On seurattava joulun tähteä kaiken kaaoksen ja kompuroinnin keskellä, sanoo Liisa Jaakonsaari

On surullista, että Euroopan unionin jäsenyys sekä ihmisoikeudet ja rauha EU:n lähialueilla ovat kohdanneet viime aikoina vakavia takaiskuja. Niitä ovat olleet esimerkiksi Iso-Britannian ero Euroopan unionista sekä Ukrainan ja Syyrian sodat, sanoo europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.)

Demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen on osa Euroopan sielua. Euroopan unionin syntymisen taustalla oli tavoite, ettei tähän maanosaan enää koskaan tule sotaa.

Tässä suhteessa ajat ovat huolestuttavat.

– Yhä enemmän parlamentissakin puhutaan yhteisen Eurooppalaisen armeijan perustamisesta. Vaarana on, että vähitellen Euroopan unioni on kadottamassa rauhantavoitettaan.

Jaakonsaari sanoo, että hänen mielestään puolustusyhteistyötä pitää harjoittaa muun muassa hankintojen ja standardien osalta, mutta ettei ainakaan hänelle käy EU:n militarisoiminen.

– Eräs europarlamentaarikko on jopa sanonut, että omalla yhteisellä armeijalla voidaan estää Eurooppaan pyrkivien ihmisten maahanmuutto.

***

Yksi EU:n tulevaisuudenkysymyksistä on, voittaako Ranskassa kevään vaaleissa EU-vastainen puolue. Toisaalta Britannian Brexit-tuloksen jälkeen EU-myönteisyys on kasvanut Euroopassa. Maanosan kehitys näyttääkin tapahtuvan ainakin osittain teesin, antiteesin ja synteesin kautta.

Jaakonsaari muistuttaa, että EU:n jäsenmaat ovat liittyneet vapaaehtoisesti unioniin ja luovuttaneet sille osan vallasta.

– Jossain määrin olo on toivoton. Samalla minulla on syvä tietoisuus siitä, että meidän on löydettävä ratkaisuja esimerkiksi maahanmuuton ja työllisyyden suhteen.

Jaakonsaaren mukaan Euroopan unioni on sitä, mitä sen jäsenmaat ovat.

– Yksi avainasia Euroopan ja koko maailman tulevaisuuden kannalta on nuorten työllistyminen.

– Yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän muun muassa ilmastonmuutoksen, kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjumisessa. Mikään maa ei yksin pääse näissä asioissa eteenpäin.

Terrorismi on yhä enemmän arkea. Tapaamistamme seuraavana päivänä Istanbulissa tehtiin tuhoisa pommi-isku ja sitä seuraavana päivänä koptikirkossa Kairossa. Molemmissa iskuissa kuoli kymmeniä ihmisiä.

***

Kaikkea reformaation tuomaa hyvää pitäisi rummuttaa nykyistä enemmän, Jaakonsaari sanoo.

– Suomessa näitä hyviä asioita ovat muun muassa oma kieli, lukutaito ja naisten asema.

Muutaman viikon takaisessa blogissaan Jaakonsaari käyttää termiä Luther-jytky. Näin hän kirjoittaa: ”Suomalaista ilottomuutta selitetään usein luterilaisuudella. Väärin. Luther itse oli elämäniloinen mies, jossa vaimolla oli pitelemistä.”

Jaakonsaari toivoo blogissaan, että luterilaisuuden valoisat puolet, ilo ja armo, nostettaisiin selkeämmin esille.

Hän muistuttaa myös kirjapainotaidon merkityksestä luterilaisuuden leviämisessä. Digitaalisuus on vähintään yhtä iso asia kuin kirjapainotaidon leviäminen.

– Selvää on, että se vaikuttaa kaikkeen, myös kirkkoihin sekä uskontoihin. Digitaalinen murros synnyttää uutta, mutta varmaa on ainoastaan se, että emme vielä tiedä, miten se muuttaa maailmaa, demokratiaa, kulttuuria, jopa ihmiskuvaa.

– Sosiaalinen media toimi aluksi demokratian välineenä, kun sen avulla kansalaiset pystyivät raportoimaan suljettujen valtioiden yhteiskunnallisista epäoikeudenmukaisuuksista. Huolestuttavaa on, että nyt samaa sosiaalista mediaa käytetään tehokkaana valeuutisten jakelukanavana.

Digitalisaatio tuo ikääntyneelle väestölle pelkoa siitä, ettei se pysy kehityksen perässä. Arkisten asioiden, esimerkiksi pankkiasioiden, hoitaminen on vaikeutunut.

