Lapsiasiavaltuutettu kristinuskoon kääntyneiden lasten kuulemisesta: Herää kysymys, mitä tietoa haetaan

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pitää hyvänä Maahanmuuttoviraston pyrkimystä kuulla yhä nuorempia lapsia turvapaikkapuhuttelussa. Kuulemisen rajaamista aluksi vain kristinuskoon kääntyneisiin perheisiin hän ei kuitenkaan hyväksy.

– On tärkeää, että lapsen kokemuksia ja mielipiteitä selvitetään osana turvapaikkaprosessia. Lapsia tulisi kuulla kaikissa tilanteissa.

Maahanmuuttovirasto tiedotti maanantaina, että turvapaikkapuhuttelussa kuullaan jatkossa kaikkia 7–12-vuotiaita perheen mukana hakevia lapsia silloin, kun turvapaikkahakemuksen perusteena on kääntyminen kristinuskoon. Myöhemmin käytäntö on tarkoitus laajentaa koskemaan kaikkia perheen mukana hakevia lapsia.

Twitterissä Maahanmuuttovirasto on perustellut rajausta muun muassa sillä, että lasten kuuleminen on vaikeaa. Tuomas Kurttilan mielestä perustelu on huono eikä rajaus ole hyväksyttävä.

– Se, että kuullaan vain jotain tiettyä väestöryhmää, koska kuuleminen on hankalaa, ei ole hyvää hallintoa.

Kurttilan mukaan rajaus saa kysymään, mitä tietoa kuulemisella tosiasiallisesti haetaan. Hän kertoo ymmärtävänsä, että Maahanmuuttovirasto joutuu tarkastelemaan kristinuskoon kääntymistä siitä näkökulmasta, kuinka aidosta kääntymisestä on kysymys. Kurttila kuitenkin painottaa, ettei lapsen kautta pitäisi pyrkiä hankkimaan tietoa vanhemmista.

Maahanmuuttoviraston uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi kertoi Kotimaa24:n haastattelussa, ettei lapselta kysytä vanhempien uskonnonharjoituksesta, mutta lapsi saattaa kertoa siitä oma-aloitteisesti.

– Olennaista on, että lapselle ei synny intressiristiriitaa vanhempiensa kanssa, Kurttila sanoo.

Maahanmuuttovirasto ei kysynyt lapsiasiavaltuutetun kantaa alle 12-vuotiaiden kuulemiseen ennen linjan muuttamista. Yhteistyö viranomaisten välillä on kuitenkin muuten ollut Kurttilan mukaan tiivistä.

– Olemme olleet yhteydessä säännönmukaisesti, ja ilman muuta tämä aihe on jatkossa keskusteluissa esillä. On tärkeää, että lapsen kuuleminen osataan tehdä oikealla tavalla ja sisällöllisesti niin, että se aidosti parantaa lapsen oikeuksien toteutumista. Se ei ole helppoa, ja siksi keskustelua on tarpeen käydä.

Kuva: Kristiina Kontoniemi

Lue myös:

Maahanmuuttovirasto kysyy alle 12-vuotiailta heidän uskostaan

Edellinen artikkeliSley irtisanoi hallintojohtaja Heikki Kymäläisen – ”Tätä iskua en voinut kuvitellakaan”
Seuraava artikkeliEssee: Kuuluuko kristityn valita oikea oppi vai myötätunto?

Ei näytettäviä viestejä