Ministerivaliokunta hyväksyi kirkon rahoitusuudistuksen etenemisen

Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi tänään kokouksessaan, että Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvausjärjestelmä uudistetaan, mikäli myös kirkko puoltaa uudistusta.

Uudistuksessa seurakuntien yhteisövero-osuus korvattaisiin lakisääteisellä valtionavustuksella. Uudistusta on valmisteltu valtiovarainministeriön johdolla, ja sen esitteli kirkollisasioista vastaava ministeri Päivi Räsänen.

– Nykyinen yhteisöveroon perustuva järjestelmä on koettu ongelmalliseksi muun muassa siksi, että sen tuotto on vaihdellut rajustikin eri vuosina. Kirkon velvoitteista koituvat kustannukset taas ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Uusi järjestelmä olisi myös läpinäkyvämpi, kun avustus kohdistuisi nimenomaan laissa määriteltyihin velvoitteisiin, ministeri Räsänen perustelee uudistuksen tarvetta.

Evankelis-luterilaisen kirkon valtionavustuksen taso määriteltiin ministerivaliokunnassa 114 miljoonaan euroon. Avustus sidottaisiin kuluttajaindeksiin. Lisäksi kirkon valtiolle maksamia verotuskustannuksia alennettaisiin yhteisöveron käsittelykulujen poistumisen myötä 6 miljoonaa euroa.

Uudessa laissa avustuksen käyttö sidottaisiin kirkolle määrättyihin kolmeen lakisääteiseen tehtävään, joita ovat hautaustoimi ja väestörekisterin sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito.

Avustuksella ei katettaisi kirkon tekemää vapaaehtoista yhteiskunnallista työtä, kuten diakonia- sekä lapsi- ja nuorisotyötä, johon kirkko käyttää vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Tämä työ rahoitettaisiin edelleen kirkollisverovaroilla.

Uudistuksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus, että seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamien velvoitteiden korvaaminen selvitetään.

Ministeri Räsäsen esitys pohjautuu valtiovarainministeriön johtaman työryhmän muistioon, joka valmistui lokakuussa 2013.

Kirkon valtionavustuslakia koskeva lakiesitysluonnos lähetetään kirkolliskokoukselle lausuttavaksi kirkolliskokouksen kevätistuntokaudelle toukokuussa 2014. Mikäli kirkolliskokous suhtautuu uudistukseen myönteisesti, lakiehdotukset annetaan eduskunnalle syksyllä 2014. Valtionavustuslain ja verolakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.3.2015 alkaen, mutta niitä sovellettaisiin vasta 1.1.2016 alkaen. Uudistus vaatii vielä kirkkolain muutoksen, joka käsiteltäisiin vuoden 2015 aikana ja tulisi voimaan 1.1.2016.

Lue myös:

Yhteisöverosta luopuminen olisi isoille yhtymille katastrofi

4 kommenttia

  • Esa Ylikoski sanoo:

    Ainoa selkeästi positiivinen muutos työryhmän syksyllä jättämään esitykseen tässä päätöksessä on se, että diakonia- sekä lapsi- ja nuorisotyötä ei katsota enää edes osin yhteisöverolla tuettavaksi toiminnaksi. Vapariliitto otti asiaan kantaa jo marraskuussa 2013.http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/342

    “Sosiaalityö ja lapsi- ja nuorisotyö ovat lakisääteisesti kuntien vastuulla. Valtion ja kuntien tulee huolehtia niihin riittävät resurssit. Ei ole oikein paikata tuon toimen alibudjetointia antamalla toisella kädellä verorahaa kirkolliseen diakonia- ja muuhun palvelutyöhön sekä kirkon lapsi- ja nuorisotyöhön. Kirkko käyttää lapsi- ja nuorisotyöhön noin 350 miljoonaa euroa, ja siitä hyvin suuri osa menee pappien päiväkodeissa ja kouluissa harjoittamaan uskonnolliseen työhön, kuten lasten uskonnonharjoituttamiseen eli hartauksiin ja rukoushetkiin niiden omissa tiloissa sekä jumalanpalveluksiin kirkossa. Kuitenkaan uskonnonharjoitus ei sisälly varhaiskasvatuksen tai peruskoulun ja lukion lakisääteisiin tehtäviin ja opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulee olla uskonnollisesti tunnustuksetonta. Tältä pohjalta kirkolla on varaa siirtää toimintaansa uskonnollisesta päiväkoti- ja koulutyöstä muuhun lapsi- ja nuorisotyöhön. Samalla säästyy päiväkotien ja koulujen kasvatus- ja opetushenkilöstön työaikaa lakisääteisiin ammatillisiin tehtäviin. Lisäksi päiväkodeissa ja kouluissa paranee uskonnon ja omantunnon vapauden toteutuminen, kun julkinen palvelu ei enää järjestä tilannetta, jossa ihmiset monesti vastentahtoisesti joutuvat tuomaan julki oman uskonnollisen tai uskonnottoman katsomuksensa joutuessaan tilanteeseen, jossa pitää valita osallistuuko lapsi uskonnonharjoituttamistilaisuuteen vai ei.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Esa Ylikoski sanoo:

