vuonna 1982, että pyhät palaisivat alkuperäisille päivilleen. Myös eduskunta oli samaa mieltä. Presidentti Mauno Koivisto kuitenkin käytti valtaansa ja lykkäsi päätöksen voimaantuloa mahdollisimman pitkälle eli vuoteen 1992.

Jonkinlaista historian lempeyttä voi nähdä siinä, että Koiviston hautajaiset ovat juuri helatorstaina.

***

Onko helatorstai vapaapäivän väärti juhla? Kirkollisesti kyllä, liittyyhän se aivan keskeiseen uskotunnustuksen kohtaan: "...nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin...". Taivaaseen astuminen ei ole vain erikoinen yksityiskohta Jeesuksen elämässä, vaan se on kristityille merkki Kristuksen jumaluudesta.

Nykysuomalaisessa tapakulttuurissa helatorstai on kummajainen. Harva muistaa sen merkityksen, ja vielä harvempi juhlii sitä mitenkään. Missä ovat helatorstain koristeet tai ruokalajit? Helatorstai ei ole kirkossa käymisen huippupäivä, sillä se sijoittuu usein kauniiseen kevätpäivään. Sen ympärille rakennetaan pitkä viikonloppu, joka vietetään puutarhassa tai mökillä.

Reformaation merkkivuonna monet seurakunnat ovat kuitenkin halunneet panostaa helatorstaihin ja viettää näyttäviä juhlia ja messuja myös ulkona.

***

Helatorstai on toistaiseksi turvassa. Tosin kiky-sopimuksen myötä on mahdollista, että helatorstai on jossain paikallisesti sovittu myös työpäiväksi.

Ei tarvitse olla suurikaan profeetta voidakseen ennustaa, että arkipyhät päätyvät vielä neuvottelupöytiin. Jo aiemmin 2013 tyka- ja 2016 kiky-kierroksilla välähti tulevaisuudennäkymä: helatorstai olkoon kirkon juhlapyhä, mutta se ei ole yleinen vapaapäivä. Vapaaksi sen voisi saada esimerkiksi vetoamalla uskonnollisiin syihin. Tosin tunnit pitäisi tehdä sisään muulloin.

Kirkollisten juhlapyhien merkitys ja ymmärrys liittyvät suomalaisen yhteiskunnan yleisen arvoilmapiirin kehittymiseen. Tämä koskee erityisesti helatorstaita, sillä loppiaisella on vielä jotenkuten vahva, sisällöllisesti ymmärrettävä ja ajallisesti lyhyempi sidos jouluun – joka Suomessa on juhlien juhla.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös

1980-luvun arkipyhäkiistasta Hannu Kiurun blogista

Vapaa-ajattelijat haluavat helatorstain työpäiväksi

Keskitalo: Arkipyhien säilyttäminen selkeä arvovalinta

Arkkipiispa: Arkipyhiin puuttumisella menetettäisiin enemmän kuin saavutettaisiin