Näin asuvat kirkon piispat – työsuhdeasuntojen vuokrat erittäin matalat, kahdella kotina oma asunto

Porvoon piispantalo

Hiippakuntien piispat ovat oman alueensa vaikuttajia. He asuvat yleensä hiippakunnan keskuksessa, samassa kaupungissa, jossa tuomiokirkko sijaitsee. Siellä he myös tapaavat ihmisiä ja edustavat kirkkoa.

Kirkossa on haluttu, että piispa voi kutsua vieraita nimenomaan kotiinsa. Siksi piispa asuu tavallisesti työsuhdeasunnossa. Se on samalla kertaa koti ja edustustila.

Kirkon keskusrahasto omistaa piispojen asunnot lukuun ottamatta kahta, joissa se on vuokralaisena. Piispa puolestaan maksaa kirkolle vuokraa asuinneliöistä, joiden arvioidaan olevan kokonaan hänen ja hänen perheensä yksityisessä käytössä. Kirkkohallituksen mukaan kukin piispa maksaa asunnostaan käypää vuokraa, joka määräytyy kultakin vuodelta verohallinnon päätöksen mukaisesti.

Piispoille koituvat asuinkustannukset ovat kautta linjan erittäin matalat. Piispat maksavat asunnoistaan vuokraa vähimmillään 789 euroa ja enimmillään 1 889 euroa.

Tänä syksynä piispojen virka-asunnot nousivat huomion kohteeksi, kun kirkon luottamushenkilö Johanna Korhonen teki poliisille ja verohallinnolle Helsingin piispan Teemu Laajasalon asuntoon liittyvän selvityspyynnön. Korhonen kysyi, onko Kirkkohallituksen ja Laajasalon tekemä vuokrasopimus johtanut verovälttelyyn.

Yhteisistä käytännöistä huolimatta eri hiippakunnissa piispan asuminen on ratkaistu vaihtelevin tavoin. Kahdessa hiippakunnassa piispa asuu omassa asunnossaan.

Vanhoja ja perinteikkäitä piispantaloja asuttavat tällä hetkellä arkkipiispa Tapio Luoma Turussa, Björn Vikström Porvoossa ja Matti Repo Tampereella. 2000-luvulla ovat valmistuneet Jari Jolkkosen piispala Kuopiossa ja Simo Peuran piispanasunto Seinäjoella. Eniten neliöitä, 1080, on Kirkkohallituksen mukaan Tampereen piispalassa (piispan omassa käytössä 104) ja vähiten Lapuan piispan asunnossa Seinäjoella, 211,5 (piispan omassa käytössä 87,3).

Kaikista piispojen asunnoista kerrotaan 5.12. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä. Samassa lehdessä kokemuksistaan piispalassa asumisesta kertoo Björn Vikström, joka on elänyt Porvoon piispantalossa lapsena, nuorena ja aikuisena. Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Kuva: Jukka Granström. Porvoon piispantalon edustustilat sijaitsevat vanhassa kaupungissa sijaitsevan piispalan alakerrassa.

36 kommenttia

  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Pakkohan meidän onkin odottaa. Jos vaivaudut lukemaan viimeisen blogini, niin siinä on ihan kylliksi syitä, mikä antaa aiheen olettaa, että se on aiheeton. Pidän erittäin epätodenäköisenä, että Laajasalolle tulisi veroseuraamuksiia , mutta jos olenkin väärässä niin sama asia kaatuu myös Askolan päälle. Ilmeisesti et ottanut tätä huomioon?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Johanna Korhonen sanoo:

    Askola asui niissä kahdessa vuokraamassaan huoneessa, Laajasalon viisihenkinen perhe asuttaa koko asuntoa. Ei ole mitään estettä sille, etteikö yhtä lailla Askolan asumisjärjestelyä voida verohallinnossa tarkastella.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Koska piispojen työsuhdeasuntojen vuokraperusteista ja vuokramääristä päättää kirkkohallitus eikä kenelläkään piispalla ole päätösvaltaa asiassa niin jos epäkohtia löytyy, lienee katse käännettävä kirkkohallitukseen.

    Kuten Korhosen aikaisemmin setvimässä asiassa, jossa kirkkomme hallinto Helsingissä joutui tarkistamaan toimintansa huolellisuutta ja useammankin papin tekemiset syynättiin, niin tässäkin tapauksessa lienee syytä tarkistaa sitten kaikkien piispojen työsuhdeasuntojen sopimukset.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Johanna Korhonen sanoo:

    Tarja Aarnio, ehdotuksesi on perusteltu. Jos käy ilmi, että muutkin piispat käyttävät asumiseen tiloja, jotka verottajalle on ilmoitettu yksinomaan työ- tai edustuskäytössä oleviksi, tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää kenenkään tapauksessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Muutkin piispat käyttävät asumiseen? Ei tätä ole todistettu. Sitähän Verohallinto juuri selvittää- Jos Laajasalon sihteeri on sinulle jotain sellaista sanonut niin ei sillä ole oikeudellista merkitystä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Johanna Korhonen sanoo:

    Tosiasiat ratkaisevat. Kannattaa odottaa tässä(kin) asiassa yhteiskuntamme lakia noudattavien viranomaisten ratkaisuja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Ihmettelen, miksi tätäkin asiaa pitää lämmitellä aina uudelleen ja uudelleen. Osaako toimittaja kertoa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Mikäs ihme tuo nyt on kun esim. koko kirkkoinstituuitio lämmittää tuhansia kertoja vuodessa yhtä ja samaa raamatunaetta 20 000 palkatun ihmisen voimalla…

      Ilmoita asiaton kommentti