Kommentti: Krusifiksi on länsimaiden symboli – Israelissa kohua herättänyt taideteos McJesus sen todistaa

Jani leinonen: McJesus, Kiasmassa 2015

Viime viikkoina kansainvälisessä mediassa on kohistu Jani Leinosen McJesus-veistoksesta, joka aiheutti israelilaisessa Haifan taidemuseossa mielenosoituksia ja paheksuntaan paikallisten kristittyjen keskuudessa. Nyttemmin ristiinnaulittua brändipelleä Ronald McDonaldia esittävä työ on otettu pois näyttelystä.

Miksi ristiinnaulittu aiheutti (taas) skandaalin? Ja miksi ylipäätään jatkuvasti esiintyy provosoivia taideteoksia, joissa milloin kukakin tai mitäkin on laitettu ristille Jeesusta esittämään?

Vastaus on yksinkertainen: koska risti ja Jeesus ovat länsimaisen maailmankuvan ja elämäntunteen paras ja laajimmin tunnettu vertauskuva. Krusifiksi on ennen kaikkea katolisen kirkon ydinsymboli, mutta sopii se ortodoksille ja protestantillekin, vaikka viimeksi mainitut suosivatkin tyhjää ristiä.

Jos siis jokin asia tai esine laitetaan ristille, on kyseessä aina yhteiskunta- tai elämäntapakriittinen työ. Oikea pyhä on korvattu jollakin keinotekoisella.

Krusifiksi on läntisen ihmisen syvin kuva, oli hän uskonnollinen tai ei. Se, että provosoiva krusifiksi ei välttämättä häntä suututa tai närkästystä, on toinen asia. Hän kuitenkin tunnistaa kuvan ja sen kriittisen sanoman. Ja jokin värähtää syvällä sielussa, ateistillakin.

Israelilaisessa museossa on edelleen samaisen Shop It -näyttelyyn kuuluva provosoiva kuva, jossa Jeesus on ristillä käsissään kauppakasseja ja jalassaan tennarit. Se ei ole herättänyt samanlaisia vastalauseita kuin McJesus. Ehkä Mäkkäri on pyhempi asia tai sitten klovnihahmo ärsyttää, koska teos voidaan tulkita niin, että Jeesusta pidetään pellenä.

***

Jani Leinosen Kiasmassa vuonna 2015 olleessa näyttelyssä Tottelemattomuuskoulu oli kolme kantaa ottavaa krusifiksia. McJesuksen lisäksi Eloveena-tyttö oli ristillä, kuten Kellogs-murojen kukkokin. Kaikki identiteettiin, elämäntapaan ja kulutukseen liittyvä symboleja. Katso kuvat täältä.

Israelilaisessa taidemuseossa suhtaudutaan kylmän viileästi protesteihin. Helsingin Sanomat kävi museossa ja kertoo enemmän näyttelyn ympärillä käydystä keskustelusta.

Jani Leinonen itse ei olisi halunnut, että hänen työnsä on esillä Israelissa, sillä hän vastustaa maan palestiinalaispolitiikkaa. Ironista kyllä, nyt sattunut taidekohu nostaa Leinosen nimeä kansainvälisissä taidepiireissä.

Kuva: Olli Seppälä

Kiasmassa esillä kolme epätavallista krusifiksia

Krusifiksivaras tuli katumapäälle

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.