Kysely: Valtaosa suomalaisista tuntee luterilaisuuden piirteitä, armo-opista epävarmuutta

Yli puolet suomalaisista tunnistaa luterilaisuuden peruspiirteitä hyvin, osoittaa tuore kysely. Peruspiirteisiin laskettiin muun muassa ajatus kaikkien kyvystä tunnistaa oikea ja väärä, kristillinen kasvatus, Raamattu kirkon opin ja julistuksen lähteenä sekä ajatus siitä, että vastuu heikompiosaisista kuuluu kaikille.

Suomalaisten tunnistamia luterilaisuuden keskeisiä piirteitä selvitettiin kyselyssä, jonka kirkkohallitus teetti YouGov Finland Oy:lla.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää luterilaisuudelle luonteenomaisena ajatusta, jonka mukaan kristillinen kasvatus kuuluu kirkon ytimeen. Lähes sama osuus suomalaisista ajattelee, että virret ja kirkkomusiikki ovat kirkon sanoman ja rukouksen tärkeitä ilmaisuvälineitä.

Martti Lutherin kuuluisien teesien julkaisemisesta tulee kuluneeksi ensi vuoden lokakuussa 500 vuotta. Reformaation merkkivuoden viettäminen alkaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tulevana sunnuntaina.

Kyselyn mukaan yksi luterilaisuuden tunnuspiirteistä on maallisen kutsumuksen arvostaminen hengellisen rinnalla. Luterilaisuudessa korostetaan, että jokainen kristitty voi palvella Jumalaa omissa arkisissa tehtävissään. Useampi kuin kolme viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että tämä ajatus luonnehtii luterilaisuutta erittäin tai jokseenkin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia on toista mieltä.

Armo-oppiin suhtaudutaan jossain määrin epätietoisesti. Kaksi viidestä pitää erittäin tai jokseenkin huonosti luterilaisuutta luonnehtivana ajatusta siitä, että ihminen ei voi omilla teoillaan pelastaa itseään. Vain neljäsosa suomalaisista katsoo sen kuvaavan luterilaisuutta.

Lähes puolet suomalaisista pitää jokseenkin tai erittäin huonosti luterilaisuutta kuvaavana ajatusta, että ahkeralla työllä saavutettua rikkautta voidaan pitää merkkinä Jumalan siunauksesta. Noin viidesosa pitää sitä luterilaisuutta kuvaavana.

Noin puolet suomalaisista katsoo, että luterilaisuutta luonnehtii jokseenkin tai erittäin huonosti väittämä, jonka mukaan ihmisten kärsimys on seurausta Jumalan rangaistuksesta. Sen sijaan lähes kaksi viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että luterilaisuutta luonnehtii erittäin tai jokseenkin hyvin väittämä, jonka mukaan kristillinen usko kutsuu huolehtimaan köyhistä.

Käsitys köyhistä huolehtimisen päävastuusta erottelee kirkkokuntia toisistaan. Noin kolmasosa vastanneista pitää ajatusta valtion vähäisestä vastuusta huonosti luterilaisuutta luonnehtivana, viidesosan mielestä luonnehdinta sopii luterilaisuuteen hyvin.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa 14.–17.10. Kyselyyn vastasi 1003 suomalaista. Vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi iän, sukupuolen, asuinpaikan ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumisen mukaan.

Kuva: Olli Seppälä. Kirkon osasto Helsingin Kirjamessuilla 2016.

Edellinen artikkeliMari Torri-Tuominen: Virsi eletään kaikilla aisteilla
Seuraava artikkeliKirjamessuilla teesejä tulevaisuuden kirkolle – ajatteleva, vireä, Kristus-keskeinen

Ei näytettäviä viestejä