Kuopion piispalta esikoislestadiolaisille avoin kirje

Kuopion piispa Jari Jolkkonen. 2015 kirkolliskokous Turussa

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen on tänään julkaissut esikoislestadiolaiselle herätysliikkeelle osoitetun avoimen kirjeen.

Kirjeessä Jolkkonen käsittelee esikoislestadiolaista herätysliikettä parhaillaan repivää kiistaa sakramenteista. Viime vuonna liikkeen sisällä aloitettiin maallikkojen toimittamat ehtoollistilaisuudet ja kasteet. Osa esikoislestadiolaisista vastustaa tapahtunutta, minkä Jolkkonenkin toteaa kirjeessään:

Monet liikkeen puhujat ja jäsenet vastustavat hanketta ja pitävät sitä vakavana virheenä. He eivät pidä oikeana irtaantumista evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksesta ja järjestyksestä. He katsovat, että hanke on myös vastoin liikkeen omia sääntöjä.

Luterilaisen tunnustuksen ja kirkkojärjestyksen mukaan sakramenttien toimittaminen on yksiselitteisesti papin tehtävä. Tätä Jolkkonenkin alleviivaa kirjeessään ja muistuttaa, miten Augsburgin tunnustus nimenomaan kieltää muunlaisen sakramenttien toimittamisen:

Jotta asiasta ei jäisi mitään epäselvää, Augsburgin tunnustus kieltää papiksi vihkimättömiä henkilöitä toimittamasta sakramentteja. ”Kirkollisesta järjestyksestä seurakuntamme opettavat, ettei kirkossa kukaan saa julkisesti opettaa eikä hoitaa sakramentteja ilman asianmukaista kutsumista."

Maallikkojohtoisessa esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä ei käytännössä ole omia, liikkeen sisällä toimivia pappeja.

Sakramenttiseparatismia on Jolkkosen mukaan perusteltu neljällä eri syyllä: 1) yleinen maallistuminen, 2) pappisviran avaaminen naisille, 3) luterilais-anglikaanisen Porvoon sopimuksen hyväksyminen ja 4) Martti Lutherin kirje böömiläisille vuonna 1523.

Jolkkosen mukaan huoli maallistumisesta ei oikeuta toimimaan vastoin kirkon tunnustusta ja järjestystä. Päinvastoin, juuri vaikeina aikoina tarvitaan kaikkia sitoutumaan kirkon uskoon ja hengelliseen elämään:

Eikö juuri nyt ole aika julistaa iloisesti Kristuksen evankeliumia, siirtää yhteistä uskonperintöä lapsillemme ja kantaa yhteistä vastuuta kirkostamme? Tähän tarvitaan myös esikoislestadiolaisten sisarten ja veljien panosta, ei eristäytymistä tai kirkon hajottamiseen tähtääviä toimia.

Piispa kritisoi kirjeessään myös muita sakramenttiseparatismin perustaksi esitettyjä argumentteja.

Naispappeuspäätöstä kirkko ei tule Jolkkosen mukaan muuttamaan. Hän muistuttaa myös siitä, että kirkkojärjestys antaa oikeuden siihen, että esikoislestadiolaisilla on oikeus kutsua omaan perhejuhlaansa toivomansa pappi.

Porvoon sopimus on ollut voimassa jo yli 20 vuotta. Jolkkonen ihmettelee sitä, miksi asiasta on tullut ongelma nyt. Jos esikoiset haluavat olla uskollisia evankelis-luterilaiselle tunnustukselle, Lutherin opille ja Laestadiuksen perinnölle, he sitoutuvat Jolkkosen mukaan mielellään Porvoon sopimuksessa julki lausuttuun oppiin Pyhän Raamatun arvovallasta.

Edelleen Lutherin kirjeestä böömiläisille sakramenttiseparatisti-keskustelussa esitetty tulkinta on Jolkkosen mukaan väärä: Luther ei kirjeessä suinkaan kumoa pappisvirkaa eikä kannata kaikkien kastettujen oikeutta toimittaa sakramentteja.

Kirjeensä lopuksi piispa Jolkkonen vetoaa kirjeen kohderyhmäläisiin:

Vetoan, että uskollisina näille kehotuksille esikoislestadiolaiset pysyvät kirkon yhteydessä ja sitoutuvat sen tunnustukseen. Yhteys on yhä mahdollista. Se onnistuu, kun esikoislestadiolaisten perheiden ja paikallisosastojen hengellinen elämä järjestetään siten kuin se on jo vuosikymmenien ajan järjestetty kirkkomme seurakunnissa. Siihen saatte kaiken tukeni ja apuni. Sen ehdoton edellytys on, että esikoisten paikallisyhdistykset pidättyvät sellaisista uusista käytännöistä, jotka ovat yksiselitteisesti kirkon tunnustuksen ja järjestyksen vastaisia.

Muut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat tietoisia tästä kirjeestä ja liittyvät tähän vetoomukseen.

Kuva: Jani Laukkanen

Lue myös:

Esikoislestadiolaiset: "Ehtoollinen ei ole luterilaisen kirkon monopoli"

Arkkipiispa: Sakramenttiseparatismi on vakava rikkomus

Herätysliiketutkija: Esikoislestadiolaisten irtiotto on kirkkohistoriallinen