Pääkirjoitus: Itsenäisyyspäivä saa kiittämään menneestä ja vaatimaan tulevalta

Suomen lippu

On aika juhlia satavuotiasta Suomea. Yksi suuri kiitollisuuden aihe on se, että elämme demokratiassa, jossa jokainen kansalainen saa itse vapaasti määritellä, tunteeko enemmän kiitollisuutta vai tyytymättömyyttä kotimaataan kohtaan. Kokemusta ei sanella ylhäältä päin.

Tästäkin vapaudesta kiitos kuuluu veteraaneille. He taistelivat aikoinaan demokratian puolesta.

Veteraanit taistelivat myös uskonnonvapauden puolesta, Neuvostoliitossa ei ollut edes sitä vapautta. Suomessa uskonnonvapauslaki oli astunut voimaan jo vuonna 1923. Tuorein Suomessa uskonnonvapautta koskeva laki tuli voimaan elokuussa 2003.

Lainsäädäntö turvaa vapauden uskoa tai olla uskomatta, kuulua uskonnolliseen yhteisöön tai olla kuulumatta. Yhä useammin etenkin pääkaupunkiseudulla näyttää kuitenkin siltä, että uskonnonvapaus käsitetään vapaudeksi kaikesta uskontoon liittyvästä, varsinkin kristinuskosta. Buddhan patsasta saatetaan sietää paremmin kuin Jeesus-lapsen kuvaa.

Tänä syksynä opetushallitus antoi ohjeet siitä, ettei päiväkotien varhaiskasvatukseen saa kuulua uskonnon harjoittamista. Päiväkotilapsien kanssa voi jatkossakin käsitellä uskontoja tai uskonnottomuutta, mutta ruokarukousta ei voi enää lausua. Joissakin päiväkodeissa ruokarukouksen sijaan lausutaan ruokaloru.

Yhteiskunnan uskontokielteistä kehitystä päivitellessä on syytä harjoittaa myös itsekritiikkiä. Ovatko enemmistökirkon edustajat aina toimineet muita kirkkokuntia, uskonnollisia yhteisöjä ja etenkin uskonnottomia kohtaan suvaitsevassa ja arvostavassa hengessä? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että osalla kansaa käsitys kristinuskosta on niin kielteinen?

***

Sataa vuotta on syytä juhlia myös hyvinvointivaltion näkökulmasta. Sen onnistuminen mitataan jo nyt, ja se mitataan tulevaisuudessa siinä, miten hyvin yhteiskunta pitää huolta köyhimmistä ja heikoimmista jäsenistään. Esimerkiksi ikääntyneimmistä kansalaisistaan, joiden ääni kuuluu usein liian heikosti päätöksenteossa.

Toinen hyvinvointivaltion mittari on lasten ja nuorten asema. Tehdäänkö tulevaisuudessa kaikki mahdollinen nuorten mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi, tai hoitoon pääsemisessä.

Sata vuotta on kunnioitettava ikä. Itsenäisyyden tasavuosi ei kuitenkaan merkitse sitä, että yhteiskunta on valmis. Kulkekoon jatkossakin rinnakkain suomalaisten tuntema kiitollisuus ja tyytymättömyys isänmaata kohtaan.

Sillä vain tyytymättömyys pakottaa muutoksiin ja sitä kautta entistä parempaan hyvinvointiin. Niin syntyy uusia aiheita kiitollisuuteen.

Kuva: Olli Seppälä

30 kommenttia

  • Jari Raappana sanoo:

    Kimmo. Varmasti eri uskonnoista ja maailmankatsomuksista löytyy paljon hyviä ajatuksia ja periaatteita. Osa periaatteistahan, esimerkiksi ns. kultainen sääntö, ovat yleisinhimillisiä ja on löydettävissä useista eri uskonnoista ja maailmankatsomuksista. Ne ovat osa yhteistä ihmisyyttä. Hyvä niin.

    On luovuttamaton ihmisoikeus, että jokaisella tulee olla oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, mikäli vain lakia ja hyviä tapoja ei loukata. Tämän oikeuden suon mielelläni jokaiselle, samalla kun pidän omasta tavastani uskoa, mikä ei oikeastaan ole edes oma, vaan hyvin perinteinen, kiinni.

    On totta, että osissa Suomen luterilaisia seurakuntia jooga on tullut tavalla tai toisella mukaan. He tehköön niin kuin tekevät. Totean vain, että suurimmalle osaa kristikuntaa, myös hyvin monelle Suomen luterilaiselle, ajatus joogaavasta kristitystä on ajatuksellinen mahdottomuus.

    Tämä keskustelu Kimmon kanssa on mennyt sivuun blogin aiheesta. Tarkoitukseni ei ollut alunperin keskustella joogasta, vaan Isänmaasta. Olen sanonut aiheesta tältä kertaa kaiken tarvittavan. Siksi päätän keskustelun osaltani aiheesta tähän. Toivotan hyvää Itsenäispäivää Kimmolle ja muille lukijoille! Meillä on hieno Isänmaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Raappana: “Osa periaatteistahan, esimerkiksi ns. kultainen sääntö, ovat yleisinhimillisiä ja on löydettävissä useista eri uskonnoista ja maailmankatsomuksista. Ne ovat osa yhteistä ihmisyyttä. Hyvä niin.

      On luovuttamaton ihmisoikeus, että jokaisella tulee olla oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, mikäli vain lakia ja hyviä tapoja ei loukata. ”

      Tästä olemme täsmälleen samaa mieltä – unohtamatta kuitenkaan negatiivista uskonnonvapautta: olla harjoittamatta minkään sorttista uskoa tai kuulumatta minkäänlaiseen uskonnolliseen yhteisöön.

      Raappana: “Toivotan hyvää Itsenäispäivää Kimmolle ja muille lukijoille! Meillä on hieno Isänmaa.

      Myös tästä olemme samaa mieltä. Parasta mahdollista itsenäisen Suomen sadatta juhlapäivää myös sinulle.

      Ilmoita asiaton kommentti