Kuin kuvastimesta – Yhdeksän vertauskuvallista vesipaikkaa

Suomi on tuhansien järvien maa. Mutta erilaisia vesistöjä ja vesiympäristöjä on runsaasti muitakin. Niillä on vertauskuvallista sanottavaa.

1. Meri

Meri on suuri, koko maapallon yhtenäisesti kattava vesialue. Käytännön syistä meren eri osilla on omat nimensä. Joskus ihmiset jaetaan kahteen ryhmään, meri-ihmisiin ja järvi-ihmisiin. Ensiksi mainitut ovat taipuvaisia kaukokaipuuseen, ja meren laajuus ja vaarallisuus kiehtoo heitä. He ovat rohkeampia ja avoimempia kuin järvi-ihmiset.

Meri on myös Jumalan laajan rakkauden vertaus. Tunnetussa hengellisessä laulussa lauletaan: ”Jumalan rakkaus on kuin meren aava.”

Suomen ympäristökeskus on laskenut, että merenrantaa on Suomessa 46 200 kilometriä. Siitä mantereen rantaa on 6 300 kilometriä ja meren saarten rantaviivaa yli 39 000 kilometriä.

2. Järvi

Tuhansien järvien maata pitäisi kutsua kymmenientuhansien järvien maaksi, sillä niitä on noin 187 888. Järveksi laskennassa määriteltiin yli viiden aarin vesialue. Suomen järvien rantaviivaa on 215 000 kilometriä.

Jos meri on kirkon vertauskuva, järvi voi olla seurakunnan vertaus. Meri eli kirkko on rannaton, järvellä eli seurakunnalla on aina rajat. Suomessa ne ovat maantieteelliset.

Monen suomalaisen sielu lepää erityisesti järvenrantamökin laiturinnokassa suvipilvien hidasta liikettä tarkkaillessa.

3. Lampi

Tässäpä oiva kesäisen visainen kysymys: missä kulkee lammen ja pikkujärven välinen ero? Kumpi on kumpi? Tieteellisen määritelmän mukaan lammet eroavat järvistä vesimäärän ja syvyyden mukaan. Lampien vesi lämpiää kokonaan, eikä niissä esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä.

Verrattuna meren ja järven symboliarvoon, lampi voi toimia ystäväpiirin tai suvun vertauskuvana. Lampi on ystävällisempi, se ei lainehdi tai myrskyä. Tosin lammessa on vähemmän elämää ja kuhinaa kuin järvessä. Miksi kukaan ei puhu lampi-ihmisistä? He voisivat olla rauhallisia ja itsekseen viihtyviä pohtijoita.

4. Lammikko

Lammikko on pieni lampi, ja se sopii työryhmän tai tiimin vertauskuvaksi. Se on pinta-alaltaan pieni ja käy jossain vaiheessa vähävetiseksi. Lammikko sopii ponnettoman tai ehtyvän luovuuden vertauskuvaksi.

Raamatussa puhutaan usein lammikoista, mutta niillä tarkoitettiin tavallisesti ihmisten rakentamia vesialtaita.

5. Lätäkkö

Sadeveden täyttämää pientä kuoppaa tai matalaa painannetta maassa kutsutaan lätäköksi. Lätäkkö on aina osan vuotta kuivana. Humoristisena ilmauksena se tarkoittaa myös valtamerta. Lätäkkö on vähemmän houkutteleva vertauskuva millekään. Monille eläimille, kuten hyttysille, lätäköt ovat kuitenkin elintärkeitä.

6. Joki

Joki on meren ja järven kanssa tärkeä ihmisen elämää määrittävä symbolinen vesialue. Joki vie eteenpäin, se on kuin elämän kulku, joka päättyy lopulta yhteiseen mereen.

Suomessa on yli 600 jokea, joiden rantaviivan yhteispituudeksi on laskettu 53 500 kilometriä. Yli 100 kilometriä pitkiä jokia on 35. Pisin niistä Suomen puolella on 550 kilometriä pitkä Kemijoki.

Joki on myös klassinen jatkuvan muutoksen vertauskuva. Herakleitosta mukaillen: et voi astua kahta kertaa samaan virtaan.

7. Puro

Puro eroaa joesta paitsi koon myös virtaaman perusteella. Purossa vesi virtaa hitaasti. Puron alku voi olla lähde, lampi tai järvi. Puronvarret ovat usein kappale kauneinta luontoa.

Hiljaisuuden liike on käyttänyt itsestään ilmaisua, että se on ”pieni raikas puro, joka kuitenkin hiljalleen laajenee”.

8. Oja

Puroa pienemmät virtavedet ovat ojia tai noroja. Ojat ovat myös ihmisen maahan kaivamia uurtoja, joiden tarkoituksena on johtaa vettä haluttuun suuntaan. Maantienoja on paikkana surkeuden vertauskuva.

9. Luhta

Vesistöjen lähellä olevia maa-alueita, tulvaniittyjä tai -metsiä, jotka ovat säännöllisesti tulvien tai rankkojen sateiden vuoksi veden vallassa, kutsutaan luhdiksi. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden ja erityisesti linnuston kannalta tärkeitä alueista. Luhtakanan, luhtahuitin ja luhtakerttusen nimetkin kertovat niiden suosikkielinympäristöistä.

Varsinkin keväisin tulvaniityt ja -pellot ovat muuttolintujen tärkeitä levähdys- ja ruokailupaikkoja.

Suomalaisen kiireen ahdistaman ihmisen rukous voisi kuulua: Herra, anna minulle elämään luhtia.

Kuva: Erkki Kettunen/ Vastavalo

Edellinen artikkeliKolumni: Oma murre 
avaa sydämen ymmärtämään historiaa ja nykyisyyttä
Seuraava artikkeliKersti Juva ja Juliette Day ovat vihdoin aviopuolisot – ”Muutos kasvaa menneisyydestä”

Ei näytettäviä viestejä