Leppävaaran seurakunnan diakoniatyö etsii yhteistyömahdollisuuksia Kelan kanssa

Kuvassa Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma ja johtava diakoniatyöntekijä Petri Lehtisalo.  Seurakunta ja Kela neuvottelevat yhteistyöstä.

Seurakunnan diakoniatyö ja Kansaneläkelaitos etsivät yhteistyömahdollisuuksia Espoon Leppävaarassa. Diakoniatyön ja Kelan suurimmat asiakasryhmät ovat Leppävaarassa pitkälti samat: mielenterveyskuntoutujat, vanhukset ja maahanmuuttajat. Heitä kuormittavat usein taloudelliset vaikeudet.

Kun perustoimeentulotuki siirrettiin kunnan sosiaalityöntekijöiltä Kelalle, oli Leppävaaran Kela yksi Suomen ruuhkaisimmista toimistoista.

– Alkuvuonna diakoniatyölle tuli eniten asiakkaita siitä syystä, että piti saada lääkkeitä ja ruokaa, sanoo Leppävaaran seurakunnan johtava diakoni Petri Lehtisalo. Nyt tilanne on tasaantunut.

Diakoniatyöllä oli aiemmin tiivis yhteistyö sosiaalityöntekijöiden kanssa liittyen perustoimeentulotukeen.

– Meillä oli niin sanottu suora viranomaisnumero käytössä, ja saatoimme asiakkaan pyynnöstä neuvotella suoraan sosiaalityöntekijän kanssa hänen asioistaan. Nyt pitää etsiä vastaavaa yhteyttä Kelan virkailijoiden kanssa, Lehtisalo kertoo Kotimaa24lle.

– Meidän pitäisi saada luotua sellainen luottamussuhde Kelan virkailijoiden kanssa, että voisimme esimerkiksi suoraan kysyä, miksi asiakkaallemme henkilö x:lle ei korvata enää lääkkeitä. Tämä ennaltaehkäisisi kasaantuvia ongelmia uudessa tilanteessa.

Leppävaaran seurakunta, Espoon hiippakunnan tuomikapituli ja Leppävaaran Kela neuvottelivat asiasta ensimmäisen kerran syyskuun lopussa piispantarkastukseen liittyvän Kela-vierailun yhteydessä.

– Tavoitteena on ensin saada aikaan pieni paikallinen kokeilu. Alkuvuodesta kutsumme Kelan Leppävaaran palveluryhmän päällikön jatkamaan keskusteluja diakoniatyöntekijöiden kanssa. Ja toki asiasta täytyy vielä sopia korkeammallakin tasolla, koska Kela on erilainen järjestelmä kuin kunnan sosiaalityö, Lehtisalo sanoo.

Kelan haaste: yksilöyhteiskunnan lait perustuvat yhteisölliseen huolehtimiseen

Kelan johtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan Kela ei voi tehdä sosiaalityötä. Hänen mielestään nyky-yhteiskunta tarvitsee kirkon ja kolmannen sektorin kaltaisia yhteisöllisiä välittäjiä. Välittäjillä hän viittaa ihmisiin, jotka voivat auttaa asiakkaita Kelan tukiin liittyvien asioiden kanssa.

– Keskustelemme yhteistyöstä kirkon kanssa samalla tavalla kuin kolmannen sektorinkin kanssa, Mäki-Lohiluoma sanoo Espoon seurakuntien tiedotteessa.

Mäki-Lohiluoma toteaa Kelan yhdeksi haasteeksi sen, että Suomi on yhä enemmän yksilöyhteiskunta, mutta lainsäädäntö perustuu kuitenkin yhteisölliseen huolehtimiseen.

– Ihmisten käsitys yhteisöllisyydestä on muuttunut. Kuka on vastuussa kenestäkin, ja ketkä ovat me? Onko aviopuolisoilla vastuu toisistaan taloudellisesti? Tähän osa ihmisistä vastaa ei. Osa asiakkaista kokee epäoikeudenmukaiseksi, että erilaisiin tukiin vaikuttavat esimerkiksi muualla asuvan puolison tulot, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kuva: Laura Vähäsarja. Kuvassa Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma ja johtava diakoniatyöntekijä Petri Lehtisalo.

2 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Kirkolle kasautuu yhä enemmän yhteiskunnallisia työtehtäviä kun yhteiskunnan lakeja ja asetuksia muutetaan. Ihmiset eivät enää tiedä minkä instanssin puoleen pitäisi kääntyä. Kirkon puoleen on ehkä helpompi kääntyä.

    Vaikuttaa monimutkaiselta. Mitenkähän tilanne on sitten kun ja jos SOTE-uudistus astuu joskus voimaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      Ei yhteiskunta kasaa kirkolle yhtään tehtävää sosiaalipuolella, vai?

      Kirkko haalii noita ‘yhteyksiä ihmiseen’ enemmän kuin mielellään, koska se on melkein ainoa tapa jonka kautta se pääsee ihmisten iholle nykyään.

      Ilmoita asiaton kommentti