Koronakriisi saattaa haukata kirkollisverosta viisi prosenttia

Toistaiseksi koronakriisi ei vielä näy seurakuntien taloudessa. Maaliskuussa seurakunnilta on jäänyt saamatta joitain toimintatuottoja. Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander arvelee, että ne voivat olla esimerkiksi keräämättä jääneitä leirimaksuja. Leirejä on peruttu ainakin kesäkuulta.

– Ei saatu tuloja, mutta ei toisaalta tule kesällä menojakaan. Se ei vielä taloutta kaada, Perander toteaa.

Ihan vielä kriisi ei vaikuta myöskään kirkollisveron tuottoon. Verottaja tilittää maaliskuun palkoista tehdyt ennakonpidätykset veronsaajille huhtikuun lopussa. Ennakkotiedon mukaan kirkollisverojen osuus tilityksistä on huhtikuussa normaalin suuruinen.

Tilanne kuitenkin muuttunee pian. Lomautettujen ja työttömien määrä on ollut kasvussa siitä lähtien, kun Suomeen julistettiin poikkeustila 16.3. Työ- ja elin­keino­ministeriön mukaan uusia lomautusjaksoja on poikkeus­tilan aikana alkanut 161 000 ja uusia työttömyysjaksoja 20 000. Tähän asti suurin piikki uusia lomautuksia alkoi huhtikuun taitteessa.

Niinpä Peranderin mukaan on odotettavissa, että jo toukokuun tilityksessä kirkollisverotuotto jää tavallista pienemmäksi.

Lomautusten määrä ja kesto ratkaisevat

Sitä, kuinka paljon verotulot tippuvat, epäilemättä pohditaan nyt muuallakin kuin kirkossa. Pasi Perander esittää karkean arvion:

– Lomautetun verotettava ansio pienenee noin 40 prosenttia. Jos kolmasosa työvoimasta olisi lomautettuna ja jos lomautukset kestäisivät kolme kuukautta, sen vaikutus kirkollisveron tuottoon olisi noin kolme prosenttia.

Laskelmaan sisältyy useita ehtoja. Todellinen vaikutus on kiinni siitä, kuinka paljon lomautuksia todella tulee ja kuinka pitkään ne kestävät.

Kolmen kuukauden kesto Peranderin arviossa perustuu valtiovarainministeriön huhtikuussa julkaisemaan arvioon kriisin vaikutuksista Suomen talouteen. Ministeriö esitteli kaksi skenaariota, joista toisessa rajoitusten kestoksi arvioitiin kolme ja toisessa kuusi kuukautta.

Mikäli rajoitukset ja siten myös lomautukset jatkuisivatkin kolmen sijaan kuusi kuukautta, olisi vaikutus kirkollisverotuottoon Peranderin mukaan noin kuusi prosenttia.

– Tämänhetkisen tiedon perusteella seurakuntien tulisi varautua tänä vuonna noin viiden prosentin laskuun verotuloissa. Seurakuntakohtaiset erot ovat tosin suuria. Mielestäni tässä vaiheessa tärkeintä on hahmottaa suuruusluokka. Emme välttämättä puhu kahdesta tai kolmesta prosentista, mutta emme toisaalta myöskään 30:sta.

Pitkän aikavälin vaikutukset hämärän peitossa

Kriisin pitkän aikavälin vaikutuksia seurakuntien talouteen on Pasi Peranderin mukaan vielä liian aikaista arvioida.

– Se on koko taloudessa iso kysymys, että kun palataan normaaliin, niin mihin palataan. Palaako työllisyys sille tasolle, jolla se oli helmi–maaliskuussa? Jos palaa, niin silloin verotuotto palaisi myös.

Mutta jos yrityksiä menee konkurssiin ja lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi, on tilanne toinen.

Perander seuraa tarkasti valtiovarainministeriön, taloustutkimuslaitosten ja pankkien ennusteita talouden kehityksestä. Myös ne ovat nyt ennustuksissaan tavallistakin varovaisempia.

– Esimerkiksi Pellervon taloustutkimus ei tänä keväänä julkaise normaalia suhdanne-ennustetta suuren epävarmuuden takia. Ennustetaloillakin on nyt vähän kädet pystyssä, enkä lähde minäkään liikoja ennustamaan.

Vielä talvella kirkko ennusti verotuoton kasvua

Seurakuntien talouteen vaikuttaa myös pitkäaikaisempi kirkon jäsenmäärän väheneminen. Se ei kuitenkaan ole vielä näkynyt täysimääräisesti seurakuntien talou­dessa, sillä työikäisistä ja varsinkin eläkeläisistä kirkkoon kuuluu yhä suuri joukko.

Viime vuonna kirkollisverotuotto kasvoi kolmessa neljästä seurakuntataloudesta. Kokonaisuudessaan kasvua oli 1,8 prosenttia.

– Tällekin vuodelle ennustimme vielä talvella verotuoton kasvua, kun työllisyys parani ja työmarkkinaneuvotteluissa alettiin sopia palkankorotuksista, Perander kertoo.

Kirkkohallituksessa yritetään kuitenkin ennakoida, milloin kirkon jäsenmäärä on vähentynyt niin paljon, ettei talouden suotuisa kehitys enää riitä paikkaamaan kirkosta eroamisen kirkollisverotuottoon tekemää lovea. Peranderin mukaan hetki saattaa koittaa vuonna 2022 tai 2023.

– Nyt koronatilanne heikentää seurakuntien lähtötilannetta tähän.

Myös tähän kriisiin seurakunnat lähtivät keskenään erilaisista tilanteista. Suomen 268 seurakuntataloudesta 140:ssä jokin Kirkkohallituksen määrittelemistä talouden puuttumiskynnyksistä toteutui viime vuonna. Alijäämäisiä seurakuntia oli viime vuonna 12.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

"Osa lomautuksista saattaa olla hätiköityjä" – Tällaisia yt-neuvotteluja seurakunnissa käydään

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.