"Olen kuullut, että kastamani lapset menevät helvettiin" – 41 pappisnaista vaatii piispoilta tukea

Naispapin puku, Valonsäde

Joukko pappeja on laatinut kirjeen, jossa he vaativat piispoilta selvää tuenosoitusta pappisvirassa toimiville naisille. Kirjeen on allekirjoittanut 41 pappisnaista. He kritisoivat sitä, että joutuvat kohtaamaan syrjintää vielä 30 vuotta sen jälkeen, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa arkkipiispanvaalissa ehdokkaana ollut Heli Inkinen ja Helsingin piispanvaalissa ehdokkaana ollut Jaana Hallamaa.

Kirjeessä tuodaan esiin useita konkreettisia ongelmia, joita papiksi vihityt naiset kohtaavat työssään. Allekirjoittajien mukaan kirkon papistoon otetaan sellaisia pappeja, jotka eivät ole valmiita yhteistyöhön naispappien kanssa, ja seurakunnat antavat tiloja sellaisten messujen viettämiseen, joiden palvelutehtäviin ei hyväksytä naispappeja.

Kirjeessä muistutetaan, että kirkon virkakäsitys koskee myös herätysliikkeitä. Kotimaa24:n haastattelemien pappien mukaan vaikeuksia yhteistyössä on erityisesti evankelisen Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) sekä joidenkin viidesläisten järjestöjen kanssa.

Yksi allekirjoittaneista on Lavian seurakunnan kirkkoherra Anna-Kaisa Hautala. Laviassa Sleyn kanssa ei tehdä messuyhteistyötä, sillä seurakunnan ainoana pappina työskentelevä Hautala ei ole suostunut "väistämään" alttaripalveluksesta.

– Jopa Kansanlähetys pystyy lähettämään tänne ihmisen, joka suostuu toimimaan minun kanssani yhteistyössä, mutta Sleyn kanssa yhteistyö ei onnistu, hän kertoo Kotimaa24:lle.

Kirjeen allekirjoittajien mielestä kirkon ei pitäisi sallia herätysliikkeiltä syrjiviä käytäntöjä, kuten työvuorojärjestelyjä tai kirkon virkakäsityksen vastaista opetusta.

– Kirkon tiloissa olisi korrektia toimia kirkon säännöillä, Hautala sanoo.

"Naiset nähdään yhtenä ääripäänä"

Pappisnaisten keskuudessa huolta herätti naisten pappeutta avoimesti vastustavan Ville Auvisen ehdokkuus arkkipiispanvaalissa. Kirjeessä ehdotetaankin piispan viran kelpoisuusehtoihin lisättäväksi vaatimus siitä, että piispaehdokas sitoutuu kirkon yhteiseen näkemykseen pappisvirasta.

Alkusysäyksen kirjeen laatimiseksi antoi Helsingin piispan Teemu Laajasalon Suomen teologisessa instituutissa (STI) Tiililä-seuran tilaisuudessa pitämä puhe. Laajasalo puhui samana päivänä, 6. maaliskuuta, kuin monissa kirkoissa vietettiin yhteisen pappeuden 30-vuotisjuhlaa. Laajasalon puheen voi kuunnella täältä.

– Kuulosti siltä kuin piispa olisi haarukoinut, miten voitaisiin järjestää tilaisuuksia syrjiä naisia eli erillisvihkimyksiä tai jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa ei joudu tekemisiin naispuolisten pappien kanssa. Puhe oli ympäripyöreä, mutta sellainen fiilis siitä jäi, sanoo niin ikään kirjeen allekirjoittanut Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori, pappi Helena Paalanne.

Paalanteen mukaan kirkkoon on syntynyt ääripääkeskustelu, jossa toista ääripäätä edustavat naiset, ja toista ne, jotka eivät halua tehdä heidän kanssaan alttariyhteistyötä.

– Kultainen keskitie jää sellaisten miesten haltuun, jotka suostuvat tekemään yhteistyötä naisten kanssa. Tämä on todella huolestuttavaa.

Anna-Kaisa Hautalan mukaan naisten pappeutta vastustava puhe on viime vuosina lisääntynyt. Hautala toivoo piispoilta selkeää linjaa suhteessa naisten pappeuden vastustajiin.

– Toivon, että piispa pitäisivät huolta, että sopimuksissa pysyttäisiin. Tällaisessa prosessissa joku aina ottaa nokkiinsa ja lähtee, mutta ei kirkon päätösten pohjana voi aina olla se, lähtevätkö ihmiset kirkosta.

Kolmas allekirjoittaja, Vantaan Rekolassa seurakuntapastorina työskentelevä Laura Leverin kertoo kiinnittäneensä huomiota yleiseen konservatismin nousuun kirkossa. Aiemmin Keski-Porin seurakunnassa työskennelleellä Leverinillä on omakohtaista kokemusta alttaripalveluksesta väistämisestä. Yhä Vantaalla osa seurakuntalaisista ei tule messuun, jos toimitusvuorossa on nainen.

