Pappien ylempi pastoraalikoulutus uudistuu – taustalla ministeriön esitys

Raamattuja Sacrumin myymälässä 17.1.2019

Piispainkokous on päättänyt aloittaa pappien ylemmän pastoraalikoulutuksen uudistamisen. Kirkollisessa koulutuksessa on tapahtunut vuosien kuluessa muutoksia, joiden myötä tutkinto ei ole enää täysin ajantasainen. Piispainkokous päätti asiasta maanantaina.

Ylemmän pastoraalitutkinnon tavoitteena on perehdyttää syvällisesti teologiaan ja sen soveltamiseen kirkon toiminnassa, johtamiseen kirkossa sekä kirkon hallintoon ja järjestysmuotoon. Tutkinto tuottaa kelpoisuuden tuomiorovastin, hiippakuntadekaanin ja pappisasessorin tehtäviin. Se on edellytyksenä myös kenttäpiispan virkaan.

Piispainkokouksen teologisen sihteerin Anna-Kaisa Inkalan mukaan tutkinnon osaamistavoitteita on uudistettava muun muassa siksi, että tutkinnon yhteiskunnallinen status on muuttumassa.

– Kirkko on osallistunut kansalliseen tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien laajentamiseen. Tässä prosessissa myös ylempi pastoraalitutkinto ehdotettiin opetus- ja kulttuuriministeriössä sijoitettavaksi kansallisten tutkintojen joukkoon.

Tämä merkitsee Inkalan mukaan sitä, että yhteiskunnallinen koulutusjärjestelmä alkaisi tunnustaa kirkollisen koulutuksen osia.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä siis hyväksyttäisiin kirkollisen koulutuksen tuottama osaaminen. Tämä koskee pastoraalitutkintoa, ylempää pastoraalitutkintoa ja neljää kirkon erityiskoulutusta.

Ministeriö antoi asiasta loppuraporttinsa, mutta hallitus kaatui ennen sen lopullista hyväksymistä. Inkalan mukaan esitys on kuitenkin vahva ja sillä on hyvät mahdollisuudet mennä läpi uuden hallituksen aloitettua työnsä. Kirkon sisällä ylemmän pastoraalitutkinnon muuttaminen lähtee seuraavaksi jatkovalmisteluun.

Viimeksi ylempää pastoraalitutkintoa on uudistettu vuonna 2007.

Kastamaton halutaan kastaa jo rippikoulun alkuvaiheessa

Maanantain kokouksessaan piispainkokous teki myös lopullisen päätöksen säädöksestä, jolla helpotetaan nuoren kastamista ja kirkkoon liittymistä rippikoulun alkuvaiheessa.

Säädöksen mukaan 15–17-vuotias rippikoululainen voidaan kastaa ja liittää kirkkoon rippikoulun alkuvaiheessa, jos hän on saanut opetusta vähintään viisi tuntia. Säädösmuutoksen jälkeen rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyvät nuoret ovat tasavertaisia riippumatta siitä, missä vaiheessa vuotta he ovat syntyneet.

Asia liittyy Inkalan mukaan jossain määrin kasteiden vähenemisestä johtuvaan huoleen.

– Ei kuitenkaan pelkästään siihen, vaan siihen muutokseen, että rippikouluun tulee entistä enemmän kastamattomia nuoria. Heidät tulee kastaa, ja rippikoulusuunnitelman mukaan yhdenvertaisuuden vuoksi kaste olisi syytä toimittaa rippikoulussa mahdollisimman varhain.

Nykyisin rippikouluryhmä saattaa käydä yhdessä ehtoollisella useita kertoja jo rippikoulun aikana. Tällöin on Inkalan mukaan kokonaisuuden kannalta hyvä, jos kaikki voivat osallistua.

Piispainkokous myönsi kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahastosta 50 000 euron avustuksen Luterilaiselle maailmanliitolle teologisia dialogeja varten. Kyseessä on Luterilaisen maailmanliiton keskeinen hanke, jonka rahoittamisessa kirkkojen tuki on olennaista.

Esitys Nikean uskontunnustuksen käyttämisestä ekumeenisissa yhteyksissä sekä esitys kristillisen kirkon ja uskontokunnan määrittelystä lähetettiin jatkovalmisteluun.

Kuva: Jukka Granström

Lue myös:

Kirkko helpottaa 15 vuotta täyttäneiden kasteen saamista rippikoulun alkuvaiheessa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.