– Digitaalisia laitteita pitäisi kehittää huomattavasti yksinkertaisimmiksi, että kaikilla on mahdollisuus käyttää niitä.

Euroopan unioni on arvoyhteisö. Jaakonsaaren mukaan EU on eräänlainen maailman omatunto.

– Ihmisoikeuskysymyksiä on pidettävä jatkuvasti esillä, vaikka tulosta syntyy hitaasti.

Jaakonsaari kertoo, että sitkeän ihmisoikeuksien esillä pitämisen seurauksena esimerkiksi naisten asemasta on tullut aina vain keskeisempi teema eri puolilla maailmaa. Myös EU:n kauppapolitiikassa on nostettava johdonmukaisesti esille ihmisoikeuskysymykset.

***

Istumme kirjakaupan kahvilassa ja juomme teetä. Ympärillä on hälyä. Joulukiireiset ihmiset valitsevat kirjalahjojaan. Jaakonsaari alkaa ehkä vähän yllättäen puhua EU:n sijaan joulun tähdestä. Hänen mukaansa on oleellista, että jaksaa seurata tähteä, vaikka matkalla kohtaakin kaaosta ja kompurointia.

Takaiskuja on tullut tänäkin vuonna.

– Minulle oli yllätys esimerkiksi se, että kaikista Euroopan unionin toimenpiteistä huolimatta kuluneena vuonna Välimereen on hukkunut enemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Tänä vuonna hukkuneita on jo 4 000. Tässäkin suhteessa me olemme EU:ssa epäonnistuneet.

– Ei pidä koskaan sanoa, että on tehty virheitä vaan täytyy sanoa, että me poliitikot olemme tehneet virheitä. Mutta tärkeintä on, että kaikesta huolimatta jaksaa seurata joulun tähteä.

Jaakonsaari on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien europarlamentaarikkona. Sitä edelsi kolme vuosikymmentä eduskunnassa.

Hän on yksi pisimpään politiikassa vaikuttaneista suomalaisista. Jaakonsaaren mukaan se on ollut inspiroivaa aikaa, joka on mennyt nopeasti.

Hän puhuu poliittisesti ratkottavista vaikeista asioista, joihin löytyy ratkaisu, jos vain on tahtoa. Miten esimerkiksi estetään se, ettei automaatio pelkästään syö työpaikkoja, vaan digimurroksesta saadaan paljon uutta työtä ja kasvua. Myös veronkierto veroparatiiseihin on estettävissä, jos siihen löytyy riittävästi poliittista tahtoa.

Nyt juuri tärkeintä on kuitenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ja siihen kuuluva puolustusyhteistyön tiivistäminen.

– Euroopan sisällä on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten suhtautua Venäjään ja mihin se on menossa, vaikka pakotteista pystyttiinkin päättämään yhdessä.

Jaakonsaari muistuttaa siitä, että Eurooppa ja Venäjä tarvitsevat toisiaan, vaikka niillä nyt onkin selät vastakkain.

Peruskysymyksenä on, pystyykö Eurooppa yhtenäiseen ulkopolitiikkaan. Esimerkiksi osa EU-maista olisi maataloustuottajien painostuksesta purkamassa Venäjä-pakotteita.

Jaakonsaari toteaa, ettei Euroopan unioni ole ei aina kohdellut Venäjää tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Krimin valtausta ei saa koskaan hyväksyä, mutta dialogia ja diplomatiaa pitäisi harjoittaa jatkuvasti Venäjän kanssa koko EU:n tasolla.

Suomella on hänen mukaansa uusi mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti myös Euroopan Venäjä-suhteisiin, kun Suomi on ensi vuonna toista kertaa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa.

***

Liisa Jaakonsaari antaa välttävän arvosanan Suomen aktiivisuudelle kansainvälisissä kysymyksissä.

– Viime vuosina Suomi on muuttunut sisäänpäin kääntyneemmäksi ja passiivisemmaksi.

Erityisesti Eurooppa-neuvostossa vaikuttamisesta puuttuu Jaakonsaaren mukaan intohimoa. Se näkyy Suomen hallituksen toiminnassa, jossa aloitteellisuuden sijaan tyydytään yhä useammin peesaukseen.

– Vaikka Suomi on pieni maa, sillä on paljon enemmän vaikuttamismahdollisuuksia, mitä se nyt käyttää.

– Suomesta puuttuu yhä ymmärrystä siitä, että meidän kohtalomme on kiinni Euroopan kohtalosta. Suomi ei ole muusta maailmasta irrallinen saareke.

Kuva: Maiju Pohjanheimo. Liisa Jaakonsaari on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien europarlamentaarikkona. Sitä edelsi kolme vuosikymmentä eduskunnassa.