Onko paavi Benedictus XVI väärässä Lutherin uskosta?

Luther-patsas

Teologian lisensiaatti (väit.) Ilmari Karimiehen tammikuun lopussa Helsingin yliopistossa tarkastettu ekumeniikan alan väitöskirja In Your Light we see the Light (Valossasi me näemme valon) lähtee liikkeelle paavi Benedictus XVI:n vuonna 2007 esittämästä väitteestä.

Paavi kysyi ensyklikassaan Spe salvi, millä tavalla Heprealaiskirjeen määritelmä ”Usko on sen todellisuutta (substantia), mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä” (Hepr. 11:1) pitäisi tulkita.

***

Katolisessa traditiossa voidaan Benedictuksen mukaan ymmärtää kaiken hyvän ja toivottavan, koko tosi elämän olevan olemuksellisesti (substantia) läsnä ihmisen uskossa ainakin idullaan, ikään kuin alkiona. Tämän ajattelun takuumies on 1200-luvun skolastikko Tuomas Akvinolainen.

Mutta Martti Luther ajattelee paavin mielestä toisin: Lutherille olemuksellisuus uskossa ei Benedictuksen mielestä merkinnyt objektiivisessa mielessä meissä olevaa todellisuutta, vaan subjektiivisessa mielessä sisäistä asennetta. Paavin mielestä tällainen protestanttisesti ymmärretty usko on mahdoton.

***

Karimiehen väitöskirja pyrkii osoittamaan, että kuva Lutherin uskonkäsityksestä on moni-ilmeisempi kuin paavin edellä luonnehtimassa katsannossa. Tutkimusmateriaalina ovat nuoren Lutherin raamattuluennot hänen reformatorisen löytönsä molemmin puolin.

Karimies käsittelee tutkimuksessaan ensinnäkin Lutherin käsitystä todellisuudesta, mikä tarkoittaa esimerkiksi sellaisten termien kuin Jumala, maailmankaikkeus, ihminen ja kristitty lähempää tarkastelua ja analyysia.

Alkuongelmasta johtuen suuri paino annetaan tietenkin Lutherin käsitykselle uskosta. Viimeistään tässä vaiheessa väitöskirjaa tutkivalle on selvää, että Lutherin ajattelu on jokseenkin loputon, syvä kaivo, josta voi aina ammentaa uutta.

***

Ja mitä jää systemaattisen analyysin jälkeen lopputulemaksi? Paavin esittämä väite Lutherin uskon käsittämisestä ei väitöskirjan mukaan tee kohteelleen oikeutta.

Karimies esittää tilanteen olevan toisenlainen: Lutherin ajattelussa sielu tuntee uskossa Jumalan välittömämmin kuin Aristoteleen filosofian värittämän Tuomas Akvinolaisen tomistisen teologian kautta voi olla edes mahdollista. Tutkimus osoittaa, miten vanhat katoliset väitteet armon ja uskon vaikuttamattomuudesta luterilaisuudessa eivät pidä paikkaansa.

Ylipäätään luterilaisen ja katolisen uskonkäsityksen vertailussa on Karimiehen väitöskirjan mukaan kysymys pohjimmiltaan augustinolaisen (Luther) ja tomistisen (katolisuus) teologisen tradition vastakkainasettelusta. Kyse on tarkemmin siitä, miten intellektuaalinen valo ymmärretään. Tuomas Akvinolaiselle uskon valo on vertauskuva kirkon opista. Lutherille se on reaalista, todellista Jumalan läsnäoloa ihmisen uskossa.

Lutherin teologiaa ei Karimiehen mukaan voi pitää mystisen ja kaiken muun vanhastaan katoliseen uskoon liitetyn antiteesinä. Pikemminkin Lutherin teologia tulisi Karimiehen mukaan ymmärtää keskiaikaisen ja myöhäiskeskiaikaisen mystisen tradition yhtenä jatkumona.

Ilmari Karimies: In Your Light we see the Light – Martin Luther´s Understanding of Faith and Reality between 1513 and 1521. Unigrafia, Helsinki, 297 s.

Kuva: Olli Seppälä