"Luulemme tietävämme, ketkä kastavat lapsensa" – Kaste puhutti Kirkon kasvatuksen päivillä

Kirkon kasvatuksen päiville Jyväskylän Paviljongissa osallistui suuri joukko tammikuussa 2018

Nettikeskustelut paljastavat kirkon työntekijöille hyödyllistä tietoa siitä, mitä suomalaiset ajattelevat kasteesta, uskoo kirkon yhteisen verkkotyön koordinaattori Hannu Majamäki Kirkkohallituksesta. Hän on käyttänyt jonkin verran aikaa keskusteluihin perehtymiseen.

– Todella monissa pikkulapsiperheissä toinen puoliso on eronnut kirkosta. Kastekysymys on perheessä usein ristiriitatilanne eikä tuleva ilojuhla. Tätä emme ehkä osaa kirkossa aina ajatella, Majamäki sanoo Kotimaa24:lle.

Majamäki kertoo ihmisten pelkäävän, että papit tulevat tekemään kotitarkastuksen kastekeskustelun yhteydessä. Papin pelätään myös paheksuvan toisen vanhemman kirkkoon kuulumattomuutta tai avosuhdetta. Kastejuhlan järjestäminen tuntuu vaivalloiselta.

Nuoret isovanhemmat eivät ole enää kiinnostuneita lastenlastensa kastamisesta kuten aiempien sukupolvien isovanhemmat. Nuoret vanhemmat toivovat, että kirkko voisi järjestää kastetilaisuuden tiloissaan ja tarjota myös kakkukahvit.

Samoista kysymyksistä keskusteltiin isolla joukolla Kirkon kasvatuksen päivillä Jyväskylässä tällä viikolla. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa se, että päätös kasteesta tehdään usein jo hyvissä ajoin ennen kuin lapsi syntyy. Kirkon pitää siis panostaa yleisesti nuoriin aikuisiin. Ongelmaksi havaittiin, että kasteasiat tai varsinkaan kummien asiat eivät suoranaisesti ole minkään kirkon työalan vastuulla.

Pappeihin liittyvistä ennakkoluuloista todettiin, että kastetilaisuuksista saatu palaute on voittopuolisesti äärimmäisen myönteistä. Kaste on siis myös oiva tapa hälventää ennakkoluuloja, jos siihen saakka päästään.

Jussi Laine: Ongelma on laajempi kuin kasteen suosion hiipuminen

Tampereen seurakuntien vs. kehitysjohtaja Jussi Laine kertoi puheenvuorossaan, kuinka Tampereella on tuijotettu aktiivisesti tilastoja vuodesta 2012 ja havaittu, että ongelma on laajempi kuin kasteen suosion hiipuminen. Kirkon toiminta on pitkään nojannut paikkaan, aikaan, perinteeseen ja instituutioon.

– Nämä merkitsevät ihmisille yhä vähemmän yhteisöllisyyden muodostumisessa ja identiteetin rakentamisessa. Kaste on identiteettikysymys. Kirkon pitää olla mukana ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa heidän tavallisessa arjessaan ja kiinnostua heidän valinnoistaan ja tarpeistaan, Laine sanoi.

Hän totesi, että kirkon toimintaympäristö eivät ole rakenteet tai rakennukset vaan koko se ympäristö, jossa ihmiset arkeaan elävät. Arjessa tapahtuu, jos tapahtuu, myös Jumalan kohtaaminen.

Tampereella on järjestetty jo viiden vuoden ajan Aamukaste-tapahtumia, joissa Majamäen välittämä kansalaisten toive toteutuu: seurakunta hoitaa kaiken, kastejuhlan jälkeiset tarjoilutkin. Aamukasteissa on kastettu jo yli sata lasta, heistä valtaosa 2–4-vuotiaita taaperoita.

Voisiko kastevarauksen tehdä sähköisesti?

Nuori kirkko ry:n viestintäpäällikkö Katri Korolainen kertoi palvelumuotoilututkimuksesta, jonka Vantaan seurakunnat tekivät kasteperheille.

– Luulemme tietävämme, ketkä kastavat lapsensa ja ketkä eivät. Asiaa kannattaa kuitenkin tutkia, vastaan tulee pieniä yllätyksiä.

Korolaisen mukaan ihmiset kaipaavat paikallista ja tutun tuntuista materiaalia pohtiessaan kastetta, kristillistä kasvatusta tai seurakunnan kerhoon osallistumista. Valtakunnalliset Pienelle parasta -materiaalit eivät siksi toimi kaikissa tilanteissa niin hyvin kuin voisivat toimia.

