Pappisliiton uusi puheenjohtaja Janne Keränen kaipaa ammatillista solidaarisuutta

Janne Keränen on Pappisliiton uusi puheenjohtaja. Kuva: Olli Seppälä

Suomen Lähetysseuran sidosryhmäpäällikkö, pastori Janne Keränen, 39, on valittu Suomen kirkon pappisliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2020–2022. Valinnan teki Pappisliiton valtuusto kokouksessaan 16.11. Keränen seuraa tehtävässä Ylöjärven seurakunnan kirkkoherraa Ulla Ruusukalliota.

Keränen on työskennellyt Lähetysseurassa vuodesta 2011 lähtien. Sitä ennen hän toimi pappina Helsingin Malmin seurakunnassa neljä vuotta.

Keränen on Pappisliiton ensimmäinen puheenjohtaja, joka ei työskentele luottamustehtävää hoitaessaan seurakunnassa vaan järjestössä.

– En tiedä, käytiinkö tästä asiasta valitsijoiden kesken keskustelua, mutta kolmannes liiton jäsenistä ei työskentele seurakuntapappeina, Janne Keränen sanoo.

Hän korostaa Pappisliiton roolia edunvalvojana.

– Ammattiliiton tehtävä on olla heikommassa asemassa olevien jäsentensä puolella. Pappisliiton jäsenkehitys on ollut laskeva, mutta nyt korona-aikana tilanne näyttää päinvastaiselta.

Asialistalla työaika ja yhdenvertaisuus

Janne Keränen näkee puheenjohtajakaudellaan kolme isoa asiaa. Ensimmäisenä pöydälle nousee uusi työaikalaki. Työntekijöillä ja työnantajalla on erilainen tulkinta sen soveltamisesta.

Työntekijät haluaisivat soveltaa työaikaa laajemmin kuin työnantaja. Kyse on viime kädessä siitä, kuinka itsenäisesti pappi saa työaikaansa järjestellä.

– Käytännössä useimmat eivät tosiasiallisesti voi itse päättää työajastaan, Keränen sanoo.

Asiasta saatiin viime keväänä työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työneuvoston ratkaisu, mutta se ei tuonut tilanteeseen täyttä selkeyttä. Päätöksessä kuitenkin todettiin, että kysymys työn itsenäisyydestä pitäisi ratkaista tapaus kerrallaan eikä pelkän ammattinimikkeen perutella.

– Kysymys työajasta vie pohtimaan laajemminkin pappeuden olemusta. Mitä seuraa siitä, että pappi ei olekaan töissä aina vaan hänellä on työajat?

Toisena asiakokonaisuutena Keränen näkee yhdenvertaisuuskysymykset. Pappisliiton hallitus on myöntänyt apurahan ylemmän pastoraalitutkinnon tutkielmaan, jossa selvitetään, kuinka kirkkoherran virkaa hakevan sukupuoli vaikuttaa vaalisijoihin ja valituksi tulemiseen välillisessä ja välittömässä vaalissa.

Pappisliiton hallitus on myös asettanut työryhmän vahvistamaan naisten johtajuutta.

Solidaarisuutta ja hengellisyyttä

Kolmantena puheenjohtajakautensa haasteena Keränen pitää esillä ammattikunnan yhtenäisyyttä.

– Tässä peräänkuulutan kollegiaalista solidaarisuutta. Jos kaikki liiton kannanotot eivät täysin itseä miellytä, toivoisin ihmisten kuitenkin katsovan yksittäisten erimielisyyksien yli.

Pappiliiton uusi puheenjohtaja haluaa pitää esillä myös hengellisyyttä, vaikka se ei ammattiliiton asia suoraan olekaan.

– On tärkeä muistaa, että hengellisyys on papin työn ytimessä ja osa pappien identiteettiä. Pappi on olemassa, jotta kirkossa toimitettaisiin pyhiä toimituksia ja julistettaisiin evankeliumia.

Keräsen mielestä tästä seuraa Pappisliitolle mandaatti käydä keskustelua paitsi pappien asemasta myös kirkon tilasta ja tulevaisuudesta. Papin työ on sidoksissa kirkkoon.

Pappisliittoon kuuluu myös kirkkoherroja. Ajoittain on pohdittu, pitäisikö heidän lainkaan kuulua liittoon. Mitä he hyötyvät jäsenyydestä?

– Kyllä Pappisliitto on myös kirkkoherroja varten, mutta pitää muistaa, että heidän työmarkkina-asemansa on hyvin vahva. Niin ei ole esimerkiksi pätkätöitä tekevien ja työttömien pappien tai vihkimystä odottavien maistereiden kohdalla. Lisäksi on syytä muistaa, että Pappisliitto on professioliitto, jossa ammatti yhdistää ja luo identiteettiä, Janne Keränen sanoo.

Pappisliiton sääntömuutos muutaman vuosi sitten mahdollisti sen, että myös muiden kuin evankelis-luterilaisen kirkon papit voivat olla Pappisliiton jäseniä. Muutamia tällaisia jäseniä liitolla onkin.

Suomen kirkon pappisliitto muodostaa yhdessä Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen teologiliiton kanssa akavalaisen Kirkon akateemiset AKI ry:n. AKI:n ja muiden akavalaisten kirkon ammattiliittojen puolesta työehtosopimukset allekirjoittaa JUKO eli julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö.

JUKOn lisäksi työehtosopimuksen allekirjoittajina työntekijäpuolella ovat useita työntekijäryhmiä edustavat Kirkon alat ry ja Kirkon alan unioni. Työnantajaa neuvottelupöydissä edustaa Kirkon työmarkkinalaitos.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.