Naispappeuden mitätöinyt Jaakko Tölli moittii mukautuvia konservatiiveja: "Liberaalit hyväksikäyttävät teitä"

Pastori Jaakko Tölli

Pakotettu yhtenäisyys on epärehellistä hengellisyyttä, jossa kärsii totuussisältö ja sitä kautta heikommassa asemassa olevat yksilöt. Näin väittää naispappeutta ja vanhoillislestadiolaisuutta ruotineilla kannoillaan huomiota herättänyt pastori Jaakko Tölli.

Tölli puhui viime perjantaina Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa järjestetyillä Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä. Esitelmän aiheena oli ”Papin omatunto tunnustuksen, herätysliikkeen ja kirkon ristipaineissa”.

Töllin esitelmästä raportoi ensimmäisenä uutissivusto Seurakuntalainen.

Taustaltaan vanhoillislestadiolainen Tölli nousi kirkolliseen julkisuuteen viime keväänä, kun hän vertasi naispapin toimittamaa ehtoollista lasten kirkkoleikkeihin ja "pingviinin kastamiseen". Tölli sanoi, että naispappeuden takia seurakunnan täyteys toteutuu harvoin kansankirkon seurakunnan messussa.

Sittemmin Tölli irtisanoutui papin työstään Kiimingin seurakunnassa. Lisäksi hänet vapautettiin puhujan tehtävistä vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä.

Tölli sanoi Kauniaisissa, että hänen irtisanoutumiseensa johti kaksi tekijää. Sisäinen tekijä oli hengellinen löytö, jonka myötä hän ei enää halunnut osallistua naispapin toimittamalle ehtoolliselle. Ulkoinen tekijä oli viime keväänä kohun herättänyt alustus.

Tölli totesi, että kirkon ja sen herätysliikkeiden välillä on aina ollut jännite. Töllin mielestä se syntyy toisaalta erilaisesta suhteesta luterilaiseen tunnustukseen ja toisaalta siitä, ettei kansankirkon parokiaalinen [alueellinen] seurakuntarakenne tarjoa kokemusta hengellisestä yhteisöstä.

Töllin mukaan on tärkeää sitoutua ensin sisältöön ja vasta sitten yhteisöön.

– Siinä missä tunnustukseen sitoudutaan, koska sen sisältöä pidetään oikeana, yhteisöön sitoudutaan rakkaudesta, kiintymyksestä ja tottumuksesta. Yhteisön virheitä ja vajaamittaisuutta suhteessa tunnustukseen siedetään. Pappi ei voi suhtautua tunnustukseen ja totuuskysymyksiin samalla otteella. Se olisi välinpitämättömyyttä, ei todellista rakkautta.

"Menin Lähetyshiippakuntaan, koska halusin olla varma, että saan oikean ehtoollisen"

Nykyinen vanhoillislestadiolaisuuden muoto, SRK-vanhoillisuus, suhtautuu Töllin mukaan tunnustukseen reformoitujen kirkkojen tavoin: tunnustusta seurataan sikäli kun se perustuu Raamattuun, kun luterilaisuuden mukaan tunnustusta seurataan, koska se perustuu Raamattuun.

– SRK-lestadiolaisuudessa tunnustuksen asemassa on yhteisö itse. Sen arviointiperusteet palautuvat siihen itseensä, eivät mihinkään ulkopuoliseen mittaan.

Kirkossa vanhoillislestadiolainen pappi näkee Töllin mukaan itsensä "jumalanvaltakunnan", vanhoillislestadiolaisen yhteisön, ulkopolitiikan hoitajana.

Viime keväänä Tölli arvosteli vanhoillislestadiolaista liikettä muun muassa siitä, että se on suhtautunut naispappeuteen vain käytännöllisenä ongelmana. Ulostulonsa jälkeen hän sanoo saaneensa huolestuneita ja ahdistuneita yhteydenottoja, joissa ei kuitenkaan haluttu puhua sisällöistä vaan Töllin sisäisestä tilasta.

