Merkkivuoden Kirkkopäivät järjestetään ensi tammikuussa – näin Kotimaa raportoi Kirkkopäivistä 1918

Seuraavat Kirkkopäivät järjestetään jo ensi tammikuussa Kallion kirkossa Helsingissä. Erikoislaatuinen tapahtuma toteutetaan samassa paikassa kuin tasan sata vuotta sitten ensi kertaa järjestetyt Kirkkopäivät.

Edellisistä Kirkkopäivistä on kulunut vasta puoli vuotta. Kirkkopäivät järjestetään tavallisesti kahden vuoden välein.

Ylimääräisten, poikkeuksellisten Kirkkopäivien teemana on Sovinto 100. Se viittaa sisällissotaan ja ensimmäisten Kirkkopäivien teemaan, kertoo tapahtuman järjestämiseen osallistuvan Kirkkopalvelut ry:n viestintäpäällikkö Salla Peltonen.

– Sata vuotta sitten ensimmäisillä Kirkkopäivillä yritettiin hakea sovintoa jännitteiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Kymmenen päivää niiden jälkeen syttyi kansalaissota.

Peltonen sanoo, että jännitteitä on myös nyky-yhteiskunnassa.

– Sovinto on teemana monin tavoin yhtä akuutti kuin sata vuotta sitten. Eri ihmisryhmien välillä on paljon jännitteitä. Tapahtumassa pohditaan, miten voitaisiin löytää sovinto eri tavoin ajattelevien ihmisten välille.

Tapahtumassa käsitellään muun muassa työttömyyttä ja eriarvoistumista, rasismia ja radikalisaatiota sekä traumoista selviämistä.

Tammikuinen Sovinto 100 -tapahtuma eroaa tavanomaisista Kirkkopäivistä siten, että tapahtumat keskittyvät yhteen paikkaan, Kallion kirkkoon. Peltosen mukaan tervetulleita ovat kaikki kynnelle kykenevät.

– Kallion kirkko on toki tilojensa puolesta rajana. Kirkkosaliin mahtuu kerralla vajaat tuhatkunta ihmistä. Pyrimme joka tapauksessa järjestämään vaihtoehtoja niille, jotka eivät pääse paikalle.

Peltosen mukaan suunnitteilla on esimerkiksi netin välityksellä seurattavia suoria lähetyksiä. Lisäksi Yle taltioi Sovinto 100 -juhlamessun lauantaina 20.1. Kirkkopäivät päättyy MTV3:n suorana lähettämään presidenttiehdokkaiden vaalipaneeliin. Kysymyksiä ehdokkaille esittävät vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Jussi Kärki.

Sovinto 100 aloittaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon 1918-muistovuoden vieton seurakunnissa. Tapahtuman järjestävät Kirkkopalvelut, Kallion seurakunta ja Kirkko Helsingissä.

Kirkkopalvelut on Kotimaata kustantavan Kotimaa Oy:n 
suurin omistaja.

***

Tuhatlukuinen kirkkokansa neuvottelemassa kansankirkkomme elinkysymyksistä – Näin Kotimaa kirjoitti kirkkopäivistä 100 vuotta sitten

”Tiistai-aamuna, niin arki kuin olikin, asteli joka puolelta kansaa avaraan Nikolainkirkkoon yhteisellä jumalanpalveluksella avaamaan Suomen ensimmäisiä kirkkopäiviä”, aloittaa Kotimaa selostuksensa 17. tammikuuta 1918. Merkkitapahtumasta kirjoitettiin palstakaupalla, ja lehti jopa ilmestyi poikkeusaikataululla, jotta kirkkopäivien kuulumiset saatiin kerrotuksi tuoreeltaan.

Aloitusjumalanpalvelus oli nykyisessä Helsingin tuomiokirkossa. Suurin osa kirkkopäivien muista tapahtumista järjestettiin viisi vuotta aiemmin käyttöön vihityssä Kallion kirkossa. Kotimaassa kiiteltiin onnistuneesti koristettua ja uudenaikaista kirkkoa, ”jonka valoisat suojat moneen ensikertalaiseen tulijaan vaikuttivat kuin ilmestys”.

Aiheita riitti: Miten saavutettaisiin kansaa, joita sosialidemokraattien ja teosofien tapaiset ”vastakristilliset voimat” houkuttelevat? Nuorisoa kannustettiin lukemaan kotipiireissä Uskonpuhdistuksen muisto -kirjasta. Uskonnonopetuksen ja sosiaalisten kysymysten lomassa ehdittiin myös lähettää tervehdyksiä Skandinavian muille kirkoille.

Vajaat tuhat ihmistä osallistui keskusteluun kirkon ja valtion ja toisaalta kirkon ja kristillisten järjestöjen suhteista. Osallistujia huoletti Kotimaan mukaan erityisesti se, kuinka pirstaleista kristillinen elämä ja lähetystyö olivat. Kotimaan toimittaja kiittelikin kirkkopäivien edustavuutta: samoille päiville oli saatu väkeä seurakunnista, lähes kaikista järjestöistä ja herätysliikkeistä sekä niiden äänenkannattajista. Mukana oli piispoja, assessoreita, rovasteja ja myös hallituksen edustaja, ”kirkollispäällikkö”, senaattori E. N. Setälä.

”Siinä oli todella meikäläinen ’työn ja toimen kirkko’, jota juhlallisesti ympäröi hiljasen kristikansan vakaat joukot”, Kotimaa kirjoitti.

Päivien suurimmaksi anniksi nimettiin päätös uuden kirkon seurakuntia yhdistävän keskusjärjestön perustamisesta. Uutta järjestöä kutsuttiin lehdessä Suomen kirkon seurakuntaliitoksi. Nykylukijoille tutumpi nimi lienee Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto (SKSK), joka on Kotimaatakin kustantavan Kirkkopalvelujen historiallinen taustajärjestö.

Joistakin asioista lehti kertoo kierrellen. Mainitaan, että kirkkopäivien järjestämistä suunniteltiin ensin lykättäväksi ”ankarimman ajankohdan ohi”. Samassa lehdessä, jossa taitetaan peistä tulevan keskusjärjestön nimestä, ilmestyy lyhyt palstauutinen ”Sisäinen sekasortomme”. Sitten saapuu hiljaisuus. Yli kahteen kuukauteen Kotimaa-lehteä ei ilmesty ollenkaan. Sisällissota on syttynyt.

Kuva: Olli Seppälä. Kallion kirkko.