Näin kirkko varautuu Suomessa avioliittolain muutokseen

Mediassa on pohdittu jälleen viime päivinä, alkaako osa papeista vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja heti uuden avioliittolain tullessa voimaan ensi maaliskuussa.

Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi Ylen Ykkösaamussa, ettei pappien ole viisasta toimia vastoin kirkon kantaa.

Millaisia ohjeistuksia papit sitten saavat ennen kuin laki tulee voimaan?

Ensinnäkin piispainkokous tekee selonteon kirkon avioliitto-opetuksesta.

Toive selonteosta sisältyi viime marraskuussa valmistuneeseen kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan mietintöön. Siinä valiokunta totesi, että avioliittolain tultua voimaan papilla on edelleen oikeus vihkiä avioliittoon kirkkojärjestyksen ja Kirkkokäsikirjan määräysten mukaan. Papille ei kuitenkaan synny oikeutta vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja.

Valiokunta toivoi, että selonteossaan piispainkokous sanoittaisi kirkon avioliittokäsityksen, painottaisi kaikkien ihmisten luovuttamatonta ihmisarvoa ja kuvaisi, mitkä ovat papin velvollisuudet.

Selontekoa valmistelee nyt työryhmä, johon kuuluvat piispat Björn Vikström ja Jari Jolkkonen sekä piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen. Selonteko suunnataan seurakunnille ja papistolle. Jyri Komulaisen mukaan on kuitenkin selvää, että se huomioidaan laajasti kirkon ulkopuolella.

Selonteon valmistumisaikataulusta ei ole tietoa.

– Eiköhän ole itsestään selvää, ettei sitä ole tarkoitus hautoa, Komulainen sanoo.

Kirkkohallitukselle kolme pyyntöä

Kirkkohallitusta kirkolliskokous on pyytänyt selvittämään kolmea asiaa. Ensinnäkin selkoa halutaan juridisiin kysymyksiin, kuten siihen, pitäisikö yhteiskunta pätevänä avioliittoa, joka on solmittu kirkon määräysten vastaisesti.

Toinen näkökulma ovat pastoraaliset kysymykset. Kirkkohallitukselta pyydettiin aineistoa, jonka avulla avioliitosta eri tavoin ajattelevat voisivat oppia keskustelemaan rakentavasti.

Kolmanneksi kirkkohallitukselta toivottiin toimenpiteitä, jotta avioliitto- ja perhekäsityksen historiasta saataisiin julkaistua tutkimus.

Julkisuudessa on arvioitu myös, voiko eri hiippakuntiin syntyä lain voimaantulon jälkeen erilaisia vihkimiskäytäntöjä. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo ja kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kirjoittivat viime syyskuussa Helsingin Sanomissa, että ”kirkkolaki ei tunne tuomiokapitulin ohjaustoimivaltaa kirkollisten toimitusten suhteen”.

Siitä tuomiokapitulit sen sijaan päättävät, miten suhtauduttaisiin pappeihin, jotka vihkisivät samaa sukupuolta olevia ilman kirkon päätöstä. Avioliittojen pätevyyden taas ratkaisisivat maistraatit.

Kirkon avioliittokäsitystä voi muuttaa vain kirkolliskokous. Päätökseen vaaditaan kolmen neljäsosan määräenemmistö. Kirkolliskokous kokoontuu ennen uuden avioliittolain voimaan tuloa kahdesti, toukokuussa ja marraskuussa.

Kuva: Tasa-arvoisen avioliittolain kannattajat kokoontuivat Helsingin Kansalaistorille marraskuussa 2014 odottamaan eduskunnan äänestystulosta avioliittolain muutoksesta. Kuvaaja: Matti Karppinen

Lue myös:

Yle: Arkkipiispa Mäkinen ei innostu sooloilusta samaa sukupuolta olevien vihkimisessä

Essee: Teologia ja juridiikka eivät elä tyhjiössä – ja siksi ne törmäävät kirkossa

Norjan kirkolliskokous äänesti samaa sukupuolta olevien vihkimisen puolesta

Edellinen artikkeliKuopion seurakunnat maksaneet yli sata tuhatta euroa vuokraa tiloista, joissa ei voi olla
Seuraava artikkeliPortaanpään rehtori koulutussäästöistä: ”Myö annetaan fuusioille pitkät”

Ei näytettäviä viestejä