Lestadiolaisäiti: Vanhempien väsymistä ei pidä hengellistää

anne_eskelinen_smallestAnne Eskelinen. Hänen mukaansa hoitohenkilökunta on erityisen huolissaan uupuneiden vanhempien ristiriitaisesta suhtautumisesta ammattiapuun. Eskelinen tunnetaan muun muassa yhteisöllistä kasvatusta edustavan Laukaan mallin kehittäjänä.

Väsyneitä vanhempia saattaa Eskelisen mukaan kuormittaa herätysliikkeen sisäinen toimintakulttuuri, jonka hän arvelee liittyvän ongelmien hengellistämiseen.

– Vanhemmat kysyvät uskonystäviltään neuvoa, miten terveydenhuoltohenkilökunnan ehdottamiin hoitoihin ja neuvoihin pitäisi suhtautua. Kun tähän on totuttu, perheen sisäisiä asioita on saatettu kysyä ja neuvoja antaa joskus pyytämättäkin. Joskus jopa eri tavalla ajatteleva puoliso on saattanut tulla ohitetuksi.

Maallikot ovat Eskelisen mukaan antaneet hyvää tarkoittavia neuvoja, ymmärtämättä miten vaarallisilla vesillä liikutaan.

– Pahimmillaan on saatettu ajautua jopa lähelle  perustuslain rikkomuksia! Kenenkään ei pitäisi joutua tilittämään omia tai perheen terveysasioita ulkopuolisille. Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus ohjeistaa terveydenhuoltohenkilöstöäkin huolehtimaan siitä, ettei potilaan koskemattomuutta loukata, Eskelinen sanoo.

Maallikkoneuvot hämmentävät ammattilaisia

Hänen mukaansa maallikkoystävien neuvot ovat saattaneet johtaa ratkaisuihin, jotka ovat hämmentäneet ammattilaisia ja saaneet hälytyskellot soimaan.

– Joskus myös uupunut perhe on kokenut jälkikäteen tulleensa manipuloiduksi näissä keskusteluissa, etenkin jos neuvot ovat osoittautuneet vääriksi. 

Eskelisen mukaan Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys SRK ei tällaisia keskusteluja vaadi.

– En usko, että heidän tarkoituksena olisi ollut tämä. Luulen, etteivät he ole osanneet kuvitellakaan, miten ihmiset saattavat verkostoissaan toimia.

Tilanteen korjaaminen vaatii Eskelisen mukaan yhteisön epäterveiden piirteiden tiedostamista, tunnustamista ja toimintakulttuurin muuttamista. 

– Yhteisöllisyyttä tutkineet asiantuntijat painottavat, että sosiaaliset verkostot muuttuvat kaikissa yhteisöissä ahdistaviksi, jos yhteisön tuki muuttuu kontrolliksi. Lestadiolaisuudessa on myös paljon kotien jaksamista ja hyvinvointia terveesti tukevaa toimintaa ja huolenpitoa. Ennaltaehkäisevässä mielessä vertaistuki ja kokemusten jakaminen on arvokasta ja tärkeää, mutta sen täytyy aina perustua vapaaehtoisuuteen.

Fyysiset sairaudet pitäisi selvittää

Eskelisen mukaan uskonystävien verkostot merkitsevät monille paljon ja saattavat olla jopa ratkaisevassa roolissa jaksamisessa.

– Jos perheessä on jo jaksamisvaikeuksia, maallikko voi antaa tukea ammattiavun hakemiseen, osoittaa arvostusta, pitää yhteyttä ja tarjota esimerkiksi lenkkeilyseuraa tai kotiapua, jos uupunut perhe kokee tämän hyväksi. Tilanne helpottuu kaikkien osapuolien kannalta, kun terveyteen liittyvät asiat jätetään selkeästi ammattilaisten vastuulle, hän sanoo. 

Väsymystä ei Eskelisen mukaan saisi koskaan tulkita henkiseksi ennen kuin lääkäri on tutkimuksillaan sulkenut fyysisten sairauksien mahdollisuuden pois.

– Uupumuksen taustalla voi olla vakavia sairauksia, hormonihäiriöitä tai masennusta, joka voi kroonistua, jos oireita ei tunnisteta.

Avun hakeminen on vanhempien oikeus

Eskelinen näkee paljon parantamisen varaa myös tavassa suhtautua mielenterveyden ongelmista kärsiviin.

– Valitettavan usein asenteisiin liittyy tiedon puutetta ja ymmärtämättömyyttä. WHO korostaa että suhtautuminen ihmisiin, joilla on mielenterveyden häiriö, tulisi olla samanlaista kuin suhtautuminen fyysisesti sairaisiin. Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan fyysiset ja psyykkiset ongelmat invalidisoivat ihmistä vahvasti. Keskivaikean masennustilan invalidisoiva vaikutus on yhtä suuri kuin esim. MS-taudin, vakavan astman, kroonisen hepatiitti B:n tai kuurouden. Vakavan traumaperäisen stressireaktion vaikutus on verrattavissa alaraajahalvaukseen. Vakavan skitsofrenian haittoja voidaan verrata neliraajahalvaukseen. Voi kuvitella, minkälaista kuormitusta tällaiset sairaudet voivat aiheuttaa, etenkin jos ympäristö väheksyy ongelmaa.

–  Jokaisella lestadiolaisvanhemmalla on oikeus hakea apua jaksamiseen ja perheensä ongelmiin ammattilaisilta ja myös oikeus luottaa heidän ammattitaitoonsa näissä asioissa. Ammattilaistenkin viisaus on Jumalalta, eikä omista ja perheensä ratkaisuista tarvitse tilittää ulkopuolisille. Olen ymmärtänyt, että tämä on myös SRK:n kanta.

Lue myös

”Paine suureen perheesen on säälimätön”

”Lestadiolaisisät eivät ole vaimojensa ja lastensa alistajia”

Lestadiolaisisät keskustelevat nimettömästi

Edellinen artikkeliTurussa järjestetään punkmessu
Seuraava artikkeliMediaprofessori: ”Seurakuntavaalien mainonta ruokki minä-kulttuuria”

Ei näytettäviä viestejä