Kommentti: Seurakuntayhtymän kuitteja selattuani tekee mieli antaa luottokorttia vinguttaneille vakava moite

Helsingin seurakuntayhtymän virastotalo

Pienessä huoneessa on hiljaista, kun toimittajat selaavat kuitteja, matkalaskuja ja niiden selvityksiä tietokoneen ruuduilta. Vähitellen alkaa kuulua naurunhörähdyksiä. Lopulta on pakko kommentoida ääneen summia ja selityksiä, vaikka ollaan eri lehdistä ja jokainen vartioi omaa juttuaan.

Olemme Helsingin seurakuntayhtymän tiloissa katsomassa, mitä Maura Auditin selvitys yhtymän 50 johtohenkilön ja kirkkoherran luottokorttiostoista ja matkalaskuista on tuottanut. Erityisesti meitä kiinnostavat Helsingin hiippakunnan piispan Teemu Laajasalon kuitit hänen ajaltaan Kallion kirkkoherrana.

Summista noin ylipäätään ei ole skandaaliksi, eikä mitään älytöntä ole ostettu. Maura Auditin mukaan maksuihin on annettu riittävät selitykset. Huomiota tarkastajat ovat kuitenkin kiinnittäneet siihen, että kolmannen osapuolen antamia tositteita puuttuu huomattavasti. Näin ollen ei ole ollut mahdollista varmistaa aukottomasti, kuuluuko kulu seurakuntayhtymän tai seurakunnan maksettavaksi. Erityisesti näitä tositteita on puuttunut Teemu Laajasalolta.

***

Tarkemmin tutkittujen johtohenkilöiden selvityksistä jotkut ovat pitkiä ja seikkaperäisiä. Virallisesti riittäväksi selvitykseksi näyttää myös kelpaavan se, että kuitissa lukee "onnittelukukat", "neuvottelu", "työlounas" ja henkilön nimi. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta pian huomio kiinnittyy siihen, että työlounaita on nautittu ulkona usein saman talon työntekijöiden kanssa työnantajan laskuun. Sellaisia tapaamisia varten on olemassa omat työhuoneet, kokoustilat tai työnantajan omat ruokalat. Työtovereiden yhteiset lounaat ulkona tavataan yleensä maksaa omasta pussista.

Runsaasti on myös ajettu taksilla. Se tuntuu erikoiselta Helsingissä, missä julkista liikennettä on näppärää käyttää. Aina ei tietenkään ehdi kulkea bussilla, ratikalla, metrolla tai seurakuntayhtymän tarjoamalla polkupyörällä, mutta useimmiten syynä kiireelle on vain huolimaton ajankäyttö.

Lisäksi silmään pistävät kotikäynneille työnantajan laskuun ostetut lahjat. Yleensä papit vievät vieraillessaan koteihin yhteisesti sovittuja lahjoja, kuten seurakunnan hankkimaa hengellistä kirjallisuutta. Liittyvätkö ylimääräiset lahjat siihen, että kyse on johonkin omaan sidosryhmään kuuluvasta henkilöstä? Tämänkin eron papit tavallisesti osaavat tehdä, ja ostavat tuttaville lahjoja omilla rahoillaan.

***

Helsingin seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan yhtymälle on tulossa uusi ohjeisto, joka koskee edustamista, vieraanvaraisuutta ja henkilöstön muistamista. Läpinäkyvyyttä lisätään myös johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sidonnaisuusilmoituksilla. Tämä on hyvä seuraus Maura Auditin tekemästä tarkastuksesta.

On ehdottomasti niin, että suurin osa Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöistä käyttää työnantajan rahaa aralla omallatunnolla ja kunnioittaen yhteisiä pelisääntöjä. Se on kunnioittavaa suhtautumista seurakuntalaisiin, joiden verovaroilla työtä tehdään. On ikävää, että heidän maineensa on nyt kärsinyt muutaman sellaisen johtohenkilön vuoksi, jotka ovat vinguttaneet luottokorttiaan höllemmillä periaatteilla. Parin tunnin kuittisouvin jälkeen tekee mieli antaa jälkimmäisille vakava moite. Toisten rahoja ei saa käyttää kuin omiaan.

