Kun pappi lähtee ehdolle vaaleihin, hänen koetaan edustavan koko kirkkoa – Tutkija: "Tämä on hassua"

Yleisen valtio-opin professori Hanna Wass kuvattuna Helsingin ylioipiston alueella 1.4.2019

Kun pappi asettuu ehdolle poliittisissa vaaleissa, hän joutuu helposti näkemyksineen rooliin, jossa hänen katsotaan edustavan koko kirkkoa. Näin sanoo demokratiatutkija ja yleisen valtio-opin professori Hanna Wass.

– Tämä on siinä mielessä hassua, että esimerkiksi tutkijoita ei kohdella samoin. Jos ehdolla oleva tutkijamme sanoo julkisesti jotakin reipasta, kukaan ei ryhdy päivittelemään, onko tämä todella Helsingin yliopiston kanta asiaan.

Pappien yksilöllinen, poliittinen toimintavapaus koetaan siis jostakin syystä rajatummaksi kuin monien muiden ammattiryhmien. Wass arvioi, että ilmiö nostaa kirkon työntekijöiden kynnystä lähteä ehdolle esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Mukaan lähtevienkin kohdalla se johtaa usein tarpeettomaan varovaisuuteen, hän sanoo.

Wassin mukaan ehdokkaiksi lähtevät kirkon työntekijät ja aktiiviset vapaaehtoiset luovat kuitenkin myönteistä kuvaa kirkosta yhteiskunnallisena keskustelijana ja toimijana.

– Kun kirkon aktiiviset toimijat eivät keskity vain omaan uskonnolliseen sektoriinsa, he viestivät, että kirkolla on annettavaa monenlaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Sosiaalityöntekijät ja diakoniatyöntekijät jakavat samat käsitykset mutta äänestävät eri tavoin

Hanna Wass on tutkinut yhdessä Johanna Kallion ja Hannu Lahtisen kanssa diakoniatyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden puoluekantoja.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka ryhmillä on keskenään hyvin samanlaiset käsitykset huono-osaisuuden syistä ja laajan sosiaaliturvan tarpeellisuudesta, diakoniatyöntekijät eivät äänestäneet vasemmistopuolueita läheskään yhtä todennäköisesti kuin sosiaalityöntekijät.

Sosiaalityöntekijöiden todennäköisyys äänestää vasemmistoliittoa oli 18 prosenttia ja diakoniatyöntekijöiden vain kolme prosenttia. Todennäköisyys äänestää kristillisdemokraatteja puolestaan oli sosiaalityöntekijöillä vain viisi prosenttia mutta diakoniatyöntekijöillä peräti 31 prosenttia.

– Tämä kertoo osaltaan siitä, että äänestäjät elävät monien ristipaineiden alla. Sydän ja järki voivat viedä äänestyspäätöksessä eri suuntiin.

Suomessa olisi Wassin mukaan tilausta vasemmistokonservatiiviselle puolueelle, jonka ohjelmassa korostuisivat vahva sosiaalinen omatunto ja maltillinen konservatiivisuus.

– Kristillisdemokraattisella puolueella olisi kasvupotentiaalia, jollei se olisi niin jyrkän konservatiivinen esimerkiksi joissakin seksuaalisuuteen ja sukupuoliin liittyvissä kysymyksissä. Sama potentiaali olisi perussuomalaisilla, jollei se olisi niin jyrkästi maahanmuuttovastainen, Wass arvioi.

Kuva: Jukka Granström

Lue 4.4. ilmestyvästä Kotimaa-lehdestä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hankkeen tuloksista. Lisäksi Hanna Wass kertoo, mistä eri sosiaaliryhmien välillä laajeneva kuilu äänestysaktiivisuudessa johtuu ja mitä asialle voisi tehdä.

Lue myös:

Eduskuntavaaleissa ehdolla olevien pappien määrä romahti – katso nimet

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.