    Kirkollisveron kannosta maksettavan korvauksen vähentäminen 6 miljoonalla on kyllä aika lailla perusteeton alennus, sillä yhteisöveron vuotuisen tuoton säädetyn jako-osuuden (noin +/- 100 miljoonan euron) tilittäminen kirkon keskusrahastolle ei ole ollut se korvattava verottajan työ, vaan miljoonien verovelvollisten yksityishenkilöiden kirkollisveron periminen. Itse asiassa aiotun 114 miljoonan tilityksestä lienee aivan yhtä paljon hommaa kuin yhteisöveron jako-osuudenkin tilityksestä. OIkaiskaa, jos olen väärässä teknisesti.

    Valtion säästötalkoiden oloissa ei ole perustetta tuon 114 miljoonan lisäksi lahjoittaa 6 miljoonaa noin vielä “kaupan päälle”.

    Tuota paljon pienemmälläkin rahalla voisi myös jakaa “könttäsumman” sijasta mahdollinen perusteltu tuki osiin niin, että erikseen katsottaisiin hautausmaat, erikseen väestörekisteri ja erikseen vanhojen kirkkojen tuki.

    Kirkon väestörekisteritoimet voisi vähitellen siirtää kokonaan valtion väestörekisterille, jossa kaikki kuitenkin jo on (ja Kansallisarkistolle). Nyt kyse on myös “piilotuesta” kirkon oman jäsenrekisterin hoitamiselle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ateisti sanoo:

    Jokaisella meillä on uskonnonvapaus ja vapaus uskonnosta, kuin myös vapaus kuulua kirkkoon tai olla kuulumatta. Uskovaisen ei tarvitse kuulua kirkkoon, ja uskonnoton voi halutessaan käyttää kirkon palveluja kuulumalla kirkkoon. Toisen mielestä kirkko käyttää rahojansa hyvään, toisen mielestä ei tarpeeksi hyvin, ja joidenkin mielestä rahoja käytetään väärin. Mikäli luotat kirkon kykyyn kuluttaa rahasi, niin meillä ei kellään varmasti ole sitä vastaan.

    Jos et halua olla missään tekemisissä kirkon kanssa, onko oikein ottaa rahat siitä huolimatta ?

    7.käsky, älä varasta. 9.käsky, Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.

    Norjassa valtio ja kirkko erotettiin toisistaan vuoden 2013 alussa.

    Valtionkirkko tulisi erottaa toisistaan koska, valtio voi omaa perustuslakiaan polkien tukea yhtä tai kahta maailmankatsomuksellista näkemystä asettaen toisin ajattelevat epätasa-arvoiseen asemaan.

    Aiheesta lisää täällä: http://goo.gl/bBPK4o + linkki kansalaisaloitteeseen jossa haetaan kirkon ja valtion erottamista toisistaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • juha nuppola sanoo:

    kirkolta pitää poistaa ainoastaan valtion rahoitus.ei ole oikein että yhteiskunta lahjoittaa(muutenkin vaikeassa talous tilanteessa)rahaa kirkolle.omat rahansa kirkko voi kyllä pitää.ainoastaan jos voidaan pitävästi todistaa kirkon saaneen aiheetta rahaa ne voidaan periä takaisin.tuskin näin kuitenkaan tulee käymään.

    Ilmoita asiaton kommentti