Maalauksessa Pyhäjärvi muuttuu Jordan-virraksi – piispa Matti Repo sai muotokuvan ja liturgisen asun

Matti Repo

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on saanut torstaisen 60-vuotispäivänsä merkiksi muotokuvan ja uuden liturgisen asun. Muotokuva ja vaatteet julkistettiin tuomiokapitulin juhlaistunnossa keskiviikkona. Ne ovat Tampereen hiippakunnan tilaamia.

Muotokuvan on maalannut taiteilija Timo Vuorikoski. Liturgisen asun eli piispankaavun, hiipan ja stolan on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari. Hiipan ompeli artenomi Tytti Helles ja hopeakorut teki hopeaseppä Soili-Riikka Andersson.

Piispa Matti Revon muotokuvan ydinajatuksena on taiteilija Timo Vuorikosken mukaan kuvata piispa välittämässä kristinuskon vuosituhantista sanomaa ja yhteyttä nykyhetkeen. Muotokuva on öljyvärimaalaus kankaalle.

Piispa toivoi, että muotokuvassa hänen kädessään on Pälkäneen kirkkoon vuonna 1633 lahjoitettu ehtoolliskalkki, jonka alkuperäinen keskiaikainen kullattu jalkaosa on peräisin Pohjois-Saksasta, Vuorikoski kertoo maalausta koskevassa tiedotteessaan.

Tyylihistoriallisesti teoksessa on Vuorikosken mukaan viitteitä renessanssin ajan uskonnollisiin henkilökuviin. Taiteilijan mukaan maalauksessa näkyy myös se, että sitä on työstetty Venetsiassa.

Maalauksen vasemmassa reunassa ehtoollismaljan vierestä nousee kookas elämänpuu. Puun alla horisontissa erottuu Pyynikinharjun siluetti ja sen rannalta nouseva savupiippu nähtyinä Hatanpään kartanon rannasta. Yksityiskohta yhdistää teoksen nykyhetkeen ja piispan toimialueeseen. Pyynikinharjun edessä Pyhäjärvi muuttuu Jordan-virraksi.

Oikeassa reunassa alhaalla virrassa on Timo Vuorikosken mukaan viitteellisesti kuvattuna Jeesuksen kaste.

Muotokuvan oikeassa reunassa kasteen yläpuolella on karu vuoristomaisema Israelista ja sen huipulla kolme tyhjää ristiä muistuttamassa Golgatan tapahtumista. Ristien päällä, aivan kuvan yläreunassa, viitteelliset säteet suuntautuvat kullankeltaisesta valosta tyhjille risteille ja Jeesuksen ylle.

Yksityiskohta Matti Revon piispankaavusta. Kuva: Helena Vaari.

Piispan asussa hiippakuntaan ja piispan tehtävään liittyvä symboliikka yhdistyy Tampereen tuomiokirkon arkkitehtuurin kansallisromanttiseen tyyliin, Helena Vaari kertoo liturgista asua koskevassa tiedotteessaan. Harmaagraniittinen kirkko rakennettiin vuonna 1907 arkkitehti Lars Sonckin piirustusten pohjalta.

Piispankaavun edessä on hopeisia ristejä. Pääristin neljä valkoista korukiveä ovat kvartsia ja niiden keskellä oleva vihreä turmaliini tyypillinen korukivi Namibiasta. Helena Vaarin mukaan se symboloi Tampereen hiippakunnan ja Namibian evankelisluterilaisen kirkon pitkää historiaa ja yhteistyötä.

Korukivet kertovat Pietarista, pysyvyydestä ja kirkon synnystä. Suuren hopearistin ympärillä on pieniä hopearistejä, jotka ovat kuin kirkkoja ja seurakuntia Tampereen tuomiokirkon ympärillä, Helena Vaari kertoo.

Kuvat: Helena Vaari, Timo Vuorikoski

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.