Korhonen Horisontissa: Keskustan puheenjohtajiksi noustaan lestadiolaisten tuella

Johannes Alaranta ja Jarmo Korhonen

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen väittää Yle Radio 1:n Horisontti-ohjelmassa, että lestadiolaisilla taustavaikuttajilla on ollut voimakas asema puolueessa.

Ohjelman aluksi siteerataan Korhosen tuoretta, eritoten vaalirahoitussotkuihin keskittynyttä Maan tapa -kirjaa.

"Ylivieskassa näin, että keskustan lestadiolainen siipi oli kohdaltani kääntänyt peukalon alas. Seuraavalla viikolla kuulin, että Mari Kiviniemen porukka oli luvannut pohjoispohjalaiselle kansanedustaja Tapani Töllille kuntaministerinsalkun Kiviniemen noustessa puheenjohtajaksi ja pääministeriksi. Keväällä 2010 syntyi liberaalien ja lestadiolaisten liitto", Jarmo Korhonen kirjoittaa.

Ylivieskassa oli tuolloin Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin vuosikokous. Korhonen oli vielä puoluesihteeri, mutta hävisi kisan jatkokaudestaan samana vuonna Timo Laaniselle.

Horisontti-ohjelmassa Korhonen kertoo lestadiolaisen ryhmän olleen selkeästi osoitettavissa puolueessa jo 1960-luvulta. Vahvimmillaan se oli 1960–80-luvuilla mutta tänä päivänä se on jälleen vahvistunut. Korhosen mukaan lestadiolaiset ovat erinomaisia keskustalaisia ja ylipäänsä puolue olisi ollut selkeästi pienempi ilman heitä. Lestadiolaiset ovat muodostaneet puolueen vahvan rungon Keskustan raamattuvyöhykkeellä, johon kuuluu koko Pohjois-Suomi.

Horisontti-ohjelman toimittajat kertovat tavoittaneensa myös Kiviniemen (kesk) hallituksen hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin. Tölli ei jaa Korhosen näkemyksiä, vaan katsoo, että hänet valittiin aikanaan ministeriksi pätevyytensä vuoksi.

Korhonen myöntää, että lestadiolaisten ja liberaalien liitossa on tiettyä ristiriitaisuutta. Hän toteaa, että liberaalit esimerkiksi hyväksyvät homoavioliiton, kun taas Korhosen sanoin lestadiolaiset noudattavat vahvasti Raamattua elämän ohjeena. Ylipäänsä Korhosen kuvaamien lestadiolaisen ja liberaalin ryhmän yhteneväisten tavoitteiden hahmottaminen jää ohjelmassa hieman epäselväksi.

Puhuessaan lestadiolaisista Korhonen viittaa nimenomaan vanhoillislestadiolaisuuteen. Puolueen nykyinen puheenjohtaja Juha Sipilä ei ole vanhoillislestadiolainen, vaan kuuluu rauhansanalaiseen lestadiolaisuuden haaraan.

Alaranta toppuuttelee Korhosen väitteitä

Korhosen ohella Horisontin vieraana on europarlamentaarikko Paavo Väyrysen entinen erityisavustaja, entinen vanhoillislestadiolainen, pappi Johannes Alaranta

Alarannankin mukaan raamattuvyöhyke on olemassa ja moni vanhoillislestadiolainen äänestää Pohjois-Pohjanmaalla keskustaa. Mitään vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen mafiaa hän ei kuitenkaan Korhosen tapaa tunnista. Alaranta ei ole myöskään törmännyt siihen, että vanhoillislestadiolaiset antaisivat äänestysohjeita.

Käytännön tasolta hän kuitenkin sanoo tietävänsä, että jostain syystä monet lestadiolaiset nokkapoliitikot ovat lähteneet tukemaan kaikkein liberaaleinta vaihtoehtoa johtajavaaleissa. Tämä on Alarannan mukaan hämmästyttävää, koska ryhmien arvot eivät ole olleet yhteneväiset.

Alaranta kertoo, että nykyisin vanhoillislestadiolaisissa on monen puolueen äänestäjiä. Esimerkiksi Tarja Halosella (sd) oli paljonkin kannatusta. Edelleenkin keskusta on suosikkipuolue. Pääsääntö on, että vanhoillislestadiolainen äänestää vanhoillislestadiolaista.

Jarmo Korhonen pysyy kannassaan. Hänen mukaansa 1990-luvulta lähtien jokainen keskustan puheenjohtaja on tarvinnut voittaakseen enemmistön Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa.

Alaranta toteaa tähän, että oikeita äänestysikäisiä vanhoillislestadiolaisia on hyvä jos 60 000. Näin pieni määrä ei hänen mukaansa käännä keskustapuoluetta. Toimittajat huomauttavat, 60 000 on kuitenkin 10 prosenttia puolueen eduskuntavaalikannatuksesta.

Korhonen ei ole lestadiolainen. Hän määrittelee itsensä evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. Korhonen kertoo, miten luterilainen kirkko on hänen mielestään eksyksissä ja vähän kuin valintamyymälä. Kirkko ei tiedä, miten se suhtautuu Raamattuun ja oppeihinsa.

– Kaikki papitkaan ei usko helvettiin enää, sitä olen pitänyt kyllä ihmeellisenä, hän sanoo.

Hän kertoo myös tehneensä kartoituksen vanhoillislestadiolaisten kansanedustajien äänikertymästä, rauhanyhdistyksen koosta ja lestadiolaisista liikemiehistä. Kyseinen yhdistelmä on Korhosen mukaan täysin tuntematon Suomen poliittisen historian tutkimuskohteena. Kyse on siitä, miten lestadiolaistaustaiset liikemiehet ja poliittinen valta yhdistyvät raamattuvyöhykkeellä ja liikkuuko kuviossa raha.  

– Selvästi on näkyvissä, että meillä on voimakkaita lestadiolaisia liikemiehiä, jotka myös käyttävät poliittisia vallankanavia hyväkseen.

Johannes Alaranta toppuuttelee tässäkin Korhosta. Alarannasta on luonnollista, että politiikassa omat tukevat omiaan.

Sunnuntaina kello 12.15 Yle Radio 1:llä kuultava Horisontti on jo kuunneltavissa Yle Areenassa

Kuva: Ville Talola / Horisontti