Kysely: Suomalaiset uudistaisivat kirkon oppia nykyistä rohkeammin

Rajamäen kirkko, Nurmijärvi

Kirkon tulisi sekä keskittyä hengelliseen toimintaan että puhua perheen ja hyvinvoinnin puolesta. Sen sijaan karismaattinen toiminta ei ole niin merkityksellistä. Tiedot selviävät syksyllä 2015 tehdystä Gallup Ecclesiastica -kyselystä. Tulokset taustamuuttujineen on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen verkkosivulla.

"Kirkon suuntaa ei ratkaista huutoäänestyksellä, mutta kirkon jäsenet valitsemiensa päättäjien kautta tulkitsevat kirkon oppia ajassa ja ratkaisevat, mihin kirkossa käytetään aikaa ja rahaa", todetaan kyselyn tulosten esittelyn johdannossa.

Kyselyn mukaan 42 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan kirkon tulee entistä enemmän keskittyä hengellisiin tehtäviinsä. Avoimuutta karismaattisuudelle ja sen ilmiöille löytyi vain 16 prosentilta vastaajista. Selkeämpi pitäytyminen Raamattuun sai kannatusta 27 prosentilta.

Jos ihmisiltä kysytään, kirkon tulisi rohkeammin uudistaa oppiaan nykyisen tiedon valossa. Väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä oli peräti 67 prosenttia vastanneista. Kaikkein innokkaimpia uudistajia olivat 25–49-vuotiaat.

Suomalaiset toivovat kirkon käyttävän nykyistä voimakkaammin ääntä perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi Suomessa. Yli 70 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tällaiseen puheeseen osana kirkon vaikutusvallan käyttöä yhteiskunnassa. Sen sijaan kirkon näkyvä rooli koulujen arjessa jakaa vahvasti mielipiteitä: luterilaisen kirkon jäsenistä 54 prosenttia toivoo kirkon tukevan koulujen kasvatustyötä, uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien keskuudessa tukea toivoo vai 18 prosenttia.

Lisää päätäntävaltaa kirkon jäsenille halusi 42 prosenttia, kirkon taloudellista ja hallinnollista tehostamista toivoi 54 prosenttia. Kirkkojen välistä yhteistyötä toivoi lisää 54 prosenttia vastaajista.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Kysely: Suomalaiset kannattavat vankasti sairaala-, vankila- ja sotilaspappeutta

Kysely: Nuorille suomalaismiehille kuolema on kaiken loppu

Suomalaiset eivät miellä iltarukousta tai pyhäkoulua uskonnolliseksi kasvatukseksi

Ateisteille ja uskonnottomille kansallisylpeys on keskimääräistä tärkeämpää

Asenteet samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen muuttuneet nopeasti

Yli puolet suomalaista uskoo Jumalaan – kolmannes on arvoiltaan vahvasti luterilaisia

Yhä harvempi suomalainen ymmärtää naispappeuden vastustajaa

45 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Siinäpä se. Jari ja Jouni. Kansa ei ole lainkaan perillä opista, eikä siis myöskään siitä, miten mahdolliset muutokset vaikuttavat opin sisältöön ja käytännön toteutukseen. Kristillisestä opista ei voi ottaa mitään pois, eikä siihen mitään lisätä. Muutoin ei voi enää puhua kristillisestä opista. Tätä yksinkertaista perusasiaa ei kansa tunne. Eikä se osaa oppia pitää edes arvossa. Arvottomana koettu oppi, voidaan heidän mielestään korvata uudella ja paremmalla.

    Johtuneeko se siitä, että he eivät tiedä mitä oppi merkitsee käytännön tasolla. Teoriasta ehkä jotkut ovat hyvinkin perillä. Harvemmat sen käytäntöön soveltamisesta. Todeksi eletty oppi on hieno ja rikas, mutta pelkkä teoria on kuollutta ja kuivaa. Miksiköhän tuohon teoriapuoleen kiinnitetään, niin kovasti huomiota ja jätetään käytäntöön soveltaminen sivuun?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Pekka: “Kristillisestä opista ei voi ottaa mitään pois, eikä siihen mitään lisätä.”

      Mitenkäs on Pekka, kun se kristillinen oppi – niin kuin kaikki muukin tässä maailmassa – on muuttunuut vuosisatojen kuluessa jo varsin merkittävästi. Ihan viimeisimpiä muutoksia lienee se, että Jeesus ei syntynytkään neitseestä. Ei siihen (neitseestä syntymiseen ) enää usko kuin 62% ev.lut.kirkon papeistakaan, naispaeista vain puolet.

