Mikko Salmi sai varoituksen lestadiolaisiin liittyvästä sanaleikistä ja sanoo nyt, että herätysliike on Pohjois-Suomessa tabu

Mikko Salmi

Viimeksi kuluneen runsaan viikon aikana on käyty läpi tapahtumasarja, johon liittyvät Oulun kaupungin viestintäjohtajana huhtikuussa aloittanut pappi Mikko Salmi, vanhoillislestadiolaisuus, sananvapaus ja virkamiehen rooli.

Mistä oikein on kyse?

Kaikki alkoi toissa viikon torstaina järjestetystä Oulun kaupungin imagotilaisuudesta. Kampanjatapahtumassa kirjoitettiin postikorteilla terveisiä Helsinkiin. Ihmiset ottivat korteista kuvia, niin Mikko Salmikin.

Yhdessä korteista luki "Paremman elämän puolesta". Salmi peitti sormillaan viimeisen sanan kolme ensimmäistä kirjainta, niin että jäljelle jäi muotoilu "Paremman elämän lesta". Muotoilu viittasi lestadiolaisiin.

Salmi julkaisi kuvan sosiaalisessa mediassa. Syntyi pienimuotoinen kohu. Ihmiset kummastelivat tempausta. Lesta-sanan kerrottiin olevan erityisesti lasten käyttämä haukkumasana.

Mikko Salmi sanoo, että kuva julkaistiin hetkessä, jossa kaikki ottivat valokuvia hölmöjenkin taulujen kanssa. Hän päätti tapojensa mukaan leikkiä sanoilla.

– Se oli hetken lapsi -tilanne. Tuskin olisin keksinyt tehdä vastaavaa yksin pimeässä huoneessa.

Salmella on kokemusta niin herätysliikkeistä, politiikasta kuin julkisuudestakin. Hän on toiminut pappina, Oulun kaupunginvaltuutettuna ja Demokraatti-lehden päätoimittajana.

"Tämä on ollut minulle korkeakoulu virkamiehen rooliin"

Tempauksella oli seurauksia. Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala keskusteli asiasta Mikko Salmen kanssa ja antoi hänelle huomautuksen. Salmi poisti päivityksensä ja pyysi sitä anteeksi.

Kaupunginjohtaja Laajala kertoo Kotimaa24:lle, että eräs kaupungin luottamushenkilö kuitenkin esitti, että asiasta keskusteltaisiin kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa sovittiin, että näin tehdään, Laajala sanoo.

Mikko Salmi sai astetta kovemman seuraamuksen, kirjallisen varoituksen. Perustelujen mukaan Salmen käytös viestintäjohtajana ei ole ollut kaupungin arvojen eikä hänen julkisen tehtävänsä ja roolinsa vaatimusten mukaista.

Salmi toteaa, että varoitus on "kova toimenpide" ja sanoo vastaanottavansa sen nöyrästi.

– On hirvittävän tärkeää, että johtavat viranhaltijat nauttivat luottamusta. Tässä tehtiin ihan oikein. Varoitus on annettava, jos kaupunginhallitus niin haluaa.

Salmi sanoo, että satiiri ja huumori ovat hänelle tärkeitä asioita eikä hän halua niistä luopua.

– Virkamiehenä minun täytyy kuitenkin olla sanojen kohdalla tarkempi. Tämä on ollut minulle korkeakoulu virkamiehen rooliin.

"Lestadiolaisuudella on pohjoisessa iso sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen painoarvo"

Laajemmin tapaus kertoo Mikko Salmen mielestä myös siitä, että hän osui pohjoissuomalaiseen hengelliseen kipupisteeseen ja tabuun.

– Tabu on se, että lestadiolaisuudella on pohjoisessa iso sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen painoarvo. Lestadiolaiset haluavat pysyä omissa piireissään, mutta siitä ei haluta puhua. Lestadiolaisuus on erittäin sisäänpäin kääntynyt liike, jonka seurakuntaoppi ei anna kauheasti toivoa iankaikkisuudesta muille.

Salmi sanoo, ettei tiennyt "lestan" olevan haukkumasana, sillä lestadiolaiset saattavat käyttää sitä itsestään ja toisistaan neutraalisti.

Kuluneella viikolla moni on kyseenalaistanut Salmen motiivit ja kaivanut siihen tukea historiasta. Vuonna 2015 julkaistussa Kotimaan haastattelussa tuolloin Demokraatin päätoimittajana aloittanut Salmi totesi, että lestadiolaisuus on hyvä lapsuuden liike mutta se ei hyväksy aikuiseksi kasvamista. Hän kertoi käsityksenään, että liike orjuuttaa ennemmin kuin vapauttaa.

"Kyllä se moralismi, valtava kuri ja omien suosiminen on aivan kauheaa. Hyvä veli -verkostoja on politiikassa ja liike-elämässä varsinkin, ostetaan tietyiltä tyypeiltä vaan", Salmi sanoi neljän vuoden takaisessa haastattelussa, jonka voi lukea täältä.

Virkamiehenä vieraaksi vanhoillislestadiolaisten Suviseuroihin

Jutun lukeneet ovat kysyneet, onko Salmen anteeksipyyntö aito vai oliko hänen tarkoituksensa alun pitäenkin väheksyä lestadiolaisuutta.

Salmi sanoo, ettei halua perua vanhoja puheitaan mutta ei paaluttaakaan niitä.

– En varmasti ole jokaisen ajatukseni takana. Ihmiset muuttuvat ja roolit myös.

Lestadiolaisuudesta pitäisi Salmen mielestä pystyä puhumaan enemmän. Eikä hän tökkinyt tabua tahallaan, mutta intuitiivisesti saattoi olla kyse siitäkin.

– Poliitikkona tai päätoimittajana rooliini kuuluukin tabujen haastaminen.

Alkoivatko virkamiehen kaulukset sitten kiristää alkuunsa?

– Ei, mutta nyt olen huomannut, että ne ovat kaulassa, Salmi sanoo.

Ne kaulassaan hän osallistuu myös vanhoillislestadiolaisten kesätapahtumaan Suviseuroihin, jotka järjestetään tämän kuun lopussa Oulun kupeessa Muhoksella. Salmi on saanut kutsun kaupungin edustajana.

Entä pappeus sitten? Onko virkamiehen sananvapaus sidotumpi kuin papin?

– Näköjään, Salmi sanoo.

– Vaikka olen minä ollut myös tuomiokapitulin puhuttelussa. On kuitenkin iso ero, onko kyseessä uskonnollinen yhteisö, joka sulkee sisäänsä erilaisia näkemyksiä vai kaupungin organisaatio, jolla on vain yhdenlaiset arvot.

Kuva: Matti Karppinen

Lue myös:

Mikko Salmi: Vanhoillislestadiolaisuus ei salli aikuisuutta

Uutuuskirja: Lestadiolaiset pelaavat taloudessa eri säännöillä kuin muussa elämässä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.