Kuva: Olli Seppälä. Helsingin seurakuntien virastotalo Kalliossa.

Lue myös:

Ulkopuolinen tarkastaja sai Teemu Laajasalolta riittävät selvitykset – kiinnitti huomiota kahteen majoitukseen

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

57 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    On hyvä, että tulee uusia kommentoijia, nyt kun alusta on jälleen ilmainen. Kiinnitin huomiota siihen, että kovin nopeasti he muodostivat “keskinäisen kehumisen” samanmielisten joukon. Sattumaa vai ei.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Terhi Saarinen sanoo:

      Hyvä Salme Kaikusalo, tässä viimeinen kommenttini Kotimaa24:ssa ja se on juuri sinulle, Salme. En tuntenut ketään täällä kommentoivista ihmisistä, joten kyseessä ei ole trolliarmeijan tunkeutuminen kommenttipalstalle. Kirjoitin arvostavani kirjoittajia, koska olen täällä vain pikaisesti vierailemassa kommentoijana enkä aio jäädä tänne kommentoimaan enää. Halusin kiittää heitä. On tuntunut myös hyvältä saada myönteistä palautetta omista kirjoituksista. Sitä kutsutaan kannustavaksi palautteeksi.

      Osallisuuden kokemus luo hyvinvointia. Osallisuuden kokemus syntyy muun muassa siitä, että tuntee kuuluvansa yhteisöön. Nyt on niin, että tähän K24-kommentoijien yhteisöön en tunne kuuluvani, siis en voi tuntea osallisuutta. Onneksi on joitakin kirjoittajia, joiden näkemykset vastaavat omia näkemyksiäni tai joilta minun on helppo omaksua aineksia omaan ajatteluuni.

      Johtopäätökseni kommentoijien joukosta on se, että sinulla on mahdollisuus vahvaan osallisuuden kokemukseen ja voit kokea olevasi omiesi joukossa ja sinun on helppo ilmaista, mitä mistäkin asiasta sinulla mieleen juolahtaa.

      No niin, tässä tämä nyt sitten oli, viimeinen kommenttini.

      Terveisin Terhi Saarinen

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Kiitos Terhi Saarinen rehellisestä kommentista. Olin ymmärtänyt,että aioit viipyä kauemminkin kommentoimassa. Uusille kommentoijille olisi tilausta. Mutta voithan sinä silloin tällöin piipahtaa täälläkin myös jatkossa, jos aikaa riittää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Karkeasti ottaen täällä on kaksi kerhoa: konservatiivit ja liberaalit. Kummassakin kerhossa harrastetaan keskinäistä kehumista. Mielestäni siinä ei ole mitään sattumaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Eila Kujala sanoo:

    Hyvä Salme Kaikuisalo. Tänne ei ole helppoa tulla uutena, varsinkaan jos ilmoittaa tittelikseen mökin mummo, joka minä todella tällä hetkellä olen, enkä yhtään häpeä sitä. Suorastaan näin, miten yksi ja toinen katsoi nenänvarttaan pitkin, puhumattakaan, että joku olisi toivottanut tervetulleeksi. Vaikka olisinkin itseäni paremmassa seurassa, tasavertaisiahan meidän kait pitäisi olla. Olin niin tohkeissani, että minäkin olen löytänyt keskustelupalstan, että ryhdyin Kotimaa-lehden tilaajaksi, koska pelkkä verkkolehti olisi tullut yhtä kalliiksi. Tilaaja olen edelleen, eli ainakin siinä suhteessa olen täysivaltainen, enkä koe nauttivani armopaloja. Melko pian minä petyin siihen henkeen, joka täällä vallitsi. Se henki jotain aivan muuta kuin kristillistä rakkautta. Yritin raukka sanoakin sitä. Mutta täällä on jokaisella paljon sanottavaa. Kuuntelijoita sen sijaan on harvassa. Pari ihmistä muistan, jotka sentään kommentoivat vaatimattomia viestejäni.

