Kirkollinen työ yhteiskunnan organisaatioissa saa suomalaisilta vahvan tuen.
Sairaalapappien läsnäoloon sairaaloissa suhtautuu myönteisesti peräti 85 prosenttia suomalaisista. Vankilapappeihin suhtautuu myönteisesti 81 prosenttia kansalaisista.
Lisäksi suomalaisten myönteinen asenne sotilaspappien läsnäoloon Puolustusvoimissa on vahvistunut viime vuosina entisestään. Melko tai erittäin myönteisesti heihin suhtautuu nyt 75 prosenttia väestöstä.
Tiedot selviävät tuoreimmasta Kirkon nelivuotiskertomuksesta
Osallistuva luterilaisuus
ja sen pohjaksi tehdystä laajasta Gallup Ecclesiastica -kyselystä.
Sairaalasielunhoidon kustannuksista vastaavat Suomessa seurakunnat. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomistakin valtaosa (62 prosenttia) kannattaa sairaalapappien läsnäoloa terveydenhuollossa. Sairaalasielunhoitajat palvelevat kaikkia potilaita ja omaisia näiden vakaumuksesta riippumatta tarjoten henkistä ja hengellistä tukea.
Sotilaspappien työ on Suomessa valtion rahoittamaa. Sotilaspapit antavat henkistä ja hengellistä tukea varusmiehille ja armeijan työntekijöille, myös kansainvälisissä tehtävissä. Lähes puolet uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomistakin kannattaa sotilaspappitoimintaa. Sotilaspappien läsnäoloon Puolustusvoimissa suhtautuu kielteisesti vain yhdeksän prosenttia suomalaisista.
Korkea koulutus- ja tulotaso sekä luterilainen arvomaailma näyttävät lisäävän myönteisyyttä sairaala-, vankila- ja sotilaspappeja kohtaan. Naisten ja nuorten suhtautuminen on keskimäärin myönteisempää kuin miesten ja iäkkäiden.
Kuva: Timo Lindholm. Kainuun prikaatin varusmiehet järjestäytyivät kenttämessua varten Rovajärvellä vuonna 2014.
Lue myös:
Suomalaiset eivät miellä iltarukousta tai pyhäkoulua uskonnolliseksi kasvatukseksi
Ateisteille ja uskonnottomille kansallisylpeys on keskimääräistä tärkeämpää
Suomalaiset suhtautuvat kielteisesti neljään uskonnolliseen ryhmään