Lähetyshiippakunnan dekaani: Sateenkaariparien vihkiminen on evankelis-luterilaisessa kirkossa uusi normaali

Hiippakuntadekaani Juhana Pohjola Lähetyshiippakunnasta.

"Nyt on siis viimeistään selvää, että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa voi vihkiä ja siunata samaa sukupuolta olevia pareja ilman vakavia seuraamuksia."

Näin kirjoittaa Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan dekaani Juhana Pohjola artikkelissaan Yksi kirkko, kaksi avioliittokäsitystä. Kirjoitus on julkaistu Lähetyshiippakunnan tuoreessa vuosikirjassa, ja sen voi lukea kokonaan täältä.

Pohjola viittaa kirjoituksessaan erityisesti pastori Kai Sadinmaan viime syyskuussa Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta saamaan vakavaan moitteeseen samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä.

"Jättämällä Sadinmaan ilman rangaistusta kapituli linjaa, että samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen ja siunaaminen on teologisesti mahdollista, vaikkakaan ei yhteisten pelisääntöjen mukaista. Sadinmaa rikkoi hiippakunnan ohjeistusta, mutta ei Raamattua ja kirkon tunnustusta vastaan. Vaikka Helsingin päätös ei sido muita hiippakuntia, se viitoittaa tietä", hän kirjoittaa.

Pohjolan mukaan on tuskin sattumaa, että kolme asiaa tapahtui ennen tuomiokapitulin antamaa päätöstä. Ensinnäkin Helsingin Sanomat julkaisi Irjan Askolan ja Kai Sadinmaan haastattelut. Toiseksi Kotimaa-lehti julkaisi uutisen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisten määrästä, ja kolmanneksi kirkkososiologian professori emerita Eila Helander julkaisi selvityksensä kirkon vihkioikeudesta luopumisesta ja avioliittoon vihkimisen merkityksestä.

"Uusi normaali on jo totta, sanoivat kirkolliskokousten komiteat ja piispainkokousten selvitykset mitä muuta tahansa. Hyvin organisoidut sateenkaaripapit ja -seurakunnat ovat luoneet kirkollisen käytännön ilman kirkolliskokouksen hankalasti saatavan määräenemmistön (3/4) tukea. Sateenkaaripappien de facto vie ja hallinnon de iure vikisee perässä", hän kirjoittaa.

Pohjola vertaa Sadinmaan saamaa varoitusta siihen, kun Oulun tuomiokapituli erotti Pohjolan itsensä pappisvirasta elokuussa 2014.

"Saman pykälän perusteella minut erotettiin pappivirasta, ei tunnustuksen rikkomisen tähden, vaan ilmeisen sopimattomana, koska olin toiminut Lähetyshiippakunnan tehtävissä. Kuka on sopiva ja sopimaton pappi Suomen ev.lut. kirkossa, ei sittenkään taida olla ainoastaan tunnustuksen ja järjestyksen asia, vaan välillä myös kirkkopoliittinen tarkoituksenmukaisuus näyttää ohjaavan päätöksiä", hän kirjoittaa.

Hän toteaa kuitenkin eronneensa kirkosta sen jälkeen, kun menetti pappisoikeutensa, ja sanoo, ettei hänellä ole puheoikeutta toisen kirkon asioihin. Hän kertoo kuitenkin kirjoittavansa "koska kun yksi jäsen alkaa amputoida itseään, kipu tuntuu koko Kristus-ruumiissa".

Kuva: Tomas Garaisi

Lue myös:

Lähetyshiippakunnan Pohjola kirkon sateenkaarivihkimisistä: "Tämä on eksytys ja luopumus"

Lähetyshiippakunnan Soramieheltä rajua puhetta piispoista – "Pakanallinen käsitys avioliitosta"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.