"Olen kuullut, että kastamani lapset menevät helvettiin" – 41 pappisnaista vaatii piispoilta tukea

Naispapin puku, Valonsäde

Joukko pappeja on laatinut kirjeen, jossa he vaativat piispoilta selvää tuenosoitusta pappisvirassa toimiville naisille. Kirjeen on allekirjoittanut 41 pappisnaista. He kritisoivat sitä, että joutuvat kohtaamaan syrjintää vielä 30 vuotta sen jälkeen, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa arkkipiispanvaalissa ehdokkaana ollut Heli Inkinen ja Helsingin piispanvaalissa ehdokkaana ollut Jaana Hallamaa.

Kirjeessä tuodaan esiin useita konkreettisia ongelmia, joita papiksi vihityt naiset kohtaavat työssään. Allekirjoittajien mukaan kirkon papistoon otetaan sellaisia pappeja, jotka eivät ole valmiita yhteistyöhön naispappien kanssa, ja seurakunnat antavat tiloja sellaisten messujen viettämiseen, joiden palvelutehtäviin ei hyväksytä naispappeja.

Kirjeessä muistutetaan, että kirkon virkakäsitys koskee myös herätysliikkeitä. Kotimaa24:n haastattelemien pappien mukaan vaikeuksia yhteistyössä on erityisesti evankelisen Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) sekä joidenkin viidesläisten järjestöjen kanssa.

Yksi allekirjoittaneista on Lavian seurakunnan kirkkoherra Anna-Kaisa Hautala. Laviassa Sleyn kanssa ei tehdä messuyhteistyötä, sillä seurakunnan ainoana pappina työskentelevä Hautala ei ole suostunut "väistämään" alttaripalveluksesta.

– Jopa Kansanlähetys pystyy lähettämään tänne ihmisen, joka suostuu toimimaan minun kanssani yhteistyössä, mutta Sleyn kanssa yhteistyö ei onnistu, hän kertoo Kotimaa24:lle.

Kirjeen allekirjoittajien mielestä kirkon ei pitäisi sallia herätysliikkeiltä syrjiviä käytäntöjä, kuten työvuorojärjestelyjä tai kirkon virkakäsityksen vastaista opetusta.

– Kirkon tiloissa olisi korrektia toimia kirkon säännöillä, Hautala sanoo.

"Naiset nähdään yhtenä ääripäänä"

Pappisnaisten keskuudessa huolta herätti naisten pappeutta avoimesti vastustavan Ville Auvisen ehdokkuus arkkipiispanvaalissa. Kirjeessä ehdotetaankin piispan viran kelpoisuusehtoihin lisättäväksi vaatimus siitä, että piispaehdokas sitoutuu kirkon yhteiseen näkemykseen pappisvirasta.

Alkusysäyksen kirjeen laatimiseksi antoi Helsingin piispan Teemu Laajasalon Suomen teologisessa instituutissa (STI) Tiililä-seuran tilaisuudessa pitämä puhe. Laajasalo puhui samana päivänä, 6. maaliskuuta, kuin monissa kirkoissa vietettiin yhteisen pappeuden 30-vuotisjuhlaa. Laajasalon puheen voi kuunnella täältä.

– Kuulosti siltä kuin piispa olisi haarukoinut, miten voitaisiin järjestää tilaisuuksia syrjiä naisia eli erillisvihkimyksiä tai jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa ei joudu tekemisiin naispuolisten pappien kanssa. Puhe oli ympäripyöreä, mutta sellainen fiilis siitä jäi, sanoo niin ikään kirjeen allekirjoittanut Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori, pappi Helena Paalanne.

Paalanteen mukaan kirkkoon on syntynyt ääripääkeskustelu, jossa toista ääripäätä edustavat naiset, ja toista ne, jotka eivät halua tehdä heidän kanssaan alttariyhteistyötä.

– Kultainen keskitie jää sellaisten miesten haltuun, jotka suostuvat tekemään yhteistyötä naisten kanssa. Tämä on todella huolestuttavaa.

Anna-Kaisa Hautalan mukaan naisten pappeutta vastustava puhe on viime vuosina lisääntynyt. Hautala toivoo piispoilta selkeää linjaa suhteessa naisten pappeuden vastustajiin.

– Toivon, että piispa pitäisivät huolta, että sopimuksissa pysyttäisiin. Tällaisessa prosessissa joku aina ottaa nokkiinsa ja lähtee, mutta ei kirkon päätösten pohjana voi aina olla se, lähtevätkö ihmiset kirkosta.

Kolmas allekirjoittaja, Vantaan Rekolassa seurakuntapastorina työskentelevä Laura Leverin kertoo kiinnittäneensä huomiota yleiseen konservatismin nousuun kirkossa. Aiemmin Keski-Porin seurakunnassa työskennelleellä Leverinillä on omakohtaista kokemusta alttaripalveluksesta väistämisestä. Yhä Vantaalla osa seurakuntalaisista ei tule messuun, jos toimitusvuorossa on nainen.

– Olen kuullut, että kastamani lapset menevät helvettiin ja että saastutan kirkkotilan. Oman olemassaolon ja kutsumuksen puolustaminen käy todella raskaaksi. Se taakka pitäisi ottaa meiltä pois.

Arkkipiispa vastaa: Piispat tukevat naisten pappeutta yksimielisesti

Arkkipiispa Kari Mäkinen kertoo pappisnaisille antamassaan vastauksessa kuuntelevansa kokemuksia syrjinnästä huolestuneena.

”Naisten työllä pappisvirassa on kaikkien piispojen yksiselitteinen tuki. Kirkollamme on vain yksi virkakäsitys. Sen mukaan pappisvirka ei ole sidottu sukupuoleen”, arkkipiispa toteaa Kirkon viestinnän tiedotteessa.

Mäkisen mukaan kaikilta kirkon pappisvirkaan vihittäviltä ja siinä toimivilta edellytetään, että he toimivat yhteistyössä keskenään sukupuoleen katsomatta. Kotimaa24:lle antamassaan vastauksessa hän toteaa, että syrjintää tulee puuttua siellä, missä syrjintää tapahtuu.

– Puuttuminen on asianomaisen piispan tehtävä, kuten myös jokaisen esimiehen ja jokaisen, joka havaitsee syrjintää.

Arkkipiispa muistuttaa, että velvoite työskennellä pappien kanssa heidän sukupuoleensa katsomatta koskee kaikkia kirkon pappeja ja siten myös piispoja.

– Piispaehdokkaille ei tällä hetkellä ole sellaisia kelpoisuusehtoja, jotka edellyttäisivät sitoutumista kirkon virkakäsitykseen. Jos tähän halutaan muutosta, se on kirkolliskokouksen päätettävä.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Ensimmäiset naiset pappisvirkaan 30 vuotta sitten – "Edelleen on niitä, joille yhteinen pappeus on ongelma"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.