    Pitkiin aikoihin omastakin elämäntilanteestani johtuen en edes avannut tätä palstaa. Joku kuukausi sitten tulin ja sattumalta huomasin Jusi Vihervaaran kommentin. Ryhdyin lukemaan ja sen innoittamana jopa taas seuraamaan palstaa. Minun teki mieli kiitellä häntäkin siitä uskomattomasta kärsivällisyydestä, jolla hän yhä uudelleen ja selitti itselleen – ja myös minulle- tärkeitä arvoja. No, se jäi tekemättä. Nyt sitten eilen rohkaistuin ja sanoin Terhi Saariselle vilpittömän mielipiteeni – joskin vähän sydän läpättäen. Voi Salme hyvä, jos sinä tietäisit, mitä minulle tämänhetkisessä elämäntilanteessani merkitsi Terhi Saarisen palaute. Eivät “sisarsielut”- ja myöskään “-veljet” ole aivan jokapäiväinen asia elämässäni. Eikä varmasti kenenkään elämässä. Tämä on kaunis esimerkki siitä, mitä myönteinen palaute saa aikaan. Ja myös siitä, miten uhanalaista laatua se on.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Hyvä Eila Kujala,

      Osut oikeaan kuvaillessasi K24 ilmapiiriä. Välillä keskustelua käydään ihan leppoisassa ilmapiirissä, mutta välillä sanansäilä heiluu puolin ja toisin (liberaali-konservatiivi) hyvinkin pahasti. Uskon, että me kaikki olemme saaneet siitä osumia. Itse olen yrittänyt opetella olemaan välittämättä. Joskus joku eri mieltä oleva yrittää tahallaankin provoisoida, mutta silloinkin olisi hyvä jaksaa olla provosoitumatta. Aina se ei onnistu keneltäkään.

      Koen, että jos kenellä tahansa meistä on jotain mielipidettä, niin se kannattaa ilmaista. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä. Kunhan vain muistaisimme, että asiat riitelevät eivät ihmiset. Uskon, että löydät täältä moniakin “sisrsieluja ja veljiä”, kuten asiaa kuvasit.

      Väsyin itsekin tähän kirjoitteluun ja pidin melkein vuoden tauon. Nyt olen taas mukana, katsotaan kuinka kauan. Mutta kaltaisesi sovinnollinen kommentoija antaa uskoa jatkaa.

      Kerrot olevasi mökin mummo. Ainakaan minä en halveksu ketään hänen mökin mummoa, sillä olen itsekin lähtöisin pienestä mökistä syvältä salomailta. Sittemmin kulkeutunut etelämmäksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kiitos, Eila, hienosta kommentistasi! Toivon, että jatkat täällä kommentoijana ja keskustelijana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Eila Kujala sanoo:

    Kiitos Salme sovinnollisesta vastaantulostasi. Nyt koen tulleeni vastaanotetuksi tänne ja uskallan jatkossakin sanoa sanasen, jos on sanottavaa.

    Kyllä minäkin olen välillä käynyt Etelässä- jos kohta Pohjoisessakin- mutta olen palannut sinne, mistä olen lähtenytkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pentti Korhonen sanoo:

    Sitä moitetta vain ei kuulu, vaikka aihetta olisi. Sen sijaan todistellaan, että Laajasalo sai puhtaat paperit. Kaikki myöntävät, että kuitteja on hukassa, matkustussääntöä ei ole noudatettu, on laskutettu liikaa sitä ja tätä, mutta lopputulos on: puhtaat paperit!

    Ilmoita asiaton kommentti