Kommentti: Vietiinkö Aki Ruotsalalta sananvapaus?

LKS 20180607 LKS 20180606 Pori Jazz -festivaalin tuleva toimitusjohtaja Aki Ruotsala Porissa 31. toukokuuta 2018. LEHTIKUVA / HANDOUT / JOEL RANTANEN

Pori Jazz erotti keskiviikkona vasta valitun toimitusjohtajansa jo ennen kuin hän ehti aloittaa tehtävässään. Syynä olivat homoseksuaalisuuteen liittyvät lausunnot ja niistä noussut kohu.

Tapaus herättää monia kysymyksiä, muun muassa sanan- ja ajattelunvapaudesta, julkisuuden logiikasta ja siitä, mikä on ylipäätään fiksu tapa ilmaista tulenarkoja näkemyksiä.

Aiemmin KD-nuorten puheenjohtajana toimineen Aki Ruotsalan kohtaloksi koitui hänen konservatiiviseksi paljastunut taustansa. Satakunnan Kansan haastattelussa häneltä kysyttiin vuonna 2011 julkisuudessa olleesta Älä alistu -kampanjasta, jossa puolustettiin homoseksuaalisuudesta eheytymisen mahdollisuutta. Ruotsala oli tuolloin ilmaissut tukensa sille, että Nuotta-lehti uskalsi tuoda asian esille.

Ruotsala sanoo, ettei varsinaisesti ollut puolustamassa kampanjaa. Hän sanoo haastattelussa myös, että uskoo ihmisten kokemuksiin elämänmuutoksista.

Satakunnan Kansa kysyi, onko homoseksuaalisuus Ruotsalan mielestä synti. Hän vastasi:

– Tuo on hyvä kysymys. En halua erotella ihmisiä. Minulla on ollut sellainen ajatus, että homoja ei ole olemassa, on vain homoutta. En halua ottaa kysymykseen kantaa, kun en ole teologi.

***

Ruotsala erotettiin, koska hänen lausunnoistaan koettiin koituvan Pori Jazzille vakava mainehaitta, jolla pelättiin olevan myös taloudellisia seurauksia. Tässä mielessä toimitusjohtajan pikapotkut olivat ymmärrettävät.

Toimitusjohtajaksi ei voi valita ihmistä, joka kompastuu jo ennen konttorin kynnystä.

Eräässä mielessä Ruotsala saa siis syyttää itseään. Hän ei osannut lukea aikain merkkejä tai sosiaalisen median tunnelmaa. Yksikin vähättelevä lause tai edes ajatuksentynkä seksuaalivähemmistöistä on veren kaivamista nenästään. Elämme nyt sellaista aikaa – ja hyvä niin.

Ruotsalan tausta ilmeisesti tuuditti hänet vääränlaiseen auvoon, että uskonnonvapauden nimissä sopii sanoa ääneen asioita, jotka eivät tarkkaan ottaen ole uskonnonvapauden piiriin kuuluvia. Uskonnonvapauteen ei voi vedota silloin, kun kyseessä on vallitsevasta käsityksestä poikkeava mielipide, joka loukkaa ihmisiä. Syväkään uskonnollinen vakaumus ei oikeuta sanomaan mitä tahansa.

Ruotsalalla, kuten muillakin suomalaisilla, on ajatuksenvapaus. Mutta se, missä ja miten lähtee ajatuksiaan tuomaan julki, on toinen juttu. Sananvapauteen kuuluu vastuu. Myös palaute on osa sananvapautta. Ja palaute ei ole aina myönteistä. Se voi varsinkin someaikana olla tylyä ja sydämetöntä.

***

Kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen on antanut julkisuuteen kannanoton, jossa hän käsittelee Aki Ruotsalan erottamista ja ulkoministeri Timo Soinin (sin) saamaa julkista paheksuntaa aborttikannoista:

"Tulee vaikutelma, että arvokysymyksissä eletään yhden oikean käsityksen aikaa, samaan tapaan suomettumisen aikana oli vain yksi oikea tapa suhtautua Neuvostoliittoon. Eikö Suomessa ole tilaa kristilliselle vakaumukselle ihmisen elämän arvosta ja miehen ja naisen välisestä avioliitosta? Rohkaisen kristittyjä entistä vahvemmin käyttämään perustuslakiin pohjautuvaa sananvapauttaan ja oikeuttaan vakaumukseen. Vaikeneminen vain kaventaa tilaa uskonnonvapaudelta."

Räsänen toteaa, että Satakunnan Kansan haastattelussaan tekemässä "paljastuksessa" on kyse Ruotsalan uskonvakaumuksesta ja kristilliseen ihmiskuvaan kytkeytyvästä kannasta homoseksuaalisuuteen.

Toki asian voi niinkin nähdä. Uskonvakaumus ei ole vain uskoa Jumalaan, vaan isompi paketti. Kokonaisuuteen saattaa kuulua – ja monasti kuuluukin – asenteita ja käsityksiä, jotka ovat ristiriidassa vallitsevan yhteiskunnan yleisesti hyväksytyn elämän- ja ajattelutavan kanssa.

Ruotsalasta tuli nyt tämän ristiriidan uhri.

Vastaus otsikon kysymykseen on: Ei viety. Hän sai käyttää sananvapauttaan, mutta sillä oli seurauksensa.

Kuva: Lehtikuva / Handout / Joel Rantanen