Läpi vai ei? – Seurakuntarakenneuudistusta odotetaan jännittyneinä

Miten käy kirkossa pitkään pohditun seurakuntarakenneuudistuksen? Asian käsittely alkaa kirkolliskokouksessa tänään keskiviikkona. Kokousedustajia jännittää. He kertovat odotuksistaan Kotimaa24:lle.

Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Johanna Korhonen toivoo, että kaikki osoittavat hyvää tahtoa ja ovat valmiita tekemään kompromisseja.

– Kirkolliskokoukselle ei ole kunniaksi, jos asia taas leviää. Sellaista ratkaisua ei ole, johon kaikki olisivat absoluuttisen tyytyväisiä, hän sanoo.

Keskeisin uuden seurakuntarakenteen linjauksista on se, että kaikki seurakunnat kuuluisivat jatkossa seurakuntayhtymiin.

– Helsingin edustajiin tämä ei käytännössä vaikuta, meillä on jo yhtymät. Emme ole parhaita siinä mielessä kommentoimaan. Esimerkiksi Vantaalla on erinomaisen toimiva malli, kun kaikki seurakunnat ovat yhtymässä, Korhonen toteaa.

Espoon hiippakunnan edustaja Anna-Mari Kaskinen kertoo edustavansa aluetta, jossa rakennekeskustelu on ollut pitkään käynnissä. Lohjalla hän on havainnut, miten rankkaa seurakunnassa on, kun rakenteet vaihtelevat.

– Toivon pitkän tähtäimen ratkaisua, jotta kirkkomme seurakunnat voisivat keskittyä perustyöhön. On ajateltava koko kirkon etua, Kaskinen sanoo.

Hän pitää rakenneuudistusesityksen perusmallia hyvänä.

Edustaja Kujala: Pakko liittyä yhtymiin kaatuu

Oulun hiippakunnan edustaja Erkki Kujala vastustaa sitä, että kaikkien seurakuntien olisi kuuluttava yhtymään. Hän puhuu pakkopäätöksestä. Hän aikoo äänestää esitystä vastaan, jos tästä ei luovuta.

– Malleja voi olla useammanlaisiakin. Niiden seurakuntien, jotka haluavat olla itsenäisiä, tulee voida olla. Liitokset on tehtävä vapaaehtoispohjalta. Siellä missä liitokset ovat tarkoituksenmukaisia, toteutettakoon. Yhtymä ei ole itsetarkoitus, Kujala sanoo.

– Nyrkkituntumani on, että pakko liittyä yhtymiin kaatuu. Malli ei sovi mitenkään Pohjois-Suomeen, jossa on suuret etäisyydet. Meillä Keski-Pohjanmaalla yhteistyö seurakuntien välillä toimii hyvin. On vahva ajatus siitä, että pitää olla oma seurakunta.

Kujala itse on Toholammin seurakunnasta. Hänen mukaansa se haluaa pysyä itsenäisenä.

Turun arkkihiippakunnan kirkolliskokousedustaja Hanna Hella-Aro on ristiriitaisin ja epävarmoin mielin. Vielä vuosi sitten tuntui, että seurakuntarakenneuudistus menee läpi.

– Nyt on niin monta eriävää mielipidettä, että voi olla, että se menee nurin, hän pohtii.

Lakivaliokunnan mietintöön on jätetty eriäviä mielipiteitä.

– Jos laki taas laitettaisiin uusiin puihin, menisi jälleen paljon aikaa ja energiaa ja voitaisiin päätyä kuitenkin samaan perusratkaisuun. Jos saadaan hyvä puitelaki, yksityiskohtia voidaan hioa yhtymien muodostamista varten. Kapituleilla on siinä tärkeä rooli, hän toteaa.

Hella-Aro itse siis etenisi uudistuksen tietä, vaikka vielä on hänenkin mukaansa kohtia, joita pitää pohtia. Yksi ongelma on se, että nyt on muodostettu jo isoja seurakuntakokonaisuuksia, jotka ovat juuri tulleet toimintakykyisiksi.

– Esimerkiksi Salossa on iso seurakunta ja malli toimii, Helle-Aro sanoo.

Mennäkseen läpi seurakuntayhtymämallin on saava taakseen kirkolliskokouksen määräenemmistö eli kolme neljäsosaa edustajista.