– Olen kuullut, että kastamani lapset menevät helvettiin ja että saastutan kirkkotilan. Oman olemassaolon ja kutsumuksen puolustaminen käy todella raskaaksi. Se taakka pitäisi ottaa meiltä pois.

Arkkipiispa vastaa: Piispat tukevat naisten pappeutta yksimielisesti

Arkkipiispa Kari Mäkinen kertoo pappisnaisille antamassaan vastauksessa kuuntelevansa kokemuksia syrjinnästä huolestuneena.

”Naisten työllä pappisvirassa on kaikkien piispojen yksiselitteinen tuki. Kirkollamme on vain yksi virkakäsitys. Sen mukaan pappisvirka ei ole sidottu sukupuoleen”, arkkipiispa toteaa Kirkon viestinnän tiedotteessa.

Mäkisen mukaan kaikilta kirkon pappisvirkaan vihittäviltä ja siinä toimivilta edellytetään, että he toimivat yhteistyössä keskenään sukupuoleen katsomatta. Kotimaa24:lle antamassaan vastauksessa hän toteaa, että syrjintää tulee puuttua siellä, missä syrjintää tapahtuu.

– Puuttuminen on asianomaisen piispan tehtävä, kuten myös jokaisen esimiehen ja jokaisen, joka havaitsee syrjintää.

Arkkipiispa muistuttaa, että velvoite työskennellä pappien kanssa heidän sukupuoleensa katsomatta koskee kaikkia kirkon pappeja ja siten myös piispoja.

– Piispaehdokkaille ei tällä hetkellä ole sellaisia kelpoisuusehtoja, jotka edellyttäisivät sitoutumista kirkon virkakäsitykseen. Jos tähän halutaan muutosta, se on kirkolliskokouksen päätettävä.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Ensimmäiset naiset pappisvirkaan 30 vuotta sitten – "Edelleen on niitä, joille yhteinen pappeus on ongelma"

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

59 kommenttia

  • Sami Paajanen sanoo:

    Mikä tässä oli epäselvää? Kirkossa on yhteiset säännöt ja pappisvirkaa yleisellä tasolla kohdellaan näin. Tämähän on aivan selvä asia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Papin virassa on kyse palvelussuhteesta johon liittyy virantoimitusvelvollisuus. Pappisvirkaan ei liity suoraan virantoimitusvelvollisuutta, mutta kirkollisten toimitusten osalta kylläkin virantoimitusmahdollisuus. Pappisvirka on edellytys papinvirkaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Jukka Kivimäeltä hyvä tekninen tarkennus.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Kirkko ei päätä pelastuksen ehdoista, vaan välittää Vapahtajan lupauksen, jonka mukaan kasteen saanut ja evankeliumin uskova pelastuu. Muuta emme voi luvata. Kasteen pätevyys ei ole kiinni kasteen toimittajan ominaisuuksista. Oman kirkkomme järjestys edellyttää pääsääntöisesti (hätäkasteen voi toimittaa jokainen kirkon jäsen) kasteen toimittajaksi papiksi vihittyä henkilöä, joten otsikon siteeraama väite on väärä. Piispa on pappisvihkimystä harkitessaan sidottu kirkkojärjestykseen, joten sukupuolta koskevia rajoituksia ei saa soveltaa papiksi pyrkivän soveltuvuutta arvioitaessa. On ymmärrettävää, että kaikilta papiksi vihittäviltä edellytetään valmiutta toimia kollegiaalisesti kaikkien virkaveljien ja -sisarten kanssa, riippumatta siitä mikä henkilökohtainen mielipide virkatoverista on. Mutta papin ei pitäisi loukkaantua seurakuntalaistensa toiveisiin, sillä pappi on seurakuntaa varten eikä seurakunta pappia varten.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Marjukka Frondelius sanoo:

      Samaa mieltä. Pappi on seurakuntaa varten. Ei ole kyseessä minkään sortin ihmisoikeusasia jos naispapin palveluksia ei seurakuntalainen halua. Erikoista alkaa edes tuollaista nostaa esiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ilkka Hyttinen sanoo:

      Yrjö,

      missä kohtaa Raamatussa on kirjoitettu – siis on Jumalan Sanaa – “Kirkko… , …välittää Vapahtajan lupauksen, jonka mukaan kasteen saanut ja evankeliumin uskova pelastuu”?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Werner Janhonen sanoo:

    Siellä missä naiset ovat ottaneet itselleen seurakunnan isäntehtävät. Siellä naiset ovat seurakunnan ja perheenpää. Siellä naisten on kyettävä tukemaan ja suojaamaan itseitseään.