      Eikös se ole sentään opin kannalta aika perustavaa laatua oleva asia, kuuluuhan se uskontunnustukseenkin oleellisena osana.

      https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/vain-joka-toinen-naispappi-uskoo-jeesuksen-syntyneen-neitseesta/

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Uutinen: “kirkon tulisi rohkeammin uudistaa oppiaan nykyisen tiedon valossa.”

    Niinpä. Kun tieto lisääntyy, niin kehitys kehittyy ja sivistys sivistyy.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Jos kirkko ei pysy opissaan kolmen ekumeenisen uskontunnustuksen pohjalla, tai jos se poistaa tai lisää jotakin raamatun alkuperäistekstiin, se lakkaa olemasta kristillinen kirkko ja muuttuu joksikin muuksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sahama: “Jos kirkko ei pysy opissaan kolmen ekumeenisen uskontunnustuksen pohjalla —————se lakkaa olemasta kristillinen kirkko ja muuttuu joksikin muuksi.”

      On ilmeisesti sitten jo muuttunut – ainakin puolen papiston osalta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Ehkäpä alla olevan linkin mukainen uskonto olisi suomalaisten mieleen, onhan se niin kansanomainenkin? Näin ei tarvitsisi ruveta rukkaamaan kristinuskon sisältöä.

    http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=1139

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Jos tuolle uskonnolle olisi tuhat vuotta sitten annettu rajaton valta, ylivoimainen sotavoima ja määräys käännyttää suomalaiset siihen, voisi ko. uskonto nyt hyvinkin “olla suomalaisten mieleen” ;)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Salme: “Näin ei tarvitsisi ruveta rukkaamaan kristinuskon sisältöä.”

      Kukas muu sitä muokkaisi ja rukkaisi, ellei kirkko itse – äänestämällä. Lutherkin teki jo omana aikanaan parhaansa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    “tai jos se poistaa tai lisää jotakin raamatun alkuperäistekstiin, se lakkaa olemasta kristillinen kirkko ja muuttuu joksikin muuksi.”

    Juuri näin. Kirkko on lisännyt sanoja Ut:n alkuperäisteksteihin. Jokaisen on digiaikana se helppo tarkistaa asia. Miksi kirkko on muuttunut, niin siitä olisi hyvä käydä keskustelua.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Totean tässä, että ainoa rehellinen ja realistinen Jeesuksen mahdollisimman todellisen sanoman jatkajana olisi ollut hänen puolisonsa Maria Magdaleena, joka joutui oman elämänsä pelastamiseksi tietojen mukaan pakenemaan Ranskan Provenceen.

    Kaikki kirjoitetut tekstit pohjautuvat perimätietoon ja ovat sen mukaisesti arvosteltava. Niissä näkyy selvästi kirkon silloinen toiminta. Esim. Markuksen evankeliumin viimeinen kappale ylösnousemuksineen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Toteaminen on kielitajuni mukaan muuta kuin kyseenalaisiin tarinoihin perustuvien mielipiteiden esittämistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Martti Pentti.

      Todeta voi kaikkia asioita ja tapahtumia elämässämme. . Aivan kuten sinun kommenttejasiakin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kaikki Raamatussa voidaan Martti Pentti yhtä hyvin todeta kyseenalaisiin tarinoihin perustuvaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Niin juuri. Voin todeta Reijo Sunin sanoneen näin ja Seppo Heinolan noin. Silloin käytän sanaa mielestäni väärin, jos vaikkapa ‘totean Mustanaamion pätevimmäksi Suomen presidenttiehdokkaista’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Martti Pentti.

      Jos et totea mustanaamiota patevimmäksi presidentiksi niin älä sitten totea. Sinun toteamisistasi antaa hyvän kuvan kun toteat Reijo Sunin sanoneen, todenneen, jotakin. Tietääkseni sellaista henkilöä ei ole esiintynyt näillä sivustoilla. Antaa tosiaan käsityksen sinusta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Totean tehneeni kirjoitusvirheen. Näin voin tehdä, koska se on totta. Pyydän sitä myös anteeksi, Reino Suni. Koska aiheena ei ole suomenkielen huolellinen käyttö, jätän tämän keskustelun tähän.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Martti: ” Koska aiheena ei ole suomenkielen huolellinen käyttö,”

      Älä tykkää pahaa, mutta en voinut jättää kirjoittamatta tässä asiayhteydessä tätä: Ei ‘suomenkielen’, vaan ‘suomen kielen’. Siis erikseen.

      “Toteaminen” tarkoittaa minun semannttisen ymmärrykseni mukaan toden ilmaisemista, mikä tai minkälainen sitten kenenkin mielestä lieneekin, jos sellaista nyt yleensä on olemassakaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Mutta kylläkin suomenkielinen, suomenkielisyys. Siis yhteen.

      Ilmoita asiaton kommentti