Luterilaisen maailmanliiton (LML) taloustilanne on parempi kuin edellisen yleiskokouksen aikaan vuonna 2010. Järjestön tulot ovat seitsenvuotiskauden aikana miltei kaksinkertaistuneet. Näin kertoo LML:n yleiskokouksessa Namibian Windhoekissa torstaina julkistettu seitsenvuotiskauden raportti.
Kasvua on tapahtunut siitä huolimatta, että joillain liiton suurimmista tukijakirkoista on ollut hankaluuksia ylläpitää omaa osuuttaan liiton rahoituksesta.
LML on erikoisuus kirkkojen ja ekumeenisten järjestöjen maailmassa, jossa monet organisaatiot ovat taloudellisissa vaikeuksissa.
Vuodesta 2010 vuoteen 2016 LML:n vuosittaiset tulot kasvoivat 76 miljoonasta eurosta 151 miljoonaan euroon. Suhteellisesti eniten lisääntyivät LML:n humanitaarista avustustyötä tekevän maailmanpalvelun (World Service) ja Jerusalemin Augusta Victoria -sairaalan (AVH) saamat tulot.
Kaikkiaan järjestön tulot seitsemän vuoden aikana 2010–2016 olivat 779 miljoonaa euroa.
Tästä summasta jäsenkirkot maksoivat 366 miljoonaa eli noin 47 prosenttia. YK ja eri valtiolliset tahot tukivat LML:n projekteja 340 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 44 prosenttia seitsenvuotiskauden tuloista.
Pienempiä tulonlähteitä olivat kolmannen sektorin (NGO) järjestöt, joiden rahoitusta LML sai jakson aikana 16 miljoonan euron verran. Lisäksi on eri ekumeenisilta kumppaneilta saatu tuki ja erilaiset pienet paikalliset tulonlähteet.
Seitsenvuotiskautena 779 miljoonan euron potista 523 miljoonaa euroa käytettiin humanitaariseen avustustyöhön. AVH sai samana ajanjaksona 173 miljoonaa euroa, jäsenkirkkojen tekemä lähetystyö 55 miljoonaa euroa, keskushallinto 17 miljoonaa euroa sekä teologinen, uskontojenvälinen ja muu vaikuttamistyö 11 miljoonaa euroa.
Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkot suorittavat LML:lle vuosittain jäsenmaksun, joka suhteutetaan kunkin kirkon kokoon ja maksukykyyn. Yhä useampi jäsenkirkko on kyennyt maksamaan jäsenmaksuja. Niistä saatavat tulot kasvoivat silti vuosina 2010–2016 vain vähän. Jäsenmaksua maksavien kirkkojen määrä vaihteli 85:n ja 115:n välillä.
LML:n varallisuus kasvoi tarkastelukautena 18 miljoonasta 41 miljoonaan euroon. Suurin osa kasvusta on peräisin Jerusalemin AVH:n tekemästä tuloksesta.
Windoekin-kokouksen budjettiin suunnitellusta 2,994 miljoonasta eurosta on saatu jo hankittua 2,938 miljoonaa euroa.
LML:n talouskomission raportti hyväksyttiin yleiskokouksessa torstaina suurella 93 prosentin äänienemmistöllä.
LML:n hyvä maine houkuttelee rahoittajia tukemaan sitä
Windhoekin-kokoukseen neuvonantajana osallistuva Kirkon ulkoasian osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen toteaa, että LML:n taloudenhoito on ollut tarkastelujaksolla vuosina 2010–2016 tavattoman hyvää.
– Henkilöstö ansaitsee ison kiitoksen. Ajanjaksoon liittyy myös se haasteellinen kausi, jolloin Sveitsin frangi irrotettiin sidoksista euron arvoon. Tämä nosti Geneven-toimiston kuluja ainakin viidenneksellä, tilivaluuttahan siellä on frangi.
LML:ssä on jouduttu tekemään myös sopeutuksia, esimerkiksi keskustoimiston henkilöstöä on vähennetty. Kääriäinen toteaa, että maailmanpalvelun suuresti kasvaneeseen tulojen kasvuun liittyy paljon myös ulkopuolista rahoitusta.
– Tällaisia ovat esimerkiksi YK:lta tulevat rahat erilaisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin.
Kääriäisen mukaan ulkopuoliseen rahoitukseen liittyy lievänä varjopuolena se, että suuriin ja monimutkaisiin projekteihin saadaan rahoitusta. Kehitysyhteistyöhön saatu rahoitus on usein korvamerkitty tiettyyn tarkoitukseen. Mutta kuka haluaisi rahoittaa LML:n hallintoa?
– Kuitenkin fakta on se, että myös hallintoa ehdottomasti tarvitaan, jotta maailmanpalvelu voisi toimia. Vain siten voidaan organisoida näitä hankkeita tarkoituksenmukaisesti.
Kääriäisen mukaan LML on pärjännyt ekumeenisten järjestöjen vertailussa hyvin.
– Jos sitä vertaa esimerkiksi Kirkkojen maailmanneuvostoon tai Euroopan kirkkojen konferenssiin, LML:n taloudellinen menestys on poikkeuksellista. Lisäksi kirkoilta itseltään tuleva raha on merkittävää, yhä useampi jäsenkirkko on voinut tilittää LML:lle jäsenmaksuja.
LML saa paljon ulkopuolista rahoitusta. Tämä kertoo Kääriäisen mielestä sen hyvästä maineesta laadukkaan työn tekijänä.
– Olipa kyse pakolaiskriisistä tai luonnonkatastrofista, LML on osoittautunut osaavaksi toimijaksi. Moni rahoittaja on ollut valmis kohdentamaan rahansa nimenomaan LML:n työhön.
Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen raportoi LML:n yleiskokouksesta Namibian Windhoekista.
Kuva: Jussi Rytkönen
Lue myös:
Latvian kirkko ei saapunut Luterilaisen maailmanliiton kokoukseen Windhoekiin – syynä naispappeus?
Arkkipiispa Mäkinen Younanin puheesta: ”Myös kristittyjen keskuudessa on ekstremismin vaara”
Munib Younan Windhoekissa: Brexit on viesti itsekeskeisyyden kierteen vahvistumisesta maailmassa
Arkkipiispa Mäkinen luterilaisten Windhoekin-kokouksesta: ”Meillä on sieltä paljon opittavaa”