Piispa Jari Jolkkonen: Luther vastusti hemmottelevaa light-kristillisyyttä

Piispa Jari Jolkkonen Kuopion tuomiokirkossa vuonna 2019. Kuva: Tuija Hyttinen/ Kuopion ev. lut. seurakunnat

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen kehotti kirkolliskokouksen avajaismessun saarnassaan totiseen parannuksentekoon. Kirkolliskokous on koolla Turussa 3.–6.11.

Juuri vietetyn uskonpuhdistuksen muistopäivän kunniaksi Jolkkonen palasi reformaattori Martti Lutherin teeseihin. Jolkkonen viittasi siihen, kuinka teesit oli laadittu latinan kielellä ja tarkoitettu vain oppineille.

– Mutta niille kävi kuin sisäpiirin some-päivitykselle, joka karkaa käsistä, leviää viraaliksi ja synnyttää tuhansia tykkäyksiä ja vastakirjoituksia, trollausta ja vihapuhetta.

Jolkkosen mukaan teeseihin tiivistyy Lutherin teologian ydin, joka on usein käsitetty yhdeltä olennaiselta osaltaan luterilaisessa kristikunnassa väärin. Moni kuvittelee, että teeseissä vastustettiin hyviä tekoja ja puolustettiin käsitystä, jonka mukaan Jumalan armo vapauttaa meidät hyvien tekojen suorittamisesta.

Jolkkosen mukaan teesien ydin kuitenkin on, että uskovien koko elämän tulee olla parannuksentekoa. Jeesus aloitti julkisen toimintansa kuuluttamalla: "Kääntykää, tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle."

– Tätä ennen Jeesus otti vastaan kasteen, eikä kaste vienyt häntä kylpylään uskovaisten hemmoteltavaksi, vaan erämaahan Paholaisen kiusattavaksi.

"Parannusvaatimuksia on helppo esittää valtiovallalle, Huoltovarmuuskeskukselle ja puolisolle"

Aneiden ostamisessa ja pyhäinjäännösten ihailemisessa Lutheria ärsytti Jari Jolkkosen mukaan se, että ne antavat houkuttelevan perustelun helpolle pintahengellisyydelle.

– Evankeliumi kutsuu pyhään elämään, jonka tulee olla jatkuvaa kilvoittelua, jatkuvaa nöyrtymistä, jatkuvaa sydämen avaamista Jumalalle, koko elämän mittainen matka. Ane lupaa rauhaa, Kristus lupaa ristiä.

Parannusta ei pidä kaventaa yksityisripiksi tai ihmismielen sisäiseksi katumukseksi. Teeseissä vastustetaan Jolkkosen mukaan pinnallista hengellisyyttä ja hemmottelevaa light-kristillisyyttä, jossa luvataan armoa mutta ei kutsuta kääntymykseen ja kuuliaisuuteen.

– Evankeliumi kutsuu jatkuvaan oman elämän korjaamiseen ja taisteluun omaa syntiä vastaan ja siten myös hyviin tekoihin.

Jolkkosen mukaan ihmisten on helppo esittää parannusvaatimuksia toisille, valtiovallalle, hallitukselle, Huoltovarmuuskeskukselle, kirkolle, puolisolle tai poliittisille vastustajille, mutta vaikeaa nöyrtyä ja mennä itseensä.

– Kristuksen kutsu kääntymykseen on jotakin muuta kuin sellainen aktivismi, jossa istahdetaan pehmeälle sohvalle, avataan makea siideri ja ryhdytään somettamaan myrkyllisiä viestejä poliittisen kentän vastakkaiselle laidalle.

Jolkkosen mukaan kutsu kääntymykseen on sen sijaan kutsu hylätä pelot ja turvautua joka päivä Jumalan armoon Kristuksessa sekä kutsu katsoa lempeästi toinen toisiimme ja rakastavasti köyhiin, sairaisiin ja apua tarvitseviin.

Saarnansa päätteeksi Jolkkonen vetosi kirkolliskokousedustajiin, jotta nämä jaksaisivat kunnioittaa toinen toistaan ja ponnistella yhteisessä uskossa ja rakkaudessa.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.