Näin ehtoollista vietetään kesäkuusta lähtien – kapitulien ohjeissa kommentoidaan myös laulamista

Tuomiokapitulit ovat ohjeistaneet seurakuntia ehtoollisen vietosta epidemiaoloissa. Jumalanpalveluksia voidaan järjestää kirkkotilassa läsnä olevalle seurakunnalle taas kesäkuun alusta lähtien, ja niissä voidaan viettää myös ehtoollista.

Ehtoollisohjeiden yleiset linjat piispat ovat laatineet yhdessä. Paikallisista ohjeista ja yksityiskohdista päättää kukin piispa hiippakuntansa alueella. Ohjeita laadittaessa on kuultu terveysviranomaisia ja tartuntatautien asiantuntijoita.

Ehtoollista saa jakaa vain oireettomana

Kaikkien hiippakuntien ohjeissa korostetaan ehtoollisen jakajien oireettomuuden, turvavälien ja hyvän käsihygienian merkitystä.

Jumalanpalveluksen toimittajilla ei saa olla covid-19-tautiin sopivia oireita, ja heidän on pestävä kätensä välittömästi ennen jumalanpalveluksen alkua. Lisäksi liturgin sekä kaikkien ehtoollisen jakamisessa avustavien tulee pestä tai desinfioida kätensä juuri ennen ehtoollista.

Myös seurakuntalaisten saatavilla tulee olla käsidesiä, ja seurakuntalaisia tulee ohjeistaa hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä muista jumalanpalveluksessa noudatettavista käytännöistä. Lisäksi jumalanpalveluksissa noudatetaan 1–2 metrin turvaväliä, joka ei kuitenkaan koske samassa taloudessa asuvia.

Ehtoollista jaettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta

Useimmissa hiippakunnissa ehtoollinen ohjeistetaan jakamaan tavanomaiseen tapaan mutta turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa noudattaen sekä kosketusta välttäen.

Ohjeissa kehotetaan kiinnittämään huomiota siihen, etteivät leipä ja viini altistu virukselle ehtoollisen asettamisen tai jakamisen aikana. Joidenkin hiippakuntien ohjeissa todetaan, ettei pyhitettävien ehtoollisaineiden ole syytä olla alttarilla aivan papin tai avustajien edessä, tai ne kehotetaan peittämään liinalla.

Seurakuntalaiset tulevat ehtoollispöytään yksitellen tai perhekunnittain turvaväliä noudattaen. Seurakuntalainen tuo mukanaan pikarin, jonka hän on ottanut tarjottimelta muihin pikareihin koskematta. Ehtoollisen jakaja asettaa leivän seurakuntalaisen kämmenelle käsien kosketusta välttäen ja kaataa viinin pikariin.

Jakosanat lausutaan tavalliseen tapaan kunkin seurakuntalaisen kohdalla erikseen. Ohjeiden mukaan lyhyet jakosanat eivät aiheuta merkittävää altistusta, vaikka jakaja olisi oireeton taudinkantaja.

Vaihtoehtoisesti ehtoollinen voidaan ottaa vastaan seisten ja jakopisteitä voidaan sijoittaa eri puolille kirkkotilaa. Mikkelin hiippakunnan ohjeessa ehdotetaan, että tällöin papin ja ehtoolliselle osallistujan väliin voidaan asettaa pöytä riittävän turvavälin ylläpitämiseksi.

Useimpien hiippakuntien ohjeissa kehotetaan välttämään intinktiota eli leivän kastamista viiniin sekä pateenin eli leipälautasen kierrättämistä seurakuntalaiselta toiselle.

Arkkihiippakunnassa leipä jaetaan alttarikaiteelle asetetulle liinalle

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin ohje ehtoollisen jakamisen käytännöistä poikkeaa muiden tuomiokapitulien ohjeista.

Arkkihiippakunnan ohjeessa ehtoollinen kehotetaan jakamaan alttarikaiteelle aseteltujen kertakäyttöisten tai pestävien liinojen päälle ja sekä liinojen viereen asetettuihin pikareihin.

Jaettuaan ehtoollisaineet ehtoollisen jakaja vetäytyy taemmas. Ehtoollisen osallistujat polvistuvat ehtoollisaineiden kohdalle tai nauttivat ehtoollisen seisaallaan. Ehtoollisen toimittaja lausuu jakosanat kaikille yhteisesti.

– Malli perustuu pääsiäisyönä Turun tuomiokirkossa piispa Kaarlo Kallialan johdolla vietetystä ehtoollisesta saatuihin kokemuksiin. Silloin ehtoolliselle osallistuneet kokivat tämän toimintatavan hyväksi ja turvalliseksi, kertoo hiippakuntapastori Pauliina Järvinen Turun tuomiokapitulista.

– Edelleen elämme epidemian aikaa. Ehtoollista halutaan viettää ja sitä halutaan viettää turvallisesti.

Ohjeisiin on jätetty harkintavaraa seurakunnille. Niiden mukaan ehtoollisen vieton tapa tulee miettiä kussakin seurakunnassa erikseen eikä ehtoollisen vietto ole välttämättä mahdollista kaikissa tiloissa, joissa sitä normaalioloissa vietettäisiin. Lisäksi kehotetaan harkitsemaan, kuinka usein ja missä tilanteissa ehtoollista vietetään.

Virsien veisaamista ei kielletä

Ehtoollisohjeiden mukana on myös muihin jumalanpalveluksen käytäntöihin liittyviä ohjeita. Etukäteen keskustelua on herättänyt kysymys laulamisesta jumalanpalveluksessa.

Oulun tuomiokapitulin ohjeessa kerrotaan, että asiasta on konsultoitu epidemiologian asiantuntijoita ja että selvityksen perusteella laulajan ympärilleen tuottama aerosolipilvi voi olla riski. Asiaa ei kuitenkaan ole tutkittu tieteellisesti, ohjeessa todetaan.

Tuomiokapitulin mukaan tärkein tapa välttää mahdollista riskiä on huolehtia turvaväleistä. Lisäksi jumalanpalveluksessa joku virsistä voidaan korvata esimerkiksi instrumentaalimusiikilla. Toisaalta todetaan, että seurakuntalaulu kuuluu luterilaiseen jumalanpalvelukseen.

Muiden kapitulien ohjeissa laulamiseen ei oteta suoraan kantaa. Osassa ohjeista kuorojen käyttöä kehotetaan kuitenkin välttämään kesä- ja heinäkuun aikana.

Myös virsikirjojen käyttöä pohditaan eri tuomiokapitulien ohjeissa. Niissä todetaan, että koronavirus leviää pääsääntöisesti pisaratartuntana ja kosketustartunnan merkitys pinnoilta on vähäisempi. Ohjeiden mukaan kirkossa olevia virsikirjoja voidaan käyttää tai ne voidaan korvata esimerkiksi tulostetuilla käsiohjelmilla.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Piispat: Kirkkoon saa tulla yli 50 ihmistä, jos tila sallii ja ohjeita noudatetaan

Kommentti: Suomessa on paljon suuria kirkkoja, joihin messuvieraat mahtuvat hyvillä turvaväleillä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.