"Kreml käyttää Moskovan patriarkaattia politiikan välineenä"

Venäjän ortodoksinen kirkko lietsoo Ukrainan jakoa poliittisista syistä, sanoo Ukrainan ortodoksikirkon Kiovan patriarkaatin arkkipiispa Ilarion. Kotimaa24 tapasi kirkkonsa ulkosuhteista vastaavan Ilarionin hänen vieraillessaan Suomessa viime viikolla.

Vierailullaan Ilarion vieraili muun muassa eduskunnassa ja tapasi Etyjin puheenjohtaja Ilkka Kanervan. Vierailun tarkoitus oli Ilarionin mukaan lisätä tietoisuutta Ukrainan tilanteesta ja rakentaa pohjaa rauhan löytämiselle maassa. Ukrainassa pelätään kriisin syvenevän kansainväliseksi tai ainakin Itä-Ukrainan alueen ulkopuolelle.

Ukrainassa on kolme ortodoksista kirkkoa, joista isoimmat ovat Moskovan patriarkaattiin kuuluva ortodoksinen kirkko ja itsenäinen Kiovan patriarkaatti. Jäsenmääristä on käytännössä mahdoton saada luotettavia tietoja. Suurin uskonnollinen ryhmä ovat ortodoksit, mutta heistä suurin osa ei ole sitoutunut minkään kirkon jäseniksi. Kiovan ja Moskovan patriarkaatit ovat selvästi maan suurimmat uskonnolliset yhteisöt.

Ilarion painottaa, ettei jako kirkkojen välillä ole ensisijaisesti uskonnollinen vaan poliittinen. Kirkkojen välillä ei ole opillisia eroja. Merkittävin ero liittyy jumalanpalveluksen kieleen. Kiovan patriarkaatissa liturgiaa vietetään Ukrainaksi ja Moskovan patriarkaatissa kirkkoslaaviksi.

Neuvostoliiton aikana kokonaisia kansanryhmiä ja kansoja liikuteltiin paikasta toiseen. Niinpä esimerkiksi nykyisen Itä-Ukrainan alueen asukkaista iso osa on entisiä länsiukrainalaisia. Vaikka maa itsenäistymisen jälkeen oli virallisesti uskonnollisesti neutraali, Ilarionin mukaan maan itäosissa kuitenkin suosittiin Moskovan patriarkaattia. Neuvostoliiton romahdettua nykyinen patriarkka Filaret perusti oman itsenäisen patriarkaatin, joka ei kuitenkaan saanut muun ortodoksisen maailman hyväksyntää.

Kotimaan viime vuoden maaliskuussa haastattelemat tutkijat kertoivat uskonnollisella samaistumisella ja kansallisidentiteetillä olevan suuri merkitys Ukrainassa. Itä-Ukrainassa suosittua on venäläinen ortodoksisuus ja lännessä kansallismielinen Kiovan patriarkaatti. Moskovan patriarkaatin toiminta keskittyykin maan itä- ja keskiosaan.

Ilarion uskoo, että Kreml pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa Ukrainassa Moskovan patriarkaatin kautta.

– Sodan seurauksena ihmiset ovat kuitenkin huomanneet Kremlin todelliset pyrkimykset, Ilarion sanoo.

Poliittinen jakolinja koskee suuntautumista Eurooppaan ja Venäjään. Ilarionin mukaan kriisi on lisännyt myönteisyyttä Eurooppaa kohtaan ja Kiovan patriarkaatin kannattajien määrää.

– Suurin osa kansastamme toivoo tulevaisuutta osana eurooppalaisia kansakuntia, Ilarion sanoo.

Kirkot ovat käyneet keskusteluja yhdistymisestä jo pitkään, mutta jarruna on Ilarionin mukaan toiminut Venäjän ortodoksisen kirkon painostus. Taustalla on patriarkaatin ja patriarkka Kirillin tiivis suhde Kremliin.

Ilarion uskoo Kremlin olevan suurin syy siihen, ettei muu ortodoksinen maailma ei ole tunnustanut Kiovan patriarkaattia. Se hyödyttää Moskovan politiikkaa ja Venäjän kirkon ajamaa venäläinen rauha -ideologiaa.

– Kun Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka vieraili Ukrainassa vuonna 2008, vierailulta odotettiin paljon. Moskovan painostuksen takia hän ei kuitenkaan tavannut kirkkomme edustajia.

Samasta syystä Kiovan patriarkaatti ei myöskään kuulu kirkkojen yhteistyöelimiin tai voi tavata virallisesti muiden ortodoksikirkkojen edustajia. Ilarionin mukaan Moskovan patriarkaatin Ukrainan piispa Onufri on jatkanut erottelua syventävää politiikkaa. Toisaalta hän uskoo, että Ukrainassa myös Moskovan patriarkaatissa on huomattu erottelun olevan huono tie.

Ilarionin mukaan kriisin pitkittymisestä eivät kärsi ainoastaan ukrainalaiset vaan myös venäläiset.

Vaikealta vaikuttavan tilanteen keskelläkin Ilarion on kuitenkin toiveikas.

– Kärsimyksemme on suuri ja meitä vastaan hyökätään. Menetämme ihmisiä ja alueita. Uskomme kuitenkin, että kokemamme tappiot saavat ihmiset kääntymään yhteen. En tarkoita vain kulttuurillisesti ja henkisesti, vaan uskonnollisesti ja alueellisesti, Ilarion sanoo.

Lue Ilarionin haastattelu torstaina 5. helmikuuta ilmestyvästä Kotimaasta.

Lue myös:

Kirkkojen rooli Ukrainan kriisissä kasvaa

Mitä ihmettä? Ukrainalaissotilas rintamalla suomalainen seurakuntavaalipinssi rinnuksilla

Ukrainan kirkolle uusi johtaja

Kuva: Minerva Seppälä.