Pääkirjoitus: Uuden raamatunkäännöksen aika on pian – viime kerralla odotusaika oli liian pitkä

Kuva Guttenbergin painamasta Raamatusta, kuva otettu Pelplinin museossa Puolassa

Nykyinen raamatunkäännös otettiin käyttöön vuonna 1992 kirkolliskokouksen päätöksellä. Sillä on siis ikää jo 26 vuotta, eli käännös alkaa olla elinkaarensa lopussa.

Yleisesti ajatellaan kielen muuttuvan niin nopeasti, että Raamattu pitäisi kääntää uudestaan noin 30 vuoden välein. Suomessa edellinen eli 1933/38-käännös kesti kuutisenkymmentä vuotta, mikä oli hieman liian pitkään.

Tosin "vanha" käännös kestää edelleenkin, sillä kristillisissä piireissä on paljon tahoja ja ihmisiä, jotka edelleen vierastavat "uutta" 1992 käännöstä joko teologis-sisällöllisistä syistä tai tottumuksesta.

Koko Raamatun huolellinen kääntäminen alkukielistä kestää kymmenkunta vuotta. Kun käännös otetaan käyttöön, se ei ole tiukasti vain sen hetken kielellisten tarpeiden ja näkemysten mukaan syntynyt. Niinpä vuoden 1992 käännös on tosiasiallisesti 1980-luvun käännös.

Jos Suomeen haluttaisiin uusi laajasti hyväksytty raamatunkäännös 2030-luvulla, sitä pitäisi pikkuhiljaa alkaa valmistella. Viiden vuoden sisällä asiasta pitäisi tehdä ainakin periaatepäätös. Vertailun vuoksi: vuoden 1992 käännöksestä päätettiin kirkolliskokouksessa jo 1974 eli prosessi kesti kaikkineen liki 20 vuotta.

***

Raamattua on viime vuosina Suomessa käännetty uudestaan eri tavoin. Raamattu kansalle ilmestyi vuonna 2012. Viime vuonna reformaation merkkivuoden innoittamana painokoneen näki Suomen Tunnustuksellisen Luterilaisen Kirkon tuottama käännös. Suomen Pipliaseura käänsi Markuksen evankeliumin suoraan mobiilialustalle.

Kotimaa kertoo uutisessaan Pipliaseuran hankkeesta kääntää koko Uusi testamentti mobiilimuotoon ilman, että käännöksestä tehtäisiin painettua versiota lainkaan. DigiUT-nimellä kulkeva hanke on jatkoa viimevuotiselle DigiMarkukselle.

Vuonna 1974 ilmestynyt Uusi testamentti nykysuomeksi oli eräänlainen pelastusrengas vanhan 1933/38-käännöksen pitämiseksi pinnalla. DigiUT voi olla vastaava vanhenevan 1992-käännöksen eliniän pitkittäjä.

Tosin vuoden 1992 käännös ei ole samalla tavalla vanhentunut kuin ennen sotia syntynyt 1933/38-käännös oli 1970-luvulla. Koukeroinen kieli ja vanhahtavat, yleväntyyliset ilmaisut eivät olleet omiaan herättämään kaikkien kiinnostusta Isoa Kirjaa kohtaan.

***

Raamatunkäännösten maailma ei tule valmiiksi. Käännöksiä ei koskaan ole riittävästi, sillä kieli ja ihmisten tapa hahmottaa asioita muuttuu. Samalla kun on kieliä, jotka vielä odottavat omaa Raamattuaan tai edes osaa siitä, monet kielet kaipaavat uudistettuja tai kokonaan uusia käännöksiä.

Eri käännökset voivat puhutella eri ihmisiä eri tavoin, eikä uusi käännös tee vanhasta käyttökelvotonta. Käännökset elävät rinnakkain.

Kuva: Magda Prokopowicz / Freeimages

Pääkirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 9. elokuuta.

Lue myös:

Uuden testamentin suomennoksen aikataulu tarkentui – vain digimuodossa oleva käännös valmistuu 2020

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

9 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Uutta käännöstä haikailevat tietysti eniten raamattubisnesmiehet, joita on pilvin pimein. Uusi käännös tuottaa painajille, kirjakauppiaille ja oikeuksien haltijoille valtavasti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Seuraava käännös voi olla digi-raamattu, jota ei tarvitse painaa lainkaan paperille, vaan jättää vapaasti luettavaksi verkkoon. Tätä myös pääkirjoituksessa ounasteltiin.