Korolainen kannusti kehittämään uudenlaisia tapoja sopia kasteajasta ja paikasta. Sähköiset kastevaraukset voisivat olla toivottu innovaatio. Koliikkia huutavan pienokaisen vanhemmat voisivat asioida verkossa kasteasioissa silloin kun heille sopii, eikä yhteydenotto seurakuntaan olisi puhelinajan tai tapaamisajan määrittämä.

Viron kirkon edustaja kertoi yleisökommenttina siitä, kuinka hän mainostaa kastetta jouluaaton saarnassa, sillä silloin kirkkoon saapuu paljon kastamattomia.

– Kristus on tullut pelastamaan meidät kuolemasta. Kaste on tärkeä, koska siinä meille annetaan Jumalan armo, hän sanoi ja sai isot aplodit.

Norjan kirkko osaa sekä tunteisiin vetoamisen että kasvatussuunnitelmien teon

Tilaisuuden juontajina toimineet asiantuntijat Katri Vappula ja Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta esittelivät kirkolliskokouksen rahoittamaa erillishanketta Kaste ja kummius, joka toteutetaan vuosina 2018–2020.

Hankkeen toimintastrategiassa todetaan, että kirkossa tarvitaan sekä hyvää pitkän linjan ydintyötä ja kastekasvatusta että rohkeaa pop up -toimintaa, mainontaa ja markkinointia, jotta ihmiset yhä kastaisivat lapsensa. Tunteisiin vetoavaa elämysviestintääkään ei saa unohtaa.

Hankkeessa on kolme sisältökärkeä: kaste, kirkkopolku ja kummius. Hankkeessa etsitään hyviä paikallisia käytäntöjä, joita levitetään ideapankiksi kaikille seurakunnille. Vappulan mukaan tärkeää on tehdä rohkeita kokeiluja. Epäonnistumisia ei saa pelätä.

Vappula kertoi myös kasteeseen liittyvistä toimintatavoista Norjan kirkossa. Vappulan mukaan Norjasta voi ottaa oppia sekä systemaattisesta ja kokonaisvaltaisesta kasvatuksen suunnitelmasta että tunteisiin vetoavasta someviestinnästä. Esimerkkinä tästä tilaisuudessa katsottiin Norjan kirkon lapsikastetta markkinoiva YouTube-video. Voit katsoa sen myös tämän jutun lopusta.

Norjan kirkon kasvatuksen suunnitelma on 315 tunnin "opetussuunnitelma" kristilliselle kasvatukselle. Suunnitelmaan kuuluu laaja resurssipankki. Vertailun vuoksi: Suomessa rippikoulusuunnitelma on 80 tunnin pituinen.

Norjan kirkon suunnitelma on jaettu kolmeen ikäryhmään. 0–5-vuotiaita koskee 40 tunnin osuus. Aiheena ovat kutsu kasteelle, syntymäpäivätervehdykset sekä ikätasoon sopivat teemat, joiden äärelle kutsutaan lapsia perheineen.

6–12-vuotiaiden osuus on 70 tuntia. Mukaan kuuluvat esimerkiksi kahdeksanvuotiaiden torniagenttiseikkailut, joiden taustalla on tv-ohjelma Torniagentit. Ideana on opetella Raamatun kertomuksia seikkailupedagogiikan avulla. 10-vuotiaiden kanssa juhlitaan kasteen muistopäivää ja 11-vuotiaat kutsutaan yökirkkoon, jossa on muun muassa papin kyselytunti ja päätteeksi yhdessä toteutettu messu.

13–18-vuotiaiden osuus on 98 tuntia. Aihepiirit laajenevat iän myötä ja käsiteltäväksi tulevat lähetys, diakonia, elämän suuret peruskysymykset, ystävyys, usko, toivo ja rakkaus.

Kuva: Alpo Syvänen. Kirkon kasvatuksen päivät 9.–11.1.2018 kokosi Jyväskylään runsaslukuisen osallistujajoukon eri puolilta maata.

Lue myös muut jutut Kirkon kasvatuksen päiviltä:

Pekka Haavisto Kirkon kasvatuksen päivillä: Nuoret kehittävät uskomattomia puolustusmekanismeja selvitäkseen

Betlehemin rauhantuli saapui Kirkon kasvatuksen päiville – "Tämä olkoon toivon liekki"

Kirkko osallistuu rasismin torjumiseen ammattikoulutuksessa – "Pikavoittoja ei ole saatavilla"

Katso Norjan kirkon tunteisiin vetoavat video, jossa mainostetaan lapsikastetta: