Useampi kuin kaksi viidestä suomalaisesta suhtautuu neutraalisti vastaanottokeskuksen perustamiseen omaan kotikuntaan. Myönteisesti suhtautuvia on reilu neljännes, ja noin neljännes suhtautuu asiaan kielteisesti.
Tulokset käyvät ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä.
Asuinpaikkakunnan tyyppi vaikuttaa vastaanottokeskuksiin suhtautumiseen. Pääkaupunkiseudulla asuvista keskimääräistä useampi, 35 prosenttia, suhtautuu vastaanottokeskuksiin myönteisesti. Maaseutumaisissa kunnissa asuvista reilu viidennes suhtautuu niihin myönteisesti ja yli kolmannes kielteisesti.
Kaikkein varauksellisimmin vastaanottokeskusten perustamiseen omaan kuntaan suhtautuvat 41–50-vuotiaat ja perussuomalaisten kannattajat. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista lähes joka toinen suhtautuu asiaan myönteisesti.
Kunnalta ei tarvitse kysyä lupaa, jos vastaanottokeskus tulee yksityiseltä vuokrattaviin tiloihin ja ylläpitäjäksi tulee esimerkiksi Punainen Risti. Vajaat puolet kyselyyn vastanneista katsoo, että kunnalla tulisi olla oikeus kieltää vastaanottokeskuksen perustaminen kuntaan.
Suomalaisista alle kolmannes sanoo, että omaan asuinkuntaan tulisi sijoittaa nykyistä enemmän sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet oleskeluoikeuden Suomessa. Varauksellisesti asiaan suhtautuu 43 prosenttia vastaajista.
Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn toteutti Gallup Oy. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 008. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kuva: Matti Karppinen. Evitskogin vastaanottokeskus Kirkkonummella.
Lue myös:
Yhdeksän kymmenestä seurakunnasta avusti turvapaikanhakijoita viime vuonna