Tölli on käynyt jo vuoden ajan Lähetyshiippakunnan messussa.

– Siihen oli korkea kynnys. Piti tulla itkun kanssa umpikujaan, että pystyi tekemään sen, minkä tiesi oikeaksi. Tunsin itseni lähes rikolliseksi, kun toivoin, ettei kukaan näe minun menevän Timoteuksen seurakunnan messuun Oulussa. Minä menin, koska halusin olla varma, että saan oikean ehtoollisen.

"Mukautuvuuspolitiikasta saa lopulta kaikkien halveksunnan"

Jaakko Tölli totesi Kauniaisissa, että apostoli Paavali varoittaa kristittyjä hajaannuksesta, mutta ei nosta yhtenäisyyttä kaikkein korkeimmaksi arvoksi.

Kansankirkon epärehellisestä ykseyspyrkimyksestä Tölli ottaa esimerkiksi arkkipiispaehdokas Tapio Luoman näkemyksen. Luoma on sanonut kannattavansa perinteistä avioliittokäsitystä mutta olevansa valmis vihkimään homopareja avioliittoon, jos kirkolliskokous tekee asiasta päätöksen.

Töllin mukaan monet vanhoillislestadiolaiset papit tukevat Luoman vaalikampanjaa.

– Normaalilla ajattelutavalla voisi ajatella, että he toivoisivat konservatiivisinta ehdokasta Ville Auvista arkkipiispaksi. He ovat kuitenkin asettuneet Luoman taakse juuri hänen kompromissihakuisen toimintansa vuoksi.

Töllin mukaan kyse ei ole todellisesta yhtenäisyydestä, vaan siitä, että oma pienenevä toimintatila pyritään turvaamaan kansankirkossa.

– Haluan sanoa mukautuvuuspolitiikkaa harjoittaville konservatiiveille: Samalla kun yritätte turvata oman olemassaolonne, liberaalit hyväksikäyttävät teitä. Joudutte yhtä enemmän häpeämään mielipiteitänne ja varomaan sanojanne. Sellaisesta saa lopulta kaikkien halveksunnan.

Miten käy vanhoillislestadiolaisuuden ja kirkon suhteelle?

Tölli pohti esitelmässään myös SRK-lestadiolaisuuden ja Suomen evankelis-luterilaisen hengellisyyden suhteen kehittymistä. Hänen mukaansa herätysliikkeen ja kirkon välillä ei ole hedelmällistä jännitettä vaan tuhoava ristiriita.

Tölli uskoo, että jos vanhoillislestadiolaisuuden yhteys kirkkoon katkeaisi, herätysliikkeen yhteys luterilaiseen tunnustukseen saattaisi vahvistua.

– Toinen vaihtoehto on, että yhteys luterilaiseen tunnustukseen katkeaa kokonaan ja rauhanyhdistysten teologinen linja määräytyy hurmahenkisesti vaikutusvaltaisimpien puhujien mielivallan alaisuudessa. Teologit alistuvat tai lähtevät, kuten kävi 1960-luvun taitteen hajaannuksessa.

Todennäköisimpänä vaihtoehtona Tölli pitää kuitenkin sitä, että yhteys säilyy.

– Rauhanyhdistysten kautta organisoituva vanhoillislestadiolaisuus on vahvistanut identiteettiään nimenomaan kansankirkon sisällä toimivana uskovien yhteisönä niin, ettei tätä rakennelmaa voi enää purkaa.

Kuva: Riitta Hirvonen / Rauhan Tervehdys

Lue myös:

Lestadiolaispappi vertaa blogissa naispapin toimittamaa ehtoollista lasten leikkeihin

Kirkkoherra naispappeutta mitätöineistä alaisensa puheista: "On tapahtunut radikalisoituminen"

Naispappeutta mitätöinyt lestadiolaispappi: "Papilla on oikeus etsiä vilpittömästi totuutta"

Rauhan Tervehdys: Kohupappi Tölli irtisanoutui ja arvostelee vanhoillislestadiolaista liikettä