Pääkirjoitus: Useimpien uskontojen ytimessä on sanoma rauhasta ihmisten välillä ja yksilön sydämessä

Nobelin rauhanpalkinnon sai tänä vuonna Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. Monien mielestä palkinto meni oikeaan osoitteeseen, sillä Ahmedia on luonnehdittu perinteiseksi rauhanrakentajaksi. Hän oli aloitteellinen ja solmi rauhan Eritrean kanssa.

Moni toivoi etukäteen, että palkinnon saisi ilmastoaktiivi, ruotsalainen Greta Thunberg. Norjan Nobel-komitea halusi kuitenkin palata perusasioiden äärelle. Ilmastokysymys liittyy toki laajasti ymmärrettynä rauhaan, mutta on silti eri asia kuin paikallisen sotimisen lopettaminen.

Pääministeri Abiy Ahmed on uskonnolliselta taustaltaan helluntailainen. Hän kuuluu Etiopian täyden evankeliumin uskovien kirkkoon (englanniksi Ethiopian Full Gospel Believers’ Church). Se perustettiin vuonna 1967 ja jäseniä sillä on noin 4,5 miljoonaa.

***

Uskonnollinen tausta ei automaattisesti kerro valtaapitävien rauhantahtoisuudesta paljoakaan. Mutta useimpien uskontojen ytimessä on sanoma rauhasta niin ihmisten välillä kuin yksilön sydämessä. Mitä vahvemmin valtaapitävä on tekemisissä uskontonsa ytimen kanssa, sitä enemmän toivoisi myös rauhan ja rauhantyön olevan arvoja, joiden pohjalta hän tekee valintojaan.

Uskonnon ydin on toki tulkinnanvarainen asia – ainakin käytännössä. Lisäksi tulevat arkikokemuksen ja kulloisenkin poliittisen tilanteen tulkinnat rauhasta.

Uskonto voi edistää rauhaa, mutta valittavasti joskus se voi antaa virikkeitä päinvastaiseen. Uskonsodat ovat paitsi historiaa myös tätä päivää.

***

Rauhanrakentajalle olisi kysyntää juuri nyt Turkin ja Syyrian rajalla, missä Turkin joukot yrittävät työntää kurdeja kauemmaksi. Tarkoituksena on luoda vyöhyke, jonne Syyrian pakolaiset voitaisiin palauttaa Turkista.

Juuri kun Syyrian tilanne näytti rauhoittumisen merkkejä, Turkki käytti tilaisuuttaan nujertaakseen kurdit, joiden itsehallintoa ajava PKK-puolue on ollut sille punainen vaate vuosikymmeniä.

Yhdysvaltojen joukkojen vetäydyttyä alueelta syntyi irvokas tilanne. Kurdit olivat isossa roolissa kansainvälisen yhteisön taistellessa Isisiä vastaan. Nyt kurdit uhkaavat jäädä ilman tukijoita Turkin painaessa sotilaallisella ylivoimalla päälle.

Pääkirjoitus on julkaistu 17.10. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

Kuva: Olli Seppälä. Uskontojen rauhan ja toivon kävely Helsingissä vuonna 2015.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliMysteerikuva: Juhlallista kahvittelua, mutta missä? – Katso myös edellisen kuvan ratkaisu
Seuraava artikkeliInkerin kirkon uusi piispa on Ivan Laptev

Ei näytettäviä viestejä