Lapsiasiavaltuutettu kristinuskoon kääntyneiden lasten kuulemisesta: Herää kysymys, mitä tietoa haetaan

Tuomas Kurttila

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pitää hyvänä Maahanmuuttoviraston pyrkimystä kuulla yhä nuorempia lapsia turvapaikkapuhuttelussa. Kuulemisen rajaamista aluksi vain kristinuskoon kääntyneisiin perheisiin hän ei kuitenkaan hyväksy.

– On tärkeää, että lapsen kokemuksia ja mielipiteitä selvitetään osana turvapaikkaprosessia. Lapsia tulisi kuulla kaikissa tilanteissa.

Maahanmuuttovirasto tiedotti maanantaina, että turvapaikkapuhuttelussa kuullaan jatkossa kaikkia 7–12-vuotiaita perheen mukana hakevia lapsia silloin, kun turvapaikkahakemuksen perusteena on kääntyminen kristinuskoon. Myöhemmin käytäntö on tarkoitus laajentaa koskemaan kaikkia perheen mukana hakevia lapsia.

Twitterissä Maahanmuuttovirasto on perustellut rajausta muun muassa sillä, että lasten kuuleminen on vaikeaa. Tuomas Kurttilan mielestä perustelu on huono eikä rajaus ole hyväksyttävä.

– Se, että kuullaan vain jotain tiettyä väestöryhmää, koska kuuleminen on hankalaa, ei ole hyvää hallintoa.

Kurttilan mukaan rajaus saa kysymään, mitä tietoa kuulemisella tosiasiallisesti haetaan. Hän kertoo ymmärtävänsä, että Maahanmuuttovirasto joutuu tarkastelemaan kristinuskoon kääntymistä siitä näkökulmasta, kuinka aidosta kääntymisestä on kysymys. Kurttila kuitenkin painottaa, ettei lapsen kautta pitäisi pyrkiä hankkimaan tietoa vanhemmista.

Maahanmuuttoviraston uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi kertoi Kotimaa24:n haastattelussa, ettei lapselta kysytä vanhempien uskonnonharjoituksesta, mutta lapsi saattaa kertoa siitä oma-aloitteisesti.

– Olennaista on, että lapselle ei synny intressiristiriitaa vanhempiensa kanssa, Kurttila sanoo.

Maahanmuuttovirasto ei kysynyt lapsiasiavaltuutetun kantaa alle 12-vuotiaiden kuulemiseen ennen linjan muuttamista. Yhteistyö viranomaisten välillä on kuitenkin muuten ollut Kurttilan mukaan tiivistä.

– Olemme olleet yhteydessä säännönmukaisesti, ja ilman muuta tämä aihe on jatkossa keskusteluissa esillä. On tärkeää, että lapsen kuuleminen osataan tehdä oikealla tavalla ja sisällöllisesti niin, että se aidosti parantaa lapsen oikeuksien toteutumista. Se ei ole helppoa, ja siksi keskustelua on tarpeen käydä.

Kuva: Kristiina Kontoniemi

Lue myös:

Maahanmuuttovirasto kysyy alle 12-vuotiailta heidän uskostaan

3 kommenttia

  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Laitetaan Migri tekemään samat kysymykset perusluterilaiselle kuin kristinuskoon kääntyneille pakolaisille. Kirkossa kävisi sellainen kato, että jäljelle jäisivät vain papit ja piispat ja aktiivit. Minä reputin komeasti Migrin uskovaisuuskokeessa.

    Migri on inkvisition maallinen vastine, joka noudattaa Jussi Halla-ahon laatimaa maahanmuutto-ohjelmaa. Lestadiolainen Sipilä ja katolilainen Soini ovat ohjelman siunanneet. Huonosti ovat lukeneet kansojen tuomio profetian (Mat.25). Heidän kirkkonsa opettaa erilaista oppia kuin mikä apostoleille annettiin ja jälki on sen mukaista. He voisivat sanoa ei, mutta ovat hiljaa hyväksyneet.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Turtiainen sanoo:

    K24: “Kurttilan mukaan rajaus saa kysymään, mitä tietoa kuulemisella tosiasiallisesti haetaan. Hän kertoo ymmärtävänsä, että Maahanmuuttovirasto joutuu tarkastelemaan kristinuskoon kääntymistä siitä näkökulmasta, kuinka aidosta kääntymisestä on kysymys. Kurttila kuitenkin painottaa, ettei lapsen kautta pitäisi pyrkiä hankkimaan tietoa vanhemmista.”

    Oikein hyvä pointti: lapsi ei ole Migrin päämäärien väline.

    Jos Migri haluaa todistuksen kääntymisen aitoudesta, se voi aina kysyä meiltä papeilta, jotka olemme opettaneet ja kastaneet turvapaikanhakijoita. Kun kastetodistus on kirjoitettu, silloin on annettu yhteisesti sovittu määrä Raamatun ja katekismuksen opetusta.

    Sydämet tutkii yksin Jumala. Ei yksikään pappi eikä Migri. Ja kastehan on vasta alku kristilliseen elämään ja kirkon jäsenyyteen. Siinä on monta vaihetta, kuten elämässä yleensä. Missä vaiheessa se usko sitten tulisi olla “aidointa”, jonka aitouden voisi joku viranomainen tutkia..?

    Vai asettaako joku kyseenalaiseksi peruskoulun päättötodistuksen pätevyyden sen vuoksi, ettei kaikki oppi ole mennyt kerralla (yhdeksässä vuodessa) kaaliin..? Ehkä senkin jälkeen voi oppia jotain ja kehittyä ihmisenä..?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kaikki keinot, myös epäasialliset, kun otetaan käyttöön. Silloin mennään jo lasten-ja ihmisoikeuksien tontille. Pikkulapsilta jos ryhdytään urkkimaan tietoa, jonka perusteella kristityksi kääntyneet vanhemmat voidaan karkottaa, merkitsee oikeasti jo kristittyjen vainoa.

    Ilmoita asiaton kommentti