Kommentti: Piispojen nousu vuoden uskontouutiseksi on viiden vaalin vaikutusta

Arkkipiispa Tapio Luoman virkaan asettaminen

Ei ollut ehkä suuri yllätys, että juuri piispat valikoituivat vuoden uskontouutiseksi, kun Kotimaa kysyi joulun alla pariltakymmeneltä eri medioissa työskentelevältä toimittajalta kuluneen vuoden uskontoon liittyvistä puheenaiheista.

Piispat ovat kirkon ääni. Heidän tekemisiään seurataan, ja ainakin toistaiseksi heidän sanomisillaan on väliä.

Kulunut vuosi 2018 oli jopa poikkeuksellisen piispallinen. Koettiin nimittäin historiallinen piispanvaalisuma.

Vuoden aikana käytiin kolme vaalia: Turkuun valittiin arkkipiispa, ja Ouluun ja Espooseen piispat. Kaikista vaaleista riitti otsikoita – erikoisuutena Oulussa Jukka Keskitalon uuden hiipan ylösalaisin oleva pietarinristi, jonka moni tulkitsi satanismin symboliksi.

Eniten otsikoita tehtiin arkkipiispanvaalista, joka kosketti tavallaan koko Suomea. Osansa prosessista sai myös eläkkeelle siirtynyt, kahdeksan vuotta arkkipiispana toiminut Kari Mäkinen, jonka näkemyksiä ja tunnelmia kuultiin monissa medioissa.

***

Uutisvuoteen 2018 ulottui lisäksi kaksi muuta piispanvaalia. Kaikkiaan elettiin siis viiden vaalin vaikutuksessa.

Helsingin vaali järjestettiin vuonna 2017, mutta sen jälkijäristykset ulottuivat pitkälle tämän vuoden puolelle – ja saattavat ulottua vielä ensi vuodenkin puolelle.

Historialliseksi kuluneen piispavuoden teki myös Porvoon piispan Björn Vikströmin ilmoitus luopua virasta ennen eläkeikää. Piispat ovat yleensä istuneet tehtävässään jopa viimeiseen mahdolliseen "parasta ennen -päivään".

Tultuaan valituksi Vikström ilmoitti, että hänestä kymmenen vuotta on sopiva aika piispan viran hoitamiseen. Joku saattoi epäillä Vikströmin puhuneen lämpimikseen, mutta nyt lupaus on täytetty. Vikströmin esimerkistä pitäisi keskustella kirkossa laajemminkin.

Porvoon vaalin ehdokasasettelu on käynnissä, ja uudesta piispasta äänestetään maalis-huhtikuussa.

***

Piispa on uutinen monessa käänteessä. Hänen valintansa herättää kiinnostusta, sillä ehdokkaiden erilaiset näkemykset kirkon tehtävästä, kristittynä elämisestä ja eettisistä kysymyksistä tekevät näkyväksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman ja roolin.

Piispan tekemiset ja sanomiset herättävät kiinnosta. Suuren yleisön näkökulmasta piispa on usein kirkon ääni. Mediaa ei kiinnosta paikallisen papin syvällinen pohdinta, jos on mahdollisuus saada lyhytkin irtolausunto piispalta.

Piispan eläkkeelle jääminen – tai Vikströmin tapauksessa virasta luopuminen – on myös uutinen, koska se tietää uusia vaaleja ja uusia keskusteluja otsikoineen.

***

Toivottavasti piispat tarjoavat uutisia tulevaisuudessakin. Kirkon nykytilanne huomioiden siitä ei ole epäilystä.

Lisäksi piispat komeine asuineen, hiippoineen ja sauvoineen sopivat visuaalisuutta korostavaan aikaan. Institutionaalista asemaa ilmentävien rooliasujen kautta moderni suomalainen yhteiskunta saa tuulahduksen historiallisesta ja hierarkkisesta maailmanrakenteesta.

Kuva: Jukka Granström. Arkkipiispa Tapio Luoman virkaan asettaminen kesäkuussa 2018.

Lue myös:

Piispat ovat vuoden uskontouutinen – "Aihetta ryystetään niin kauan kuin se jaksaa ihmisiä kiinnostaa"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.