Pääkirjoitus: Seurakuntavaalit ovat enemmän kuin paikallisvaalit

Seurakuntavaalit 2018 Paavlin seurakunta

Maanantaina 17.9. päättyy seurakuntavaalien ehdokasasettelu. Vaalit käydään marraskuussa. Seurakuntavaaleissa kirkon 16 vuotta täyttäneet jäsenet saavat äänestää seurakuntansa ja/tai seurakuntayhtymänsä luottamushenkilöä tai -henkilöitä seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.

Seurakuntavaalit eivät ole pelkästään paikallisvaalit, vaan ne ovat välillisesti myös valtakunnalliset vaalit. Seurakuntiin valitut luottamushenkilöt valitsevat reilun vuoden päästä maallikkoedustajat kirkon ylimpään päätäntäelimeen eli kirkolliskokoukseen. Näin seurakuntavaalissa äänestävä tulee samalla linjanneeksi kokonaiskirkkoa koskevia päätöksiä.

Kirkon maallikkojäsen ei siis voi äänestää suoraan omaa ehdokastaan kirkolliskokoukseen. Niin pitkään kuin tämä demokratiavaje toteutuu, kirkkonsa vakavasti ottavan jäsenen on tyydyttävä seurakuntavaaleihin, jos tahtoo vaikuttaa kokonaiskirkkoa koskeviin muutoksiin.

Muutos on kuitenkin hidasta, ja se selittyy sillä, että rakenteelliset uudistukset ja opilliset päätökset vaativat kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan määräenemmistön.

Vaatimus määräenemmistöstä varmistaa nyt sen, että monissa asioissa kirkon uudistaminen käytännössä on lähes mahdotonta.

Aikanaan kirkolliskokous päätti esimerkiksi pappisviran avaamisesta naisille. Tällä hetkellä naispappeus ei todennäköisesti menisi kirkolliskokouksessa läpi määräenemmistösäädöksen takia, koska kirkolliskokouksen edustajat ovat konservatiivisempia kuin kirkon jäsenistö tai työntekijät.

Tämä painotus selittyy joidenkin herätysliikkeiden aktiivisuudella asettua ehdolle sekä äänestää seurakuntavaaleissa. Avarampaa kansankirkollista linjaa edustavat kirkon jäsenet eivät asetu samassa suhteessa ehdolle, eivätkä äänestä yhtä aktiivisesti.

***

Valta kirkossa on jo siirtynyt ja siirtymässä niille, joilla on riittävästi tahtoa ja pontevuutta ottaa sitä haltuunsa.

Mikäli avarakatseiset kansankirkon ystävät eivät innostu asettumaan näissäkään vaaleissa ehdolle, tai äänestämään, muutos konservatiivisempaan suuntaan jatkuu edelleen.

Samalla pitää muistaa, että edellä mainitut jakolinjat eivät näy kaikessa kirkolliskokouksen käsittelemissä asioissa, esimerkiksi seurakuntarakennetta koskevissa päätöksissä.

Seurakuntavaalien pääteema on #minunkirkkoni ja sen jatkoteema minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa, on lähellä ja uudistuu.

Seurakuntavaalien jälkeen ja etenkin kirkolliskokousedustajien valintojen myötä nähdään, millä painotuksilla ja tahdilla meidän kirkkomme jatkossa uudistuu.

Pääkirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 13.9.

Kuva: Olli Seppälä. Seurakuntavaalien mainos Helsingissä.

Lue myös:

Pääkirjoitus: Seurakuntavaalien kampanja on minäkeskeinen

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

1 kommentti

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kiitos osallistumisen rohkaisemisesta.

    Ilmoita asiaton kommentti