Paneeli eutanasiasta: Oikeaan aikaan aloitettu saattohoito suojelee elämää ja ihmissuhteita

Veistos Kuopion isolla hautausmaalla

Saattohoidon käyttämättömät mahdollisuudet ja huonosti toimivat hoitopolut nousivat puheenaiheiksi Kirkkohallituksen järjestämässä eutanasia-aiheisessa paneelissa perjantaina. Keskustelijoina olivat saattohoitokodin johtaja Riikka Koivisto hämeenlinnalaisesta Koivikko-kodista, kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.), Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin ja sielunhoidon asiantuntija Virpi Sipola Kirkkohallituksesta.

Kansalaisaloite eutanasian laillistamiseksi luovutettiin eduskunnalle tämän viikon tiistaina. Sen allekirjoitti vajaan kahden kuukauden aikana runsaat 63 000 ihmistä. Eduskunnan on määrä keskustella aloitteesta ensi viikolla. Sen jälkeen se siirtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi.

Panelistit totesivat, että aloite koskisi pientä ihmisjoukkoa, joka sairastaa vaikeaa sairautta. Julkisuudessa esitetyt arviot ihmisjoukon koosta ovat vaihdelleet joistakin kymmenistä joihinkin satoihin vuodessa.

– Eutanasia on kuolinapua silloin, kun katsotaan ihmisen kärsivän sietämättömällä tavalla ja kärsimyksen halutaan päättyvän. Eutanasia on tarkoituksella suoritettu toisen ihmisen kuoleman tuottaminen silloin, kun hän vapaaehtoisesti, toistuvasti ja oikeustoimikelpoisena sitä pyytää, Riikka Koivisto määritteli.

"Vaikka kuoleman lähestyminen olisi ilmeistä, sitä ei oteta esiin"

Paneelissa ei kuultu voimakkaita kannanottoja eutanasialain puolesta. Niinpä keskustelu keskittyi pitkälti saattohoitoon ja siihen, että moni tarvitseva jää sitä vaille. Suomessa on noin 15 000 saattohoitoa tarvitsevaa potilasta vuodessa, Koivisto sanoi.

Panelistit huomauttivat, että saattohoidon mahdollisuudet ovat kivunhoidossa suuret. Hoitopolku ei kuitenkaan liian usein toimi.

– Kuolemaa ei osata aina tunnistaa. Toisaalta vaikka kuoleman lähestyminen olisi ilmeistä, sitä ei oteta esiin. Silloin, kun saattohoitopäätös osataan tehdä oikeaan aikaan, se suojelee jäljellä olevaa elämää ja ihmissuhteita, Koivisto sanoi.

Ilkka Kantola totesi, että eutanasiakeskustelun taustalla on pelkoja, havaintoja ja kokemuksia. Ne pohjautuvat siihen, että ihminen ei saa ihmisarvoa kunnioittavaa kohtelua tilanteessa, jossa hän ilman toivoa parantumisesta kärsii sietämättömien kipujen keskellä.

Kantola huomautti, että aloitteessa sietämättömän fyysisen kivun rinnalle nostetaan eutanasian perusteena myös sietämätön psyykkinen kipu ja kärsimys.

– Minusta on ainakin kysyttävä, onko henkilön harkintakyky ja kyky tehdä päätös eutanasiapyynnöstä yhtä kirkas psyykkisen kivun tilanteessa kuin fyysisen kivun, Kantola sanoi.

"Uskomme, että elämä on hallittavissa"

Ilkka Kantola totesi, että eutanasian puolustajat pitävät sitä viimeisenä keinona yksilön kärsimyksen päättämiseen, kun kaikki muut keinot on tuloksetta käytetty.

– Ajatus viimesijaisesta keinosta on pidettävä mielessä myös koko yhteiskunnan tasolla. Eutanasiasta ei saa tulla välinettä, jolla vältymme satsaamasta hyvään saattohoitoon ja säästämme talouden voimavaroja.

Virpi Sipola huomautti, että saattohoito ei ole kallista hoitoa, vaan kyse on hyvästä perushoidosta. Riikka Koivisto lisäsi, että olennaista on, että saattohoitopäätös osataan tehdä oikeassa vaiheessa ja kaikki hoitoon liittyvät ovat siitä tietoisia.

Sipolan mielestä lakialoite eutanasiasta sopii ajan henkeen.

– Uskomme vahvasti siihen, että elämä on hallittavissa ja kaikkeen löytyy itselle sopiva ratkaisu.

Sipolan mukaan eutanasian hyväksyminen muuttaisi suhtautumistamme vanhenemiseen ja kuolemaan. Satu Helin puolestaan totesi, että sivistyneen yhteiskunnan tulee eri keinoin edistää sitä, että ikääntyneet kokisivat elämänsä merkitykselliseksi.

Koivisto sanoi, että vaikka hän kohtaa kuolevia päivittäin, eutanasia ei nouse keskusteluissa esiin. Hän kysyi, kenen äänellä keskustelua eutanasiasta käydään.

Koivisto totesi, että nyky-yhteiskunnassa suuri osa ihmisistä ei ole koskaan nähnyt vainajaa.

– Kuolevista moni haluaa kuulla hyvinkin tarkkaan, mitä heille kuolemassa tapahtuu.

Kuva: Olli Seppälä. Veistos Kuopion Isolla hautausmaalla.

Lue myös:

Hollannissa 350 lääkäriä vastustaa dementikkojen eutanasiaa

Mielipide: Eutanasia ei ratkaise kuoleman ongelmaa vaan luo uusia

Saattohoidon asiantuntija eutanasiasta: Onko kaikki muu jo tehty hyvän kuoleman eteen?

Uusi kansalaisaloite eutanasiasta – "Ihmisellä ei ole valtaa sanoa, mitä Jumala ajattelee"