Lähetysjohtaja Ville Auvinen Sleyn ehtoolliskäsityksestä: "Löytynee ainakin kolmea kantaa"

Ehtoollisenvietto Senaatintorilla

Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä (Sley) ei ole yhtä selkeästi määriteltyä käsitystä siitä, miten ehtoollisen jakajan sukupuoli vaikuttaa ehtoollisen pätevyyteen.

Asia on noussut keskusteluun sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun arkkipiispa Tapio Luoma ohjeisti Maata näkyvissä -festarien messun vietettäväksi Turku-hallin sijaan paikallisissa seurakunnissa. Kotimaa24:n uutisen asiasta voit lukea täältä.

Arkkipiispa oli tarjonnut Sleylle vaihtoehtoa pitää Turku-hallissa messu, joka olisi toimitettu yhdessä seurakuntien ja siis myös naispuolisten pappien kanssa. Järjestö ei kuitenkaan katsonut voivansa hylätä periaatteittaan.

Sleyn kanta naisten pappeuteen on tunnetusti kielteinen. Epäselvempää on se, miten viran ajatellaan vaikuttavan sakramentin jakamiseen. Järjestön lähetysjohtajan Ville Auvisen mukaan asiasta löytynee ainakin kolmea kantaa.

– Luulen, että Sleyssä on niitä, jotka katsovat, että tarvitaan oikea virka, ja on niitä, joista ehtoollinen on pätevä jakajasta huolimatta. Sitten on niitä, jotka ovat epävarmoja asiasta ja haluavat siksi toimia varman päälle, Auvinen toteaa.

Toisaalta Sleyssä näkemykset pohjataan Augsburgin tunnustukseen, jossa määritellään evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka uskon saamista varten. Sakramenttia ei tunnustuksen mukaan voi jakaa ilman asianmukaista kutsumista tehtävään. Toisaalta esillä halutaan pitää myös kirkon vanhaa 300-luvulla donatolaiskiistassa koeteltua käsitystä siitä, että ehtoollisen jakajan persoona ja moraali eivät vaikuta sakramentin pätevyyteen, kuten Lutherkin Isossa katekismuksessa opettaa.

Auvisen mukaan juuri tässä piilee epävarmuutta herättävä kysymys naispuolisten pappien kohdalla: onko sukupuoli luettavissa kuuluvaksi siten jakajan persoonaan, että se ei vaikuta sakramentin pätevyyteen, vai onko kyse siitä, että virka ei ole oikea, ja siksi ehtoollinen ei ole pätevä.

– Meidän olisi Sleyssä varmaan hyvä keskustella tästä asiasta yhdessä, mutta tuskin pääsemme siihen, että olisimme tästä yksimielisiä, Auvinen sanoo.

Itse hän sanoo lukeutuvansa epävarmojen joukkoon.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Kolumni: Sley pettyi arkkipiispan messulinjaukseen, ja nyt mitataan järjestön sitoutuminen kirkkoon

Sley tyrmistyi Maata Näkyvissä -linjauksesta – "Päätös messun lopettamisesta tuntuu pahalta unelta"

Arkkipiispa puuttui asiaan: Maata Näkyvissä -festareilla ei enää järjestetä naispapittomia messuja

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

138 kommenttia

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Laitan tähän vielä Pekka T Väänäselle huomioksi kirkkojärjestyksen 2 luvun 12 § 3 mom. tekstin:

    “Jos joku on kuoleman vaarassa tai muuten erityisessä hätätilassa ja hän haluaa ehtoollista, saa jokainen kristitty antaa hänelle ehtoollisen, jos pappia ei ole saatavissa”

    Vanhassa vuoden 1869 kirkkolain 63 §:ssä todetaan

    “Älköön kukaan muu, kuin pappi, pyhää ehtoollista jakako. Mutta jos joku on kuolemanvaarassa, niinkuin merihädässä taikka muussa onnettomuudessa, ja pappia ei ole saatavissa, niin on kenen kristityn tahansa, jota hän siihen pyytää, lupa antaa hänelle Herran ehtoollista, jos hän uskonsa vahvistukseksi halajaa sitä nautita”

    On siis täysin perusteetonta väittää, ettei luterilaisessa kirkossa tunnettaisi käsitettä hätäehtoollinen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka T Väänänen sanoo:

      Jukka Kivimäki, pahoittelen, kirjoitin hiukan huolimattomasti. Tarkoitin, että hätäehtoollista ei tunneta luterilaisessa tunnustuksessa. Olen kyllä ollut tietoinen että hätäehtoollinen tunnetaan Suomen kirkollisessa lainsäädännössä.

      Piispainkokous / 08.09.2009 on pohtinut asiaa teologian kannalta:

      “Sen sijaan ns. hätäehtoollista koskeva KJE 7:10 §:n 3 momentti, jossa säädetään jokaiselle kristitylle oikeus antaa ehtoollinen erityisessä hätätilanteessa, on syntynyt lähinnä yhteiskunnallisia poikkeusoloja varten ja on jännitteessä luterilaisen ehtoolliskäsityksen, vanhakirkollisen perinteen ja ekumeenisen käytännön kanssa. Piispainkokouksen mielestä kyseinen momentti voidaan poistaa nykyoloissa tarpeettomana.”

      Uusi kirkkojärjestys, joka hyväksyttiin kirkolliskokouksessa toukokuussa 2018 (mutta joka ei ole vielä voimassa), sisältää edelleen hätäehtoollisen. Piispainkokouksen suositusta ei joko kuunneltu tai suositus on myöhemmin muuttunut. “Jos joku on kuoleman vaarassa tai muuten erityisessä hätätilassa ja hän haluaa ehtoollista, saa jo-kainen kristitty antaa hänelle ehtoollisen, jos pappia ei ole saatavissa.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Kiitos Jukka, tämä oli toki tiedossa. Pekka T. Väänänen ei ehkä tiennyt tätä.

    Ilmoita asiaton kommentti