Näyttely: Taidetta henkisestä tiedosta, jonka tiede kiistää ja jota kirkko hylkii

Monia suomalaisen taiteen suuria nimiä innosti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa esoteerisuudeksi kutsuttu aatevirtaus. Sen lähtökohtana on jokin salattu tieto ihmisen henkisyydestä, tieto joka on olemassa, mutta jonka tiede kiistää ja jota dogmaattinen kristinusko hylkii.

Monet taiteilijat kiinnostuivat vapaamuurariudesta, ruusuristiläisyydestä, teosofiasta ja antroposofiasta. Lisäksi moni ammensi aineksia muistakin henkisyyden lähteistä, myös kristinuskosta, erityisesti katolilaisesta kuvastosta.

Helsingissä sijaitsevan Villa Gyllenbergin näyttely Salatun tiedon tie on silmiä avaava. Se kertoo esoteerisuudesta suomalaisessa taiteessa. Katsoja hämmästelee, miksi tämä puoli on pidetty poissa virallisesta taidehistoriasta – tai ainakaan sitä ei ole haluttu mitenkään korostaa.

Kiitos Uuden etsijät -tutkimushankkeen, esoteerinen näköala on tullut selvemmin esiin. Monille se voi olla jopa pienoinen järkytys. Esimerkkinä Tampereen tuomiokirkon taide. Hugo Simbergin omintakeinen symbolismi ammensi myös ajan esoteerisista virtauksista. Salatun tiedon tie -näyttelyssä on myös Magnus Enckellin luonnos Tampereen tuomiokirkon alttaritauluksi.

Esillä on edellisten lisäksi tunnettuja nimiä, kuten Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck ja Tyko Sallinen, jolta on näytteillä triptyykki, kolmen teoksen kokonaisuus. Se on tehty vapaamuurariloosiin. Myös Sallisen yhden tunnetuimman työn, Hihhuleiden, luonnos on esillä näyttelyssä.

*

Näyttelyssä on esillä myös vähemmän tunnetun taitelijan, Meri Genetzin töitä. Genetz tavoitteli kiihkeästi henkistä kehitystä etsien vastauksia kabbalasta, spiritualismista ja astrologiasta.

Suomalaista puhuttelee varmasti myös Torsten Wasastjernan symbolistinen Kun luonto nukkuu, henki valvoo. Teoksen enkelit on kuvattu myös näyttelyn julisteessa.

Salatun tiedon tie -näyttely on rakennettu elämykselliseksi. Näyttelyvieras saa käteensä vihkosen, Etsijän kirjan. Se johdattelee hänet näyttelyosastojen läpi. Osastoilla on vahvat teemat, kuten kuolema ja valo.

Etsijän kirjassa on kysymyksiä, joihin vastaamalla katsoja tulee selvittäneeksi itselleen suhteensa näyttelyn teemaan, henkiseen tietoon ja ymmärrykseen. Myös näyttelyteksteissä johdatellaan katsojaa etsimään viisautta. Etsintä on rakennettu esoteerisen initaation, vihkiytymisen, kaavaan ja siinä peilataan itsetuntemusta, pelkoja ja jumaluutta.

Näyttelyyn liittyy myös laajempi esittelykirja Hengen aarteet - Esoteerisuus Suomen taidemaailmassa 1890–1950.

Salatun tiedon tie on ehdottomasti yksi kesän kiinnostavimpia näyttelyitä.

*

Villa Gyllenberg on Signe ja Ano Gyllenbergin säätiön ylläpitämä museo Helsingin Kuusisaaressa. Varakkaan säätiön tehtävä on paitsi ylläpitää taidemuseota, myös jakaa lääketieteen apurahoja psykosomaattisuuden tutkimukseen.

Villa Gyllenberg on avoinna vain keskiviikkoisin sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–18.

Arvio julkaistu 18.6. ilmestyneessä Kotimaassa.

Kuva: Olli Seppälä. Eemil Halosen Kristus-veistos Salatun tiedoin tie näyttelyssä Villa Gyllenbergissä. Veistos Ruusu-risti ry:n omistuksessa

Lue myös:

Kirja-arvio: Esoteerisuus ei kadonnut minnekään – se on osa nykyaikaa, okkultuurin aikaa

Esoteerisia symboleita kirkkoon – kun taiteilija Hugo Simberg kurotteli kohti toisia planeettoja