Pääesitelmän pitäjältä kritiikkiä Windhoekissa: ”Kirkkojen johtajat pukeutuvat kuin prinssit”

Luterilaisen maailmanliiton (LML) Windhoekin-yleiskokouksen pääteema oli Jumalan armon vapauttamana. Alateemat olivat Pelastus – ei myytävänä, Ihminen – ei myytävänä ja Luomakunta – ei myytävänä.

Teemoja käsiteltiin Windhoekissa omien temaattisten päiviensä aikana. Pääesitelmät pitivät norjalainen TT Kjell Nordstokke (aiheenaan ihminen), ranskalainen Martin Kopp (aiheenaan luomakunta) ja intialainen TT Monica Melanchthon (aiheenaan pelastus). Yleiskokouksen lopussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kolmikko keskusteli toimittajien kanssa omista ja toistensa teemoista.

Monica Melanchthon on raamatunopettaja ja sukupuolentutkija. Hän sanoi halunneensa katsoa pelastusta Lutherin näkökulmasta.

Esitelmässään Melanchthon käsitteli esimerkiksi mammonanpalvontaa, jossa moraaliset arvot on uhrattu markkinavoimille. Intialaisessa kontekstissa erityisen huolestuttavia ovat Melanchthonin mukaan varsinkin tv-evankelistat, jotka myyvät pelastusta, parantumista ja rikastumista.

– Mitä pelastus on, varsinkin kärsivän ihmisen näkökulmasta? Ihmisen on voitava kokea mielekkäällä tavalla, mitä pelastus on.

Epätasa-arvo vie suurelta osalta ihmisarvon

Ihminen – ei myytävänä -teemaan liittyen yleiskokous keskusteli vilkkaasti naisiin ja lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.

Kjell Nordstokke muistutti, että Luther toimi aktiivisesti ihmisyyttä puolustaen. Nordstokke vetosi maailman luterilaisiin, jotta epätasa-arvon epäinhimilliset käytänteet paljastettaisiin. Ne uhkaavat kieltää suurelta osalta maailman väestöä ihmisarvoisen elämän.

– Jos minimoimme ihmisen, minimoimme samalla Jumalan. Kirkkojen pitäisi huomata ja korostaa kaikkien ihmisten arvoa. Tämä johtaa esimerkiksi diakoniseen palveluun.

Martin Kopp piti kenties yleiskokouksen huomatuimman esitelmän. Hän sanoi, että ihmisten kulutuksen takia on jo ylitetty neljä yhdeksästä planeetan hyvinvointia mittaavasta parametristä. Huomattavin on fossiilisista polttoaineista johtuva lämpeneminen ja siitä johtuva ilmastonmuutos.

– Olemme ekokatastrofin partaalla. Siksi meidän on ajateltava taloutemme uudelleen, jos haluamme pelastaa planeetan. Tarvitsemme arvojen muutoksen, Kopp painotti.

– Me tulemme ihmiskuntana palaamaan kestävän, yhden planeetan tasolle. Kysymys on vain siitä, teemmekö sen vapaaehtoisesti vai pakotettuina.

Koppin vakavassa viestissä oli kuitenkin kultainen reunus.

– Ekologinen kriisi on meille uhka, mutta se on myös mahdollisuus ajatella taloutemme uudelleen.

Teologialta vaaditaan kriittisyyttä

Pääpuhujilta tiedusteltiin, mitä Luterilainen maailmanliitto voi tehdä muutoksen hyväksi ja miten sen yleiskokouksen viesti tavoittaa maailman.

– Viesti voi vaikuttaa maailmaan. Mutta se on vasta alkua. Jos viesti saadaan läpi myös seurakunnissa ja ruohonjuuritasolla, olemme onnistuneet, Martin Kopp muotoili.

Nordstokke piti tärkeänä, että kirkot pitävät yleiskokouksen jälkeen esillä ihmisten yhteisöllisyyttä. Hän viittasi sosiaaliseen mediaan, joka on hänen mukaansa täynnä yksityistä onnen tavoittelua ja esille tuomista.

Tärkeää olisi myös kirkonjohtajien antama esimerkki, hän sanoi.

– Kirkkojen johtajat esimerkiksi pukeutuvat usein kuin prinssit. Ja meillä on kirkoissamme esimerkiksi kultaisia ristejä. Riittäisikö puinen risti yhtä hyvin?

Uskonnot ovat voimavara, mutta niissä piilee myös tiettyjä uhkia. Nordstokke totesi, että uskonnollinen systeemi voi myös vääristyä joksikin muuksi.

– Menestysteologia on esimerkki siitä, että ihminen voi ajatella ostavansa oman pelastuksensa. Tästäkin syystä reformaation sanoma on tärkeämpi nyt kuin koskaan aikaisemmin.

Nordstokken mukaan teologian on aina oltava kriittistä. Hänen mielestään sen on oltava itsekriittistä myös silloin, kun se käsittelee ekologisia ja taloudellisia kysymyksiä.

Melanchthonin mukaan kirkkojen itsekriittisyyteen kuuluu myös kulloisenkin kontekstin huomioon ottaminen.

– Olemme saaneet aika paljon vastustusta lännestä, kun olemme pyrkineet kontekstualisoimaan Raamatun sanomaa ja oppia. Nämä kontekstualisoinnit ovat olleet rehellisiä yrityksiä soveltaa teologiaa ja oppia ihmisten elämään tällä hetkellä, Melanchthon arvioi.

Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen raportoi LML:n yleiskokouksesta Namibian Windhoekista. Kokous päättyy tänään tiistaina.

Kuva: Jussi Rytkönen. Kuvassa Monica Melanchthon, Martin Kopp ja Kjell Nordstokke puhumassa Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa Namibian Windhoekissa.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

Lue myös:

Pastori Heikki Repo: ”Yleiskokouksen nuoret löysivät oman äänensä Windhoekissa”

Luterilaisen maailmanliiton uudeksi puheenjohtajaksi Musa Panti Filibus Nigeriasta

Latvian kirkko ei saapunut Luterilaisen maailmanliiton kokoukseen Windhoekiin – syynä naispappeus?

Arkkipiispa Mäkinen Younanin puheesta: ”Myös kristittyjen keskuudessa on ekstremismin vaara”

Munib Younan Windhoekissa: Brexit on viesti itsekeskeisyyden kierteen vahvistumisesta maailmassa

Venäläinen naispappi LML:n kokouksen saarnassa: ”Elämä ilman Jumalaa on pahempaa kuin karkotus tai vaino”

Arkkipiispa Mäkinen luterilaisten Windhoekin-kokouksesta: ”Meillä on sieltä paljon opittavaa”

Edellinen artikkeliArkkipiispa Windhoekissa: Kokous vahvisti luterilaisten identiteettiä ympäri maailmaa
Seuraava artikkeliKamerunin piispa Windhoekista: ”Täällä ei puhuta tarpeeksi Jeesuksesta”

Ei näytettäviä viestejä