    Ja miehille on tullut oikeus, että eivät kykene eivätkä tahdo suoriutua tästä tehtävästä. (myös esimiehinä) Pappeina naiset myös lakkaavat olemasta naisia siinämielessä, että heistä on tulee taistelukentän täysimääräisiä osapuolia. Kaikkia taisteluita ei voi käydä vaan vetoamalla metodisesti kaikessa syrjintään. Eikä edes vastustajien leimaamisella tai huonoon valoon saattamisella.

    Nyt kun suomalaiset kärsivät tällä hetkellä talvisodan kokoisen vahingon joka vuosi. Ja valitettavasti naispapit ovat tässä vahingossa keihäänkärkenä. Olisi parempi, että naiset ottavat jotkut seurakunnat kokonaan kaitsentaansa ja jotkut seurakunnat olisivat kokonaan miesten kaitsennassa. Se olisi parempi, kuin, että tämä tasa-arvon ynseys ja penseys aiheuttaa kitkaa kaikkialla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Mikä on tuo talvisodan kokoinen vahinko? Yritin keksiä, ja ainoa mikä tulee mieleen on että viittaat kirkosta eroaviin. Mutta Suomelle nuo ainakaan eivät ole menetys, vaikka kirkolle ovatkin. Ilman naispappeja eroluvut olisivat muuten huomattavasti isompia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Talvisodassa kuoli noin 20 000 suomalaista. Silloin suomalaisia oli noin 3 miljoonaa. Sodan jälkeen syntyi useina vuosina yli 100 000 suomalaista. Nykyisin suomalaisia on yli 5.5 miljoonaa ja 2017 syntyi alle 50 000 suomalaista. Tässä mielessä tulee siis talvisotaa suurempi vahinko joka vuosi. Uutta Tuntematon Sotilas elokuvaa ei siis enää olisi kannattanut tehdä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ilkka Hyttinen sanoo:

      Werner,

      “Nyt kun suomalaiset kärsivät tällä hetkellä talvisodan kokoisen vahingon joka vuosi. Ja valitettavasti naispapit ovat tässä vahingossa keihäänkärkenä.” – väität siis tätä “vahingoksi” ja vertailet sitä jopa väestömäärällisesti talvisodassa kuolleisiin – perustelut?

      Jos nimittäin vertailusi – viitteesi – “talvisodan kokoisuuteen” ei ontuisi, niin uuden ‘kesäsodan’ jälkeen meillä saattaisi saman ‘logiikan’ mukaan syntyäkin “180 000 uutta suomalaista”. Pelkäänpä kuitenkin pahoin, että ellei maamme hallitus muuta väetöpoliiikkaamme päinvastaiseksi, luterilaisissa kirkoissamme soitellaan pian aivan toista musiikkia “mamu-evättyjen sojelemiseksi”…

      Samalla väität naispappien olevan siinä vahingossa keihäänkärkinä. – Perustelut?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Helvettiin menee kastettuja ja kastamattomia. Ymmärrän kirkon virkakäsityksen ja sen ‘voiman’. Se riittää ja toimii, kunnes tulee kuolo. Se onkin se jutun ydin, eli kun aika loppuu niin sen jälkeen se itseasiassa alkaa siinä yhteydessä mihin ihminen on luotu. Tähän käsittämättömään tilaan päästään vain tulemalla uskoon tässä ajassa. Siitä tilasta pääsee pois vain luopumalla uskosta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pertti Sistonen sanoo:

    Ryhmä naispappeja on vaatinut piispoilta tukea kokemaansa syrjintää vastaan. Arkkipiispan mukaan naisten työllä pappisvirassa on kaikkien piispojen yksiselitteinen tuki.

    Tukea toivoisi annettavan muissakin yhteyksissä valikoimatta.

    Allekirjoittaneesta tehtiin yli kymmenen vuotta sitten perätön rikosilmoitus, ja esitutkintaviranomainen uskoi oikopäätä kaiken, mitä sille oli kerrottu.

    Poliisin omaksuma syyllistävä näkemys kirjattiin myös Espoon tuomiokapitulin pöytäkirjaan. Varsinainen esitutkinta kuulusteluineen aloitettiin vasta päivien jälkeen.

    Poliisi ei menettelyssään rikkonut vain syyttömyysolettamaa, vaan lisäksi kieltäytyi hankkimasta pyydettyä lääketieteellistä lisäselvitystä. Tuomiokapituli katsoi menettelyä läpi sormien.

    Kun myöhemmin pyysin apua väärin annetun tuomion poistamiseksi, tuomiokapituli totesi nuivasti päätöksenään, ettei sillä ole ”lakiin perustuvaa velvoitetta esittää tuomiokapitulin näkemystä korkeimmalle oikeudelle”. Sellaista siis oli kirkollisen esivallan ”tuki”.

    Tutkinnassa tapahtuneet virheet voidaan kiertää taitavasti ja selvitys pysäyttää tylysti. Asianosaisen perustellut kysymykset luvataan vain arkistoida mitään vastausta niihin antamatta.

    Ilmoita asiaton kommentti