      Uuden raamatunkäännöksen tarve ei nouse taloudellisen voiton tarpeista, vaan kohdekielen nopeasta muutoksesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    “Uuden raamatunkäännöksen tarve ei nouse taloudellisen voiton tarpeista…-”

    Vahvasti epäilen että nousee juuri niistä kun katsoo miten valtavaksi bisnestoiminnaksi ko uskonto on muuttunut. Ei tarvitse kuin seurata hiemen kristilisiä medioita kun tämän tajuaa. Rahahakeruu tai kerjuu on pääroolisssaa lähes joka käänteessä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Uskonnon pohjalta voi tehdä bisnestä kyllä, vaan onko Raamatun kääntäminen sellaista? Esimerkiksi Gideonit jakavat Uutta testamenttia ilmaiseksikin, eikä käsittääkseni normaali Raamattu paljon mitään maksa.

      Liekö sitten paljonkin markkinoita hienoille kuvaraamatuille, joita joku ostaisi uuden painoksen uuden käännöksen vuoksi?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    “Esimerkiksi Gideonit jakavat Uutta testamenttia ilmaiseksikin, eikä käsittääkseni normaali Raamattu paljon mitään maksa.”

    Ei niitä ilmaiseksi painettu ole. ‘Paljon mitään’ on suhteellinen käsite, kyllä uusi Raamattu on kymmeniä euroja, nahkakantisena jopa 100 ja niiden ostajat ovat usein köyhää kansaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Netti:

      ” Vuoden 1992 Raamatun käännöstä on vuosina 1992–2004 myyty 1, 6 m i l j o o n a a kappaletta ja vuoden 1987 suomenkielistä virsikirjaa 3,9 miljoonaa kappaletta vuosina 1987–2004. Näiden bestsellereiden myynnistä suomenkielisinä kautta aikain ei ole olemassa täsmällisiä tietoja.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Suurin osa ostajista on ollut seurakuntia, jotka jakavat Raamattuja jäsenilleen (ja kirkkoon kuulumattomillekin) ilmaiseksi: avioliittoon vihkimisen ja rippikoulun yhteydessä.

      Ilmaista tämä ei tietenkään ole seurakunnille, mutta jokaiselle, joka Raamatun haluaa, se ei maksa mitään.

      Espoonlahdesta voi tarvitseva hakea itselleen painetun Raamatun, mutta älypuhelimen omistava löytää sen helposti kirkon nettisivuilta. Eikä maksa mitään muuta kuin vaivan hakea.

      Painotaloille nettiraamatut ovat tietysti huonoa bisnestä, mutta aina on niitäkin, jotka tykkäävät lukea painettua tekstiä. Sellainen on rehellistä bisnestä, joka perustuu kansansivistykseen ja länsimaisen kulttuurin edistämiseen.

      Eikä se raamatunkäännöskään ilmaiseksi synny. Kirkollisverovaroja ja suomalaisen kulttuurin edistämisjärjestöjen varoja siihen käytetään, kun ammattilaiset ovat asialla.

      Miksi muuten Raamatun kääntäminen ja painaminen pitäisi olla ilmaista ja kuka sen tekisi?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Saajille ilmaisista raamatuistakin tienaavat ne,jotka nämä ‘ilmaiset’ raamatut ovat painaneet ja jälleenmyyneet. Bisnes on valtavaa kun on miljoonista kappaleista kyse. Turtiaisen retorinen kysymys ilmaisen kääntämisen vaatimisesta on retoriikassaankin olkinukke. Juuri se ettei ko raamattujen tuottaminen ole ilmaista tekee siitä bisneksen ja ison ja lapsikin tajuaa ison rahan olevan asiassa iso motivaatio.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Haukka sanoo:

    Käännös olisi hyvä idea. Nykyinen sisältää huomattavasti tulkintaa, eikä ole siis pelkkä käännös vaan sisältää käännöskomitean ideologista ja teologista kannanottoa.

    Ilmoita